Viestin lähetti NHL
No joo se oli vaan tollanen heitto, mutta mielestäni Morrison ei silti ole yhtä hyvä puolustamaankaan kuin Selke voittajat Lehtinen, Draper, Madden. Tosiasia on kuitenkin niin ettei kavereiden kuten Bure, Lemieux, Kovalchuk "tarvitse" puolustaa, koska he osaavat pelata aivan toisella tasolla kuin monet muut. Siispä jos et saa kiekkoa pömpeliin niin pitää puolustaa. Tuskin Jere Lehtistäkään olisi puolustushommat hirveästi urallaan kiinnostaneet jos hän olisi tehnyt tulokaskaudellaan 132 pistettä.
Ei olekaan, mutta mainitut herrat eivät ole tehneet Morrisonin tavoin päälle 70 pistettä kaudessa. Tarkemmin sanottuna Morrison on enemmän kahteen suuntaan pelaava sentteri, jonka pääpaino on puolustuksessa. Hän ei ole missään nimessä Markus Näslundin tasoinen pelaaja hyökkäyksessä, mutta toisaalta Näslund ei ole läheskään yhtä hyvä omassa päässä. Uskon vahvasti, että Morrison pystyisi pelaamaan koska tahansa sellaista peliä, että sinäkin alkaisit pitämään häntä hyvänä ykkössentterinä. Tällä hetkellä hänen on kuitenkin pakko keskittyä puolustuspelaamiseen koska ketjukavereilla ei ole osaamista tähän ja toisaalta ne hyökkäävät enemmän jotka siinä ovat parempia. Minä en näkisi kuitenkaan, että Morrison olisi mitenkään heikko hyökkäämään jos hän häviää NHL:n parhaalle maalintekijälle ja parhaalle voimahyökkääjälle tässä kategoriassa. En tiedä kuinka hyvin seurasit esimerkiksi viime kauden loppua kun Morrison sai hyökkäävämmän roolin Todd Bertuzzin pelikiellon jälkeen. Viimeisessä kuudessa pelissähän Brendan iski kahdeksan pistettä ja sai tehotilastoon +10. Hän oli todella näkyvä pelaaja koko loppukauden ja olisi hyvin voinut tehdä enemmänkin pisteitä ellei Näslund olisi kärsinyt loppukaudesta tehottomuudesta.
Olen usein kuullut, että hyvä puolustuspelaaminen olisi pelkästään asenteesta kiinni. Tosiasiassa asia ei ole näin mustavalkoinen ja itseasiassa hyvä puolustuspelaaminen vaatii pelaajalta usein paljon kokemusta ja ominaisuuksia juuri tähän tehtävään. Lähtökohtaisesti lähes jokainen pelaaja on uransa alussa (junioreissa) hyökkäävä pelaaja. Jos pelaajalta löytyy kuitenkin hyviä puolustavan pelaajan ominaisuuksia kuten nopeutta, sijoittumistaitoa, pelin lukua myös omaan päähän katsottuna, aloitustaitoa, asennetta sekä uhrautuvuutta, pelaajasta saattaa kasvaa hyvä puolustava pelaaja. Tämä ominaisuus ei ole niin vahvasti lahjoista kiinni kuin hyökkäävän pelaajan ominaisuudet eikä tätä huomata samalla tavalla kuin hyökkäävän pelaajan luistelua, laukausta tai kiekonhallintaa, mutta joukkueelle nämä pelaajat ovat usein yhtä arvokkaita kuin näkyvämmätkin pelaajat. Monet puolustavat pelaajat ovat lähtötasoltaan hyviä pelaajia myös hyökkäyspäässä ja yksi tällainen on juuri Morrison.
Viime aikoina NHL joukkueet ovat alkaneet kiinnittää omissa tulevaisuuden visioissaan yhä enemmän ja enemmän huomiota näihin puolustuspään pelaajiin. Roberto Luongo oli 1990-luvun lopulla kaikkien aikojen korkeimmalla varattu maalivahti ja tämän jälkeen joukkueet ovat yht'äkkiä varanneet draftin ykkösenä kaksi maalivahtia ja kakkosena yhden maalivahdin. Myös puolustavien hyökkääjien arvo on noussut joukkueiden silmissä viime aikoina paljon. Vancouver Canucks varasi mm. 2003 ykkösvarauksenaan Ryan Keslerin, jonka lahjat ovat lähes puhtaasti puolustuspelaamisessa. Takavuosina tällaisia varauksia ei juurikaan tehty vaan joukkueet yrittivät saada mahdollisimman paljon kiekollista taitoa. Toki joukkueet varaavat edelleen näitä tulevaisuutensa Francise pelaajia (mm. Ovetchkin, Malkin, Kovaltchuk, Crosby, Heatley, Brule) kärjessä, mutta selvä linja on ollut näiden puolustavien pelaajien arvonnousu.
Jere Lehtinen on ollut aina joukkueelleen erittäin arvokas pelaaja ja NHL:ssä hänen tehtävänsä on ollut koko ajan puolustuspäästä vastaaminen. Pelaaminen Mike Modanon ja Brett Hullin ketjussa toi myös Jerelle hyvin pisteitä, mutta kyllä hän niitä on aina muutenkin osannut tehdä. Sama asia on Morrisonilla, jonka voidaan väittää hyötyvän ketjukavereistaan, mutta pitää muistaa, että hän on aina osannut tehdä myös henkilökohtaisesti pisteitä. Teemu Selänne teki aikanaan lähes 80 maalia, mutta silti hän piti (olisikohan ollut Veikkaaja lehti) itseään parempana pelaajana vasta myöhemmin kun hän oppi pelaamaan puolustuspäätä paremmin.
Sain sellainen kuvan, että ylipäänsä arvosta hyviä puolustavia pelaajia samalla tavalla kuin hyviä hyökkääviä pelaajia. Minä puolestani katson pelaajia aika paljon kokonaisuuksina. Esimerkiksi minä pidän Matt Cookea parempana pelaajana kuin Daniel Sedinia (ainakin tällä hetkellä) vaikka Daniel enemmän pisteitä tekisikin. Vastaavasti minä pidän Trevor Lindenia saman tasoisena pelaajana nykyisin kun 10 vuotta sitten. Hän oli aikanaan paljon enemmän esillä hyökkäyspäässä, mutta nykyisin Linden on parempi puolustamaan ja suurempi johtaja. Minun mielestäni puolustusominaisuus on hyvin tärkeä ominaisuus, vaikka suhteellisen harva tätä katsoo. Ehkä se kuitenkin kertoo jotakin, että NHL joukkueiden scoutit katsovat tätä koko ajan enemmän.
Viestin lähetti NHL
Tosiasiassa en tiedä Vancouverista paljon mitään (enkä mistään muustakaan). Kunhan koitan saada jonkilaista keskustelua aikaiseksi, nykyään niin hiljaisella, NHL-palstalla. Ajattelin vaan, että Canucksiakin kiinnostaa Stanley Cupin voitto lyhyellä tähtäimellä. Eikä tuo sentteriosasto vakuuta, vaikka miten kehuisit Morrisonia ja Sediniä. Morrison on ihan ok kakkossentteri, muttei mielestäni tarpeeksi hyvä ykkönen. Tarkoitan ykkössentterillä lähinnä Sakic/Thornton/Sundin tasoista kaveria. Ei Morrisonia tarvitse mihinkään treidata, vaan hankkia esim. vapailta markkinoilta toinen parempi/samantason pelaaja. Jos Morrison on ykkösketjulle niin tärkeä kuin väität niin voihan hän jatkaa siinä silti vaikka kokoonpanossa olisi parempi pisteitä tekevä sentteri. Ehkä Canucksin kannattaisi hankkia myös yksi maalintekijä lisää. Pakisto joukkueella on ihan hyvä.
Kyllä sinä tiedät NHL:stä yleisesti ja itselleni on vain hyvä, että saan kirjoittaa Canuckseista myös suomalaisella keskustelu palstalla. Asiathan voidaan nähdä monelta kantilta joten sikälikin hyvä saada erilaisia näkemyksiä näihin sinimustiin laseihin.
Tottakai Canucksia kiinnostaa Stanley Cupin voitto, mutta kuten jo aikaisemmassa viestissäni kirjoitin, se ei ole missään nimessä Morrisonista kiinni. Morrison on mielestäni erittäin hyvä sentteri joukkueelle ja hän on ollut joukkueensa yksi peruspilareista jo pitkään. Homma on toiminut sen verran hyvin, että hänen johtamastaan ketjustaan on tullut ehkä NHL:n paras kokonaisuus, jota ei ole missään nimessä järkevää mennä rikkomaan. Stanley Cupin voitto on loppujen lopuksi aika pienistä asioista kiinni ja monet joukkueet ovat erittäin tasaisia. Viime kaudella oli Canucksin etsikkoaika, mutta homma lopahti seitsemännen pelin jatkoajalle Calgarya vastaan, joka meni lopulta finaaleihin saakka ja pudotti matkalla mm. Detroitin ja San Josen kovat joukkueet. Pitää muistaa, että Canucks pelasi ilman ykkösmaalivahtiaan ja ykkösketjun laituriaan, jotka olisivat saattaneet kääntää sarjan, mutta toisaalta turha niistä on enää spekuloida.
Olisi muuten aika vaikea hankkia vapaiden agenttien markkinoilta Sakicin/Thorntonin tai Sundinin tasoisia pelaajia. Canucks ei ole ollut joukkue, jonka johdosta pelaajien palkat ovat nousseet niin paljon, että tällä kaudella ei pelata, eikä se sitä tule olemaan jatkossakaan vaikka omistajan rahoista se ei olekaan kiinni. Joukkuetta on pakko ajatella rakennettavaksi pitkällä tähtäimellä, eikä sotkea sen kemiaa liikaa yhden kauden varalta. Voitaisiin aina miettiä, että mitä esimerkiksi New York Rangers on hyötynyt pelaajien hankkimisesta tai mitä Colorado Avalanche hyötyi viime kaudella Teemun ja Kariyan liittymisestä. Jos Canucks hankkisi suurella rahalla jonkun nimekkään pelaajan, kukaan ei voisi olla varmoja joukkueen menestyksestä. Ainoa asia, mikä olisi varmaa olisi pelaajabudjetin huima nousu ja kemioiden muuttuminen. Yleisömääriin suuren tähden hankkiminen ei kuitenkaan vaikuttaisi, sillä halli on jo muutenkin loppuunmyyty.
Henrik Sedinin paikka on joka tapauksessa kakkosessa, sillä ellei hän siinä pelaa, hänet voidaan samalla vaihtaa pois ja peluuttaa kolmosessa pelaajaa joka pelaisi oman pään vielä paremmin. Henrik on tällä hetkellä noin 50-60 pisteen pelaaja, joka riittää kyllä kakkossentterille varsin hyvin. Myös yhteistyö kaksoisveli Danielin kanssa on hyvä pistää merkille. Minä olen melko varma, että Henrikistä tulee vielä erittäin hyvä kakkosketjun pelaaja ja en haluaisi missään nimessä nähdä hänen kehitystään jossakin toisessa joukkueessa. Hän on yksi Canucksin tulevaisuuden pelaajista ja siksi tärkeä pitää joukkueessa.
Yksi laitahyökkääjä on hakusessa ja viimeistään siinä vaiheessa kun näemme Jason Kingin kehityksen asiaan saadaan lopullinen varmistus. Mikäli King jatkaa kehitystään, kakkosketjun toisen laiturinpaikan kohtalo on selvitetty. Mikäli King epäonnistuu, Canucks tulee hakemaan vahvistusta tähän paikkaan. Manageri Dave Nonis on kertonut, että joukkueen budjetti saattaa nousta seuraavalle kaudelle nelisen miljoonaa taalaa ja näiden rahojen kohde on edelleen avoinna. Jotkut veikkaavat Paul Kariyan tuloa, mutta Kariyaa havittelee moni muukin joukkue. Puolustuksen kanssa olen samaa mieltä kanssasi. Canucksin puolustus on sen seurahistorian paras ja puolustuksen ikärakenne on monen seuran silmissä kadehdittavan hyvä.
Viestin lähetti NHL
Toinen keskustelun aihe voisi olla maalivahti. Nuckhead mitä mieltä olet Dan Cloutierista? Itse uskoisin, että se on tulos tai ulos. DC ei todellakaan ole halpa maalivahti. Palkka 3miljoonaa taalaa? SAMA kuin Kipperillä.
Dan Cloutier on hyvä maalivahti, mutta playoffeissa tulos ei ole ollut paras mahdollinen. Runkosarjan tilastojen perusteella Cloutier on samaa luokkaa mm. Lalimen ja Turcon kanssa ja uskon että tämä riittää runkosarjan osalta. Itse asiassa NHL:stä ei löydy tällä hetkellä kuin yksi maalivahti, jolla on enemmän runkosarjavoittoja kolmen edellisen kauden aikana ja hän on Martin Brodeur. Canucks on ollut kärsivällinen Cloutierin suhteen jo aika pitkään ja hän on joukkueensa yksi johtajista myös kentän ulkopuolella. Mutta tästä huolimatta Cloutierin aika saattaa tosiaan olla käsillä ellei playoff menestystä tule.
Cloutier kärsii selvästi hyvässä joukkueessa pelaamisesta ja monikaan ei arvosta maalivahteja, jotka pelaavat hyvissä joukkueissa. Viime kaudella Cloutier oli kuitenkin pitkään joukkueensa arvokkain pelaaja vaikka samassa joukkueessa pelasi mm. loukkaantumiseensa saakka pistepörssiä johtanut Markus Näslund. Canucksin käyttämä offensiivinen pelityyli (run&gun) ei ole helpoimpia pelityylejä maalivahdeille, sillä vastahyökkäyksiä syntyy molempiin päihin. Tähän pelityyliin nähden Cloutierin tilastot olivat viime kaudella erittäin hyvät.
Alex Auld ottanee ensi kaudella entistä suuremman roolin Canucksin maalilta ja tämä aiheuttaa jälleen kilpailutilannetta. Joukkueen entiset kakkosmaalivahdit Skudra ja Hedberg eivät täysin onnistuneet kakkosmaalivahdin rooleissaan, mutta minulla on luottoa Auldia kohtaan heitä enemmän. Canucksilla on tällä hetkellä myös maalivahtitilanne, jota sillä ei ole ollut ehkä koskaan. Lupaavia maalivahteja on tulossa ja näistä lupaavimmat ovat Auld ja viime kesän ykkösvaraus Cory Schneider. Richard Brodeur, Kirk McLean ja Dan Cloutier ovat joukkueen historian parhaat maalivahdit ja siksi kaupunkia pidetäänkin "maalivahtien hautausmaana". Saapa nähdä, pystyykö Cloutier nousemaan haudastaan vai heittääkö manageri Dave Nonis ensi kauden jälkeen mullat päälle.
Clouterin palkasta sen verran, että vaikka se onkin kovalta kuulostava 3 miljoonaa, niin ei tämä ole mitenkään paljon ykkösmaalivahdille, joka ottaa joka kausi päälle 30 voittoa.