Vancouver Canucks 2005-2006

[iiron_troikka]

Hyökkäyspäässä Canucks oli sotkenut ketjujaan. Matt Cooke oli ottanut viime kauden pudotuspelien tapaan paikkansa joukkueen ykkösketjusta Brendan Morrisonin ja Markus Näslundin viereltä ja tämä ketju toimikin jälleen hyvin.

[..]

Kolmosessa Kesler-Ruutu kaksikko pelasi omaa energiapeliään onnistuneesti ja nelosessa Trevor Linden kävi voittamassa tärkeitä aloituksia (8-3:72%).

Matt Cooke tulee lujaa tilanteisiin ja taklaa puhtaasti ja lujaa. Vakuutti itseä tämä kaveri. Myös Ruutu oli erittäin hyvä- ärsytti jälleen kerran vastustajia niin, että Chris Simonin pinna paloi erän lopulla ja mies otti täysin turhan jäähyn rynnättyään Ruutua hakemaan (ja vielä epäonnistuneesti). Laskujeni mukaan Ruutu aiheutti ainakin 2-3 jäähyä Flameseille ja miehellä on tapa ainakin yrittää saada vastustaja mukaan jos joutuu itse istumaan. Vähemmän hienona tapana voin sanoa komeat kaatumiset jos mailaa tuli kainaloon- tästähän pilli soi välittömästi nyky-NHL:ssä.

Vancouveriltahan oli ottelussa neljä puolustajaa poissa avauskokoonpanosta, joten pakistossa nähtiin vakiovaihtoja pelaamassa mm. kankeahkon oloinen Wade Brookbank, joka ehti tappelemaan Chris Simonin kanssa- ja häviämään (selostaja puhui jotain päävammasta aiemmin, jonka takia mies otti todella varovan näköisesti- Simon kyllä haki kovasti osumia ja juuri vielä päähän). Samoin Ruutu ja Sedinit olivat vasta palanneet olympiakisoista. Muutakin erikoista ottelussa oli, sillä Canucksin 1-1 ja 1-2 maaleilla oli vain yhdeksän sekuntia eroa.

Mielestäni ottelun parhaimmisto Canuckseilla koostui pelaajista Auld, Ruutu (6 PIM), Cooke ja Carter. Toki myös ykköskentän muut kaverit (Näslund ja Morrison) komppasivat hyvin, Morrison vähän vaisummin. Morrison on ihan taitava, mutta vastaavasti sitten pelissä hukkuu välillä. Calgaryn parhaimmistoon lukisin pakit Robyn Regehrin sekä Rhett Warrenerin plus jälleen hyvin torjuneen Miikka Kiprusoffin. Vancouverin maalit olivat laukauksia joihin ei ollut paljoa sanomista. Joukkueen kapteeni Iginlan tekemisessä on väkisinyrittämisen makua ja miehen esitykset ailahtelevat. Nytkin melko mitäänsanomaton peli.

 

[nuck]

Ääähhh... sovitaan, että teitin kesän 2007 ykkösvarausvuoro + Plante ni kaupat on siinä. Saatte Wittin lisäksi vaikka neljännen kiepin varausvuoron tälle kesälle vielä. Jos ette saa jatkosopparia aikaseksi, niin sitten toi ykkönen muuttuu kakkoskiepin varaukseksi. Deal?

Sovitaan sitten näin. Ensi kesälle olisi tulossa hyvin varausvuoroja, joten pitää onnistua silloin. Mielenkiintoa lisää se, että Drafti pidetään meidän kotipihalla. Kesän 2007 varaustilaisuus onkin sitten surullisempi tarinansa, kun poissa on ainakin tässä vaiheessa jo toisen (tai jopa ensimmäisen) ja kolmannen kierroksen varaukset. Onneksi tässä ehtii vielä tekemään pari kauppaa ja hankkia vähän korkeampia varauksia tätä ennen.

 

[nuck]

Matt Cooke tulee lujaa tilanteisiin ja taklaa puhtaasti ja lujaa. Vakuutti itseä tämä kaveri. Myös Ruutu oli erittäin hyvä- ärsytti jälleen kerran vastustajia niin, että Chris Simonin pinna paloi erän lopulla ja mies otti täysin turhan jäähyn rynnättyään Ruutua hakemaan (ja vielä epäonnistuneesti). Laskujeni mukaan Ruutu aiheutti ainakin 2-3 jäähyä Flameseille ja miehellä on tapa ainakin yrittää saada vastustaja mukaan jos joutuu itse istumaan. Vähemmän hienona tapana voin sanoa komeat kaatumiset jos mailaa tuli kainaloon- tästähän pilli soi välittömästi nyky-NHL:ssä.

Ruutu ja Cooke ovat tosiaan Vancouverille erittäin tärkeitä energiahyökkääjiä molemmat. Cooken tämä kausi on mennyt loukkaantumisten vuoksi pilalle, mutta onhan Canucks eri joukkue hänen kanssaan kuin ilman. Ruutu on Ruutu: omille todella tärkeä pelaaja, vastustajille vihattu pelaaja. Ensi kesänä näkee Jarkon todellisen arvon, kun miehestä tulee ensimmäistä kertaa urallaan UFA. Toivottavasti pysyisi Vancouverissa, jossa fanit pitävät miestä suuressa arvossa.

Vancouveriltahan oli ottelussa neljä puolustajaa poissa avauskokoonpanosta, joten pakistossa nähtiin vakiovaihtoja pelaamassa mm. kankeahkon oloinen Wade Brookbank, joka ehti tappelemaan Chris Simonin kanssa- ja häviämään (selostaja puhui jotain päävammasta aiemmin, jonka takia mies otti todella varovan näköisesti- Simon kyllä haki kovasti osumia ja juuri vielä päähän).

Brookbank oli tosiaan sivussa kuukauden päivät loukattuaan päänsä tammikuun lopulla pelatussa Avalanche-ottelussa. Ei siis ollut mikään ihme, että Brookbank suojeli päätään ja otti tämän myllyn varovasti. Brookbankhan on pelaajana yksi kaikkein huonoimpia, mitä olen Vancouverissa päälle 15 vuoden aikana nähnyt ja etenkin puolustuksessa miehen lähtönopeus nyt nollatoleranssin aikana, jolloin pelaajilla on mahdollisuus saada kiekkoja hyvään vauhtiin, on jotain sanoin kuvaamattoman heikkoa. Vaikka hän ei saisi kuin viitisen minuuttia ottelussa peliaikaa, mies ehtii olemaan vähintään tämän viisi kertaa suurissa vaikeuksissa omassa päässä.

Joukkueen kapteeni Iginlan tekemisessä on väkisinyrittämisen makua ja miehen esitykset ailahtelevat. Nytkin melko mitäänsanomaton peli.

Iginla ja Bertuzzi ovat vetäneet koko kauden samaa köyttä - kummankin peli on ollut hukassa. Monet Canucks-kannattajat epäilevät Bertuzzin pelin tason laskun johtuvan paitsi tapaus-Mooresta, myös nollatoleranssista: hän ei saa samalla tavalla luonnollista kautta intensiteettiään esiin, kun kaksinkamppailut ovat vähentyneet. Iginlan pelaamisessa on nähtävissä myös se, että miehen peli ei tule luonnollisesti niin energiseksi kuin se on parhaimmillaan ollut. En tiedä, kannattaako tästä kaikesta nollatoleranssia syyttää, mutta kuitenkin tässäkin voi olla yksi syy. Tai sitten on vain sattumaa, että kaksi viime kausien parasta voimahyökkääjää pelaavat nyt uusilla säännöillä sattumoisin heikompaa peliä kuin muutamaan vuoteen.

 

[Hiisi_van_Holten]

Jahas tänään kaatui sitten Chicago rankkareilla ja Markus Näslund onnistui vihdoin rankkarista. Sen verran mitä olen lukenut raporteista niin Näslund on onnistunut rankkareista hälyyttävän harvoin. Lisäksi tänään nousu viimeisessä erässä kahden maalin takaa lopulta voittoon on varmasti hyvä merkki joukkueen selkärangasta.

Saapa nähdä mitä tämä mielenkiintoinen viikko tuo tullessaan, sillä tarvetta avuille ainakin on. Witt ja joku sopivan hintainen moke olisi hyvä lisäys tähän tilanteeseen...

Ja kylläpä tänään suutuin kun luin Aamulehteä ja siitä case Tony Salmelaista, siinä kerrottiin mitä seurauksia kaukalo väkivallasta on tullut ja Aamulehti kirjoitti tarkalleen näin:

NHL:län tunnetuimmassa tapauksessa Vancouver Canucksin Todd Bertuzzi löi mailalla Coloradon Steve Moorea rajusti niskaan. Mooren kaatuessa Bertuzzi painoi Bertuzzi painoi kasvot jäähän.

En kyllä enää yhtään ihmettele kuinka ihmiset tulevat vaatimaan tilanteesta vieläkin penalttia, jos tiedot tapauksesta ovat tämän esimerkin luokkaa...

[size=-50]Toivottavasti en aloita tästä suljetusta casesta taas mitään kauheaa kalapaliikkia...[/size]

 

[nuck]

Vancouver Moose vs Nashville Predators ja Chicago Blackhawks

Kootaan jälleen Vancouverin kaksi viimeisintä ottelua yhteen:

Nashville Predators vs Vancouver Moose 3-1:

Vancouverin loukkaantumisista tulleet puolustajaongelmat eivät näkyneet Calgaryssa, eivätkä seuraavassa vierasottelussa Nashvillessa. Sen sijaan joukkueen hyökkäys saa ottaa joukkueen tappion niskoilleen. Canucks pelasi hyvän ottelun Nashvillessa ja loi maalipaikkoja selvästi kotijoukkuetta enemmän, mutta ei saanut aikaan kuin yhden maalin.

Kahden erän jälkeen Vancouver oli saanut aikaan 30 laukausta kohti Predators-maalivahtia Tomas Vokounia Nashvillen 15 laukausta vastaan, mutta tilanne taululla oli monista hyvistä paikoista huolimatta vain 1-1. Vancouverin viime aikoina pirteästi pelannut kapteeni Markus Näslund iski pelin avausmaalin ylivoimalla toisessa erässä ja Predsien Yanick Perreault tasoitti pelin toisen erän lopussa kauden 21 maalillaan.

Canucks sai aloittaa kolmannen erän ylivoimalla Paul Kariyan istuessa jäähyllä ja tämän hetken piti olla vierasjoukkueen pelin ratkaisupaikka. Kentälle vähän aikaa sitten loukkaantumisen jälkeen palannut Nolan Baumgartner kuitenkin syötti harhasyötön hyökkäysalueella ja Predatorsin Greg Johnson karkasi läpiajoon. Johnson ei paikastaan erehtynyt, vaan iski ottelun kulun ja tilanteiden kannalta epäoikeutetusti kotijoukkueen johtoon.

Johnsonin alivoimamaali sekoitti Vancouverin hyvin tähän mennessä sujuneen ottelun ja hetki Johnsonin osumasta Predatorsin kokenut kiertolainen Mike Sillinger iski kotijoukkueen hieman onnekkaastikin jo 3-1 johtoon. Vancouverissakin urallaan pelanneen Sillingerin osuma oli jo miehen tämän kauden neljäs Vancouveria vastaan tehty maali. Canucksilla oli ottelun lopussakin paikkansa, mutta Vokoun kesti ja torjui kotijoukkueelle arvokkaan voiton. Canucksille tappio oli karvas, sillä joukkue olisi ansainnut paikkoihinsa ja pelin selvään hallintaan nähden paremman lopputuloksen.

Canucks pelasi tappiosta huolimatta hyvän ottelun. Joukkueen peli oli taistelevaa ja hyökkääjät tulivat kiitettävästi auttamaan kokematonta puolustusta. Joukkue voitti vastustajansa jokaisella muulla osa-alueella, paitsi sillä tärkeimmällä: maalien teossa. Canucksilla oli erittäin hyviä paikkoja päälle viiteen osumaan, mutta joukkue ei onnistunut maalinteossa millään. Predators teki puolestaan jokaisesta mahdollisesta paikastaan maalin.

Vancouverin ylivoimapeli oli ehkä näin Canucks-fanin näkökulmasta katsottuna joukkueen murheellisinta katsottavaa. Canucks hankki kovalla työllä Nashvillelle jäähyjä ja sai pelata peräti 11 kertaa ylivoimalla - tuloksena vain yksi maali. Joukkueen ylivoimapelille elintärkeiden puolustajien Sami Salon, Ed Jovanovskin ja Mattias Öhlundin puuttumiset näkyivät, mutta pelkästään heidän puuttumiseen ei voi surkeaa ylivoimaa laittaa. Tässä ottelussa ei vain oltu riittävän tehokkaita maalipaikoissa.

"We had a bunch of scoring chances that we couldn't put in. That was the difference right there. They didn't really get a whole lot of scoring chances."
"It's a tough loss to take."

- Daniel Sedin

****

Chicago Blackhawks - Vancouver Moose 4-5 rl

Jos oli Vancouverilla (pelillisesti) erittäin hyvä alku edellisessä ottelussa Nashvillea vastaan, Chicagoa vastaan ottelun alku oli murheellinen. Kotijoukkue Blackhawks meni pelin ensimmäisten yhdeksän minuutin aikana jo 3-0 johtoon kolmella lähes identtisellä maalin edestä isketyllä maalilla. Vancouverin puolustus näytti tässä pelissä ensimmäistä kertaa kolmeen viimeiseen otteluun olevansa hukassa, eikä maalilla jälleen kerran pelannut Alex Auld voinut maaleille mitään.

Chicagon jo näyttäessä marssivan voittoon hurjalla ottelun alullaan, ottelun käännekohdaksi nousi lopulta toisen erän alussa Bryan Alleniin kohdistunut Mathew Barnabyn vaarallisen näköinen, mutta puhdas taklaus. Taklaus synnytti pari tappelua (Burrows-Keith ja myöhemmin Brookbank-Barnaby) ja herätti Canucksit pelaamaan. Vancouver kavensi taklauksen jälkeen pelin alle 10 minuutissa kahdella ylivoimamaalilla (Bertuzzi, Carter) lukemiksi 3-2 ja nousi näin peliin mukaan. Näistä Canucksin maaleista etenkin Bertuzzin 3-1 osuma oli erittäin hieno. Bertuzzi sai kiekon maalin edessä, vei kiekon jalkojensa välistä ja laukoi "marekmalik-harhautuksella" kiekon sisään.

Chicago onnistui tekemään Carterin 3-2 maalin jälkeen vielä yhden osuman aivan toisen erän lopussa Kyle Calderin toimesta, mutta Canucks tuli kolmannessa erässä tasoihin Henrik Sedinin ja Brendan Morrisonin maaleilla. Siirtouhan alla oleva Canucksin ykkössentteri rikkoi maalillaan peräti 13 peräkkäisen ottelun mittaisen maalittoman putkensa. Peliaikaansa nähden todella tehottomasti tällä kaudella pelannut Morrison pelasi ottelussa muuten 10 minuuttia enemmän kuin edellisessä Nashville-ottelussa ja seitsemän minuuttia enemmän kuin normaalisti - kertookohan tämä jostakin..?

Ottelu ratkesi lopullisesti rangaistuslaukauksilla, joissa Alex Auld on ollut aina hyvä. Nyt Auld torjui Rene Bourquen, Radim Vrbatan ja Mikael Holmqvistin yritykset. Kun Vancouverilta onnistui Markus Näslund (Jarkko Ruutu ja Richard Park epäonnistuivat), Canucks otti vieraspisteet ottelusta, jonka alussa kaikki näytti niin synkältä kuin olla vain voi. Ottelu oli muuten Markus Näslundilta 700 Canucks-paidassa pelattu ottelu. Voitto oli Vancouverille tämän kauden 10:s "Original six" joukkueista, kun pelejä näitä joukkueita vastaan on pelattu kauden aikana 11.

Ottelun ikävänä puolena oli Canucksin lahjakkaan kahden suunnan hyökkääjän Ryan Keslerin loukkaantuminen. Hän väänsi polvensa tuskaisen näköisesti liukuessaan Hawks-puolustaja Dustin Bufyglienin kanssa laitaan. Keslerin loukkaantumisen kestosta ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta hyvä merkki oli se, että Kesler pystyi laittamaan vähän painoaan jalalle ottelun jälkeen.

“It was a great comeback win for us tonight. We used the end of the first period to recompose ourselves. There was a lot of talk from our veteran guys about the fact there was a lot of game left and that we had to stick to our program.” - Marc Crawford

“We showed a lot of heart and character to fight back. It kind of makes a so-so game feel pretty good. That’s the neat thing about the shootout. Obviously you never want to give up four goals on 30 shots, but I thought the guys played so well and I wanted to make sure we had a chance to get that extra point.” - Alex Auld

 

[nuck]

Bourdon rankattiin kolmanneksi

http://www.chl.ca/CHLNews0506/0301a.html

Luc Bourdon rankattiin CHL:n median antamien äänien mukaan tämän vuoden kolmanneksi parhaaksi junioriliigan pelaajaksi. Kanadan nuorten maajoukkueen maalivahti Justin Pogge oli äänestyksen ykkönen, OHL-seura Sudburyn Marc Staal oli kakkonen, OHL-seura Owen Sound Attackin Bobby Ryan nelonen ja WHL-joukkue Medicine Hatin Cam Barker vitonen. Bourdon on Canucksin tämän hetken selvästi lupaavin prospecti. Bourdonin tämä meriitti (äänestystulos) on siinä mielessä kova, että nuori puolustaja on kärsinyt tällä kaudella jo kahdesta vähän pidempiaikaisesta loukkaantumisesta. Nuorten MM-kisoissa Bourdon valittiin turnauksen All-Starsiin.

"Justin Pogge has been named the top player in the Canadian Hockey League by a 19-member panel commissioned by Prospects Hockey magazine.

The 19-year-old from Penticton, B.C., is enjoying a stellar season, highlighted by his 5-0 shutout win over Russia in the gold medal game at the 2006 World Junior Hockey Championship in Vancouver. Pogge currently leads the WHL in GAA, shutouts and save percentage, and is second in wins. He was a third-round (90th overall) selection of the Toronto Maple Leafs in the 2004 NHL Entry Draft.

"In a tournament full of pleasant Canadian surprises, Justin Pogge was probably the biggest one in Vancouver," said Prospects Hockey managing editor, Peter Robinson. "But, if anything, Pogge's play for Calgary in the WHL has probably been even better. Right now he is clearly the most dominant player in the Canadian Hockey League."

Defenceman Marc Staal of the Sudbury Wolves was voted No. 2, with fellow Team Canada rearguard Luc Bourdon of the Moncton Wildcats at No. 3. Owen Sound Attack forward Bobby Ryan and Medicine Hat Tigers defenceman Cam Barker, also a Team Canada member, rounded out the top 5 at Nos. 4 and 5, respectively.

This year's rankings are the third edition. Former Red Deer Rebels defenceman Dion Phaneuf, now in his rookie season with the Calgary Flames, was voted the No. 1 player in both previous polls. Current Pittsburgh Penguins rookie and former Rimouski Oceanic star Sidney Crosby was No. 2 on both occasions.

A panel of 19 junior hockey media from across Canada picked the top five players from across the CHL's 58 teams, and the next 10 from each of the CHL's three member leagues (OHL, QMJHL and WHL). The magazine is available in CHL arenas this weekend and on newsstands across Canada next week.

Prospects Hockey is the official magazine of the CHL, produced by CCMC, a Toronto-based media company. CCMC also publishes SCOREGolf and are the official publishers of the NHL and Canadian Football League."

 

[Mr. Smith]

Sitten tuohon Minnesotan taisteluun pleijari-paikasta. Itse en usko, että Minnesota nousee tuolta enää pleijareihin.

Itse näkisin, että tuosta jatkoon menevät Vancouver, Colorado, Anaheim ja San Jose. Kyllä varsin vaikealta näyttää Minnesotan nouseminen tuolta, varsinkin kun tauon jälkeen ottelut jatkuvat kolmella vieraskamppailulla (Col, LA, Ana). Mikäli Wild häviää nuo kamppailut on otteluita takana jo 62 ja eroa viivaan varsin paljon.

Kuten tuossa tauolla hieman veikkaili niin kolme tappiota tuli Minnesotalle vierasmatseista. Eroa viivaan on nyt sitten 7 pistettä ja edellä on lisäksi Anaheim ja San Jose, jotka ovat pelanneet 3 ottelua Minnesotaa vähemmän. Ei tuo playoffeihin nousu vielä aivan mahdotonta ole, mutta vaikeaa se on.

Nyt voisi olla Vancouverin aika tehdä tarjousta Willie Mitchellistä ja sellainen tarjous että laittaisi miettimään tarkasti. Itsestä ainakin tuntuu, että Wildissa on käännetty katseet seuraavaan kauteen (Fernandez jatko, Weinhandl hankinta). Ei tuo Weinhandl ainakaan ole missään iskussa ja hänestä tuskin on hyötyä joukkueelle juuri nyt.

 

[Mr. Smith]

Nyt olisi sitten ratkaisujen hetki hankintojen suhteen. Juuri sai ainakin huokaista helpotuksesta, ei tullut Roloson Vancouveriin. Ei sillä etteikö hänet olisi voitu ottaa, mutta korvaus (1.kierros + mahdollinen 3.kierros) oli aivan tajuttoman kova.

 

[Ronning #7]

Canucks järjesti hyväntekeväisyystapahtuman Dice & Ice paikallisen hotellin kasinolla, jossa pelattiin Canucks "funny money":lla ja jakajina toimivat Canucksin pelurit. Tuotto käytettiin Brittiläisen Kolumbian lastensairaalan hyväksi.

Illan kohokohta oli, kun Markus Näslund näytti yleisölle kuvan paidattomasta Jarkko Ruudusta! :D

http://www.canucks.com/theinsider/default.asp?sectionID=5&id=1498

 

[Valioyksilö]

Nyt olisi sitten ratkaisujen hetki hankintojen suhteen. Juuri sai ainakin huokaista helpotuksesta, ei tullut Roloson Vancouveriin. Ei sillä etteikö hänet olisi voitu ottaa, mutta korvaus (1.kierros + mahdollinen 3.kierros) oli aivan tajuttoman kova.

Huh, onneksi ei... tuo korvaus oli ihan naurettava ja sinänsä käsittämätön ratkaisu Edmontonin johdolta. Canucksilla näyttää ihan hyvältä, play-offit häämöttää jo kiikarissa, älkää pojat munatko loppurunkkaria.

 

[Mr. Smith]

Kovuutta pakistoon Sean Brownin muodossa. Korvauksena Seanista neloskiekka. Pakko myöntää että ennemmin olisin ottanut Brad Lukowichin (3.kiekka) tai Todd Simpsonin (6.kiekka), mutta ihan hyvä että vähän saatiin laajuutta ja kovuutta pakistoon.

 

[Hiisi_van_Holten]

Noronen meille. Empä olisi uskonut, että olisin surullinen kun Canucks hankkii Suomalaisen, mutta niin vaan pääsi käymään. En ole yhtään tyytyväinen kumpaankaan hankintaan... :(

Voisiko joku paremmin tietävä kertoa tuosta Sean Brownista.

 

[Ferris]

Noronen meille. Empä olisi uskonut, että olisin surullinen kun Canucks hankkii Suomalaisen, mutta niin vaan pääsi käymään. En ole yhtään tyytyväinen kumpaankaan hankintaan... :(

Voisiko joku paremmin tietävä kertoa tuosta Sean Brownista.

Pistätte Norosen tulemaan jonkun varausvuoron kera niin saatte Wittin.

 

[iiron_troikka]

Voisiko joku paremmin tietävä kertoa tuosta Sean Brownista.

Pistätte Norosen tulemaan jonkun varausvuoron kera niin saatte Wittin.

Sean Brown. Strategiset mitat 6-3" (noin 188 cm) ja 213 paunaa (noin satakunta kiloa). Kaudella 1 maali ja 11 syöttöä. Ykköskierroksen varaus 1995. Ikä 29. Jäähyminuutteja 27.

Brendan Witt. Strategiset mitat 6-2" (noin 185 cm) ja 219 paunaa (noin satakunta kiloa). Kaudella yksi maali ja 10 syöttöä. Ykköskierroksen varaus 1993. Ikä 31. Jäähyminuutteja 141.

Eli siellä on jo yksi "kiltimpi" Witt joukkueessa, ei samaa miestä kahteen kertaan.

 

[CorporalSyd]

Norosen tämän kauden todelliset ansiot on vielä selvittämättä. Kieltämättä tilastot näyttää huonoilta, mutta toisaalta mukana on

- Sabresin todella huono esitys Senatorsia vastaan, jolloin Noronen tuli lepuuttamaan Bironia tämän päästettyä kolme laukausta kuudesta.
- Norosen ensimmäinen matsi loukkaantumisen jälkeen Sharksia vastaan, jolloin vielä hieman nivusvaivaisena päästi 4 maalia n. 10 minuuttiin

Kaksi muuta matsia menikin ihan putkeen, voitto Bruinsista sekä rankkareille mennyt ottelu Rangersiä vastaan.

 

[Worrell]

Ihan ok veto Canucksilta hankkia Nortti. Mutta niin kuin on todettu, Norosen vire on hieman hämärän peitossa. Pystyypä ainakin auttaa Canucksia tarpeen tullessa. Onkohan Noronen nyt Cloutierin loukkaannuttua ykkösveskana?

 

[Mr. Smith]

Onkohan Noronen nyt Cloutierin loukkaannuttua ykkösveskana?

Täähän oli vitsi, eikö?

 

[Mr. Smith]

Vancouver acquires defenceman Keith Carney from the Mighty Ducks of Anaheim in exchange for a draft pick and prospect TBA.

Eihän tuo ole Bourdon, eihän? Muuten loistava uutinen Carneyn tulo Vancouveriin, paras näistä kolmesta hankinnasta.

Edit. Ja kauppa varmistui muotoon "a second-round pick and defenceman Brett Skinner". Varsin kova on kyllä hinta Carneystä, itse odottelin Skinneristä varsin hyvää NHL-pakkia. Nyt on sitten satsattu melkoisesti tähän kauteen tulevien kustannuksella.

Edit2. Ja nyt ilmeni, että kaupassa tuli myös Juha Alen Vancouveriin. Sitähän alkaa Canucks jo haastamaan Dallasin suomalaisten määrässä.

 

[Mr. Smith]

Nyt alkaa pikku hiljaa kyrsimään. Lähtihän se Willie Mitchell Minnesotasta vaan ei tänne.

Meille siis tuli:

Sean Brown <-> 4. kiekka
Mika Noronen <-> 2. kiekka
Keith Carney, Juha Alen <-> Brett Skinner, 2.kierros
3.kierros/4.kierros <-> Steve McCarthy
Eric Weinrich <-> 3.kierros ja Tomas Mojzis

Tämän kauden osalta tilanne siis Brown, Weinrich, Noronen ja Carney tulivat ja McCarthy lähti. Siltä osin saatiin kaksi pakkia lisää, kokemusta rutkasti sekä kakkosmoke.

Tulevaisuuden osalta saimme Norosen, Alenin ja 5.kierroksen varauksen. Lähti sitten Steve McCarthy, Brett Skinner, Tomas Mojzis, 2 x 2.kierroksen varaus, 3.kierroksen varaus ja 4.kierroksen varaus. Aika paljon tulevaisuutta satsattiin loppukauteen, toivottavasti tuottaa myös tulosta.

Edit. Ei vittu nyt kyrvähti hermo täydellisesti, ei voi Weinrichista maksaa kolmatta kiekkaa ja prospectia??? Annetaan nyt se Bourdon vaikka.

 

[Parker27]

Saitte myös nuoren puolustajan Eric Weinrichin! :-)

Mitä ihmettä Vancouver hänellä tekee. hoh hoijaa. Tänään nähtiin ihan käsittämättömän tyhmiä kauppoja. Ja tämä on yks niistä.

 

[Mr. Smith]

Pakistoon tuli sitten vähän kokemusta lisää.

Lähti:

Steve McCarthy - 1981 - 185 NHL-peliä RFA
Tomas Mojzis - 1982 - 7 NHL-peliä RFA
Brett Skinner - 1983 - 0 NHL-peliä

Tuli:

Eric Weinrich - 1966 - 1141 NHL-peliä UFA
Keith Carney - 1970 - 859 NHL-peliä UFA
Sean Brown - 1976 - 424 NHL-peliä UFA
Juha Alen - 1981 - 0 NHL-peliä

Varauksillahan Vancouver ei mitään tee, joten sinänsä se oli aivan sama menettää noi 4 varausta. Kokemusta tuli kyllä mukavasti pakistoon, samalla tosin häipyi sitten tulevaisuutta melko kivasti. No, katsellaan nyt miten käy. Tällä hetkellä kyllä vitutus melkoinen.

 

[nuck]

Saitte myös nuoren puolustajan Eric Weinrichin! :-)

Mitä ihmettä Vancouver hänellä tekee. hoh hoijaa. Tänään nähtiin ihan käsittämättömän tyhmiä kauppoja. Ja tämä on yks niistä.

