To Jaymond. To penalty box.
Jaymond sai ansaitusti pelikiellon, mutta koska olin kirjoittanut hänelle pitkän vastausrimpsun, laitan sen nyt kuitenkin tähän. Tämä asia on aiheuttanut paljon melua ja halukkaita kommentoijia varmaan löytyy. Joku toinen saa sitten kommentoida tätä halutessaan ja Jaymondkin voi kommentoida kun vapautuu tuolta boxista.
Jaymond Flurrie: "Ei ihme, ettei Vancouver pärjää pelaamalla jos tollasia harjoittelevat!"
Mihin tämä väite perustuu? Yhden ottelun tulokseen vai Canucksin ja Avalanchen väliset ottelut tältä kaudelta ovat tasan ( molemmat voittaneet kahdesti, hävinneet kahdesti ja pelanneet kahdesti tasan ) ja viime kaudella Canucks keräsi enemmän pisteitä joukkueiden keskinäisistä otteluista, sekä meni pidemmälle playoffeissa. Tämän kauden sarjataulukossa joukkueiden eroa on mitättömät neljä pistettä 70 pelin jälkeen ja tätä kirjoittaessa Canucks on viiden pisteen päässä läntisen konferenssin ykköspaikasta. En ymmärrä tätä pointtiasi. Kirjoitin jo aikaisemmin sinulle, että kannattaisi tosiaan miettiä jotain ennen kuin kirjoittaa. Nähtävästi tämä on liian kova vaatimus.
Jaymond Flurrie: "Onpa hyvä, ettei Crawford ole enää Avs-valmentaja. No, harjoitustavat näkyvät tuloksissakin, Vancouverin edellisestä Stanley Cupista on mennyt kohta sata vuotta..."
Olen samaa mieltä. Erittäin hyvä, että Crawford ei ole enää Avs-valmentaja. Hänen johdollaan Canucks on kasvattanut pistetiliään edellisten neljän kauden ajan. Burkekin on sanonut, että Crawfordin palkkaaminen oli hänen paras liikkeensä kautta aikojen.
Mestaruuksia ei ole tosiaan tullut. Saaliina on vain kaksi finaalipaikkaa. Ehkä Canucksinkin olisi kannattanut jäädä Quebecin tavoin mikkihiiri joukkueeksi, saada ykkösvaraus ( jolla saada Peter Forsberg ja surkea talous kuntoon ) ja muuttaa paikkakuntaa kun siellä missä oli tarkoitus menestyä ei tullutkaan
menestystä. No, onneksi Canucksilla on sentään juuret siellä missä toiminta on alkanutkin, eikä joukkuetta ole uhannut pakkomuutto USA:n puolelle kuten jollakin toisella seuralla. Parempi näinkin, vaikka mestaruudet ovat saaneet odottaa. Lisäksi tällä tavalla meneteltynä Canucks ei ole ( onneksi ) kerännyt sinunlaisia Glory Hunter faneja, jotka jaksavat kirjoittaa täällä älyttömyyksiä 24 tuntia vuorokaudessa.
Jaymond Flurrie: "Mä pidän ainakin Bertuzzia ihan täytenä pellenä. Siihen löytyy monta syytä
A) Mooren taklaus Näslundia kohtaan oli puhdas. Eikai ne NHL-johdossa voi olla niin sokeita etteivät videoja kelatessaan näkisi virhettä, jos sellainen olisi?"
Tätä ollaan kelattu monta kertaa täällä Jatkoajassakin. Mooren taklaus ei täyttänyt täysin rikkeen tuntomerkistöä, mutta puhdasta siinä oli vain se, että se oli puhdas cheap shot ja täytti täysin kirjoittamattomien sääntöjen tuntomerkistön. Näslund oli kurottamassa kiekkoon ja Moorella olisi ollut tilanteessa kaksi mahdollisuutta. Joko ottaa vapaana ollut kiekko ( Moore oli yhtä lähellä kiekkoa ja paremmassa luisteluasennossa kuin Näslund ) tai ajaa Näslundia päin.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa Moore tiesi tarkalleen ( jos piti silmiään auki ), että Näslund oli pää kiekkoon päin ja taklatessaan hän osuisi Näslundia päähän. Moore valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja ajoi pistepörssin kärjen sinällään
puhtaalla taklauksella kylmäksi. Tämä teko näytti kuinka paljon Moore arvostaa kanssapelaajiaan - ajaa mielummin toisen joukkueen supertähden kylmäksi kuin pelaa kiekkoa täysin vaarattomassa tilanteessa. Tilanne ei ollut lähelläkään
maalitilannetta, joten mistään pakosta ei voida puhua. Canucksin pelaajat eivät olisi luvanneet kostoa ilman syytä - tämä jopa sinun pitäisi viimein ymmärtää.