Mitä vikaa Weinrichissa on? Mies on pelannut tällä kaudella keskimäärin lähes neljä minuuttia enemmän ottelua kohden kuin Barret Jackman. Jos ihmisten mielipiteitä oltaisiin kyselty Jackmanin loppukauden palveluksista tähän samaan hintaan, moni olisi ollut varmasti julistamassa kauppaa onnistuneeksi. "Koska tässä on kuitenkin nyt kyseessä näin ikäloppu pelaaja, hän ei voi olla enää hyvä."

Weinrich on pelaamassa uransa viimeisia kausia, mutta edelleen hänestä on syvyyspakkina hyötyä. Ei kannata tuijottaa niin kovin tarkasti miehen ikävuosia, sillä hän on ollut esimerkiksi Canucks-kannattajien tarkkailun alla jo pidempään (huhuja miehen siirtymisestä Vancouveriin on ollut päälle kuukauden) ja miehen pelistä tulleet arvosanat ovat olleet poikkeuksetta kiitettäviä.

Canucks antoi vaihdossa kolmannen kierroksen varauksen ja Tomas Mojzisin. Mojzis oli organisaation pakkihierarkiassa jossain sijalla 10 (pelasi ylhäällä pelkästään Canucs- ja Moose-pakkien loukkaantumisten vuoksi) ja harva hänestä odottaa tulevaa vakipakkia NHL:aan. Kolmannen kierroksen varausvuoro on puolestaan Canucksin tapauksessa varausvuoro, jolla joukkue on onnistunut saamaan tulevan NHL-pelaajan viimeisten 15 vuoden aikana tasan kaksi kertaa (Jarkko Ruutu ja Peter Schaefer).

 

[teemu_s]

Kun kaikki Canucks-sairaat tervehtyvät, on joukkueen puolustus varmasti NHL:n paras.

Jovanovski-Salo
Öhlund-Allen
Carney-Weinrich

Pakkipareista en tietenkään mene takuuseen mutta jotain tuollaista joka tapauksessa. Varmasti isokokoisin mutta kuitenkin liikkuvia ja hyvin luistelevia kavereita oikeastaan kaikki. Myös kiekko liikkuu riittävän hyvin. Todella hyvää tietää ajatellen pudotuspelejä. Tosin Lännessä voi noutaja tulla sitten Kipperin hahmossa ennen isoja finaaleja. Tällä hetkellä joukkueethan kohtaisivat ensimmäisellä kierroksella.

 

[heikkik]

Kun kaikki Canucks-sairaat tervehtyvät, on joukkueen puolustus varmasti NHL:n paras.

Jovanovski-Salo
Öhlund-Allen
Carney-Weinrich

Pakkipareista en tietenkään mene takuuseen mutta jotain tuollaista joka tapauksessa. Varmasti isokokoisin mutta kuitenkin liikkuvia ja hyvin luistelevia kavereita oikeastaan kaikki. Myös kiekko liikkuu riittävän hyvin. Todella hyvää tietää ajatellen pudotuspelejä. Tosin Lännessä voi noutaja tulla sitten Kipperin hahmossa ennen isoja finaaleja. Tällä hetkellä joukkueethan kohtaisivat ensimmäisellä kierroksella.

Mikä Jovanovskin/Öhlundin/Salon tilannne on? Siis arvioitu tervehtymisaikataulu?

Ymmärrän hyvin Carneyn ja Weinrichin hankinnan, mutta yllättävän kokemattomilla maalivahdeilla Canucks aikoo lähteä pudotuspeleihin. Norosesta en perusta paljon paskaakaan ja Auld on tosipeleissä katsomaton kortti. Muutenhan joukkue vaikuttaa todella hyvältä. Mutta kai palkkakatto-aikana aina joku alue jää muita heikommaksi ja Vancouverissa se näyttäisi olevan maalivahtipeli. Siis NÄYTTÄISI olevan, pelit sen vasta näyttää miten asiat todella ovat.

 

[Mr. Smith]

Mikä Jovanovskin/Öhlundin/Salon tilannne on? Siis arvioitu tervehtymisaikataulu?

Ohlund pelasi viime yönä jo reilut puol tuntia, joten hän pystyy jo pelaamaan. Jovanovskin ja Salon suhteen ei sitten varmuutta paluusta olekaan. Luulisi, että heidän paluu on varsin kaukana, kun noita pakkeja hankittiin jopa kolme (-1).