Missään junioriopetuksessa pelaajia ei kielletä kurottamasta vapaana olleeseen kiekkoon. Ymmärrän täysin päähän kohdistuneet taklaukset, jos pelaaja hyökkää 1-1 tilanteessa puolustajaa vastaan ja pitää taklauksen tullessa päätään
alhaalla, mutta keskialueella kiekon kurottamista ei voida kieltää tai missään edes varoittaa tästä. Eivät juniorivalmentajat voi sanoa junioreilleen, että aina löytyy Steve Moore, joka ajaa tälläisessä tilanteessa päähän.
Toisilta pelaajilta on pakko löytyä sen verran puhdasta järkeä, että eivät aja turhaan tälläistä pelaajaa päähän. Mistään maalitilanteen estämisestä ei ollut kuitenkaan kyse, vaan puhtaasti vahingoittamisyrityksestä laillisin keinoin ( ei Moorella tosin ollut varmaan tarkoitus vahingoittaa niin pahasti kuin lopulta kävi ). Ja tämän laillisuusperiaatteen mukaisesti Moorelle ei tästä sanktioita tullut.
B) "Moore tappeli jo Matt Cooken kanssa, sen viimeistään olisi pitänyt riittää. Ei kai ne voi olettaa et jos Vancouverin tyypit osaa ainoastaan tapella tuohon tyyliin mitä Bertuzzi teki, että Moore häviäisi jollekin?"
Moorelle piti kostaa jotenkin ja tappelu Matt Cooken kanssa ei ollut tämä kosto, vaan johtui puhtaasti Cookesta itsestään. Cooke kuumeni kuumassa pelissä varsin tyypillisesti ja sortui tappelemaan, vaikka tästä ei varmasti ollut missään ennen tätä puhetta. Tämän kutsun Moore vastaanotti kun tiesi vastasssa olleen pelaajan tappelutason ( Cooke on fyysinen pelaaja, yksi liigan parhaista ärsyttäjistä ja taklaajista, mutta ei todellakaan mikään tappelija ). Ei Canucksille voinut riittää tämä Cooken kanssa käyty karkkitappelu, koska pelaajat halusivat antaa Moorelle takaisin, ei päästää häntä ilman muistutusta.
Moore olisi hävinnyt kuin märkä rätti monellekin Canucksin pelaajalle rehdissä tappelussa. Juuri samassa vaihdossa kun tämä Bertuzzin onnettomuus tapahtui, Moore kieltäytyi tappelukutsusta Bertuzzin ja Prongerin kanssa ja tämä "pelaan
sikaa, mutta valitsen itse tappelukumppanini, enkä vastaa teoistani kuin vastustajan heikoimmille tappelijoille" linja keitti lopulta Bertuzzilla yli.
C) "Miten Näslundin taklaaminen kuului Bertuzzille? Olisi kapteeni itse näyttänyt esimerkkiä, eikä lähettäisi varakapteeniaan asialle."
Tämä on jopa sinultakin niin älytön kommentti, että en viitsisi edes vastata tähän, mutta vastaan nyt kuitenkin. Ensinnäkin siksi, että Bertuzzi sattuu olemaan paitsi Näslundin ketjukaveri, mutta myös erittäin läheinen ystävä. Mooren taklaus Näslundiin keitti Bertuzzilla pahasti yli jo silloin kun se tapahtui, mutta Crawford sai puhuttua hänelle järkeä vielä tuolloin ja turhilta jäähyiltä vältyttiin. Kosto oli vain ajan kysymys ja ei ollut mikään
yllätys, että paras kaveri oli kostajana. Näslund ei syvästi uskonnollisena miehenä lähetä telomaan ketään ja hän ei ole sanonut edes Mooresta mitään pahaa.
D) "Kun nyt kuitenkin tapahtui mitä tapahtui ja Bertuzzi oli alkuun kovin iloinenkin siitä, kuten myös Crawford, niin ihan turha sitä on tässä vaiheessa alkaa enää itkemään. Paitsi jos Bertuzzi itse tietää jo nyt pelikieltonsa pituuden, muttei saa sitä medialle sanoa. Oli pakko kuitenkin itkee "mä oon pahoillani", ei niinkään Mooren puolesta, vaan pelikieltonsa. Toivottavasti tuo ei pehmitä Bettmannia, ja anna pelkkää puhuttelua."
Olen varma, että Bertuzzi kärsii tästä Mooren loukkaantumisesta rehellisesti ja miettii itsekseen mitä tuli tehtyä. Se, että Bertuzzi meni lehdistön eteen ja kertoi olevansa pahoillaan, oli ainoa asia mikä tässä tapauksessa pitikin tehdä. Bertuzzin olemus ja puhe oli rehellisesti pahoillaan olevan miehen puhetta. Tuollaisessa tilanteessa kun on kovin vaikeaa esittää mitään, koska sen kyllä
huomaisi. Alkuun Crawford ja Bertuzzi saattoivat olla iloisia tästä kostosta ja se on ymmärrettävää tässä tilanteessa. Mutta kun Mooren vammojen vakavuus paljastui, tämä iloisuus katosi kyllä välittömästi.
Tämä tapaus ei ole kenellekään Vancouverin pelaajalle helppo tapaus. Kapteeni Näslund sanoi tapauksen olleen kovin paikka, mikä hänelle koskaan sattunut; "I was stunned to see what happened as far as how the punch hit him and him falling and hitting the ice. That's not Todd. If you ask people who know him
and have been around, in my mind he's a very honest player and it was unfortunate how the punch hit Steve Moore. That's what made the incident so much worse." ( sinä pidät Vancouverin pelaajia vastuuttomina, mutta kyllä pelaajat oikeasti välittävät - ajattele mitä haluat. )
Jaymond Flurrie: "Siis tuolla että Näslund ei itse mennyt tarkoitan tietysti sitä että piti lähettää varakapteeni siksi että Bertuzzi nyt sattuu kuitenkin olemaan vähän helvetisti ( yli 20 kiloa ) Moorea isompi kaveri. Ei voinut esim. Adam Footen kanssa mennä tappelemaan?"
Bertuzzi voisi mennä koska tahansa Footen kanssa tappelemaan ja juuri edellisessä pelissä tämä kaksikko otti vähän yhteen. Siitä ei tosin tullut mitään kun Foote meni kilpikonnaksi Bertuzzin jalkojen juureen ja maassa makaavaa pelaajaa Bertuzzi ei ole minun tietojeni mukaan lyönyt koskaan. Bertuzzi on ollut, kuten Näslundkin sanoi, ennen tätä "valojen sammumista" hyvinkin rehellinen pelaaja. Hän on pelannut NHL:ssä yli 600 ottelua, mutta ei ole saanut tälläisistä teoistaan sanktioita. Lokakuun 13. vuonna 2001 Bertuzzi sai NHL:ltä 10 ottelun pelikiellon kun lähti vaihtoaitiosta tappelemaan Coloradon goonin Scott Parkerin kanssa ( Parker haastoi silloin Jovanovskia tappeluun ja Bertuzzi meni auttamaan toista ystäväänsä ), mutta tämä oli kaukana cheap shotista.
Ja tämän keskustelun lopuksi mixulle:
Tämä teko vaati paljon enemmän rohkeutta ja kovuutta kuin Allu Lähteenmäen loppuun saakka vetämä "kovan kaverin" rooli koskaan. Omia virheitään kun on tälläisessä tilanteessa kovin vaikea sanoa - aina on kovin helppoa ( ja tyhmää ) vetäytyä kuoreensa ja sanoa, ettei ole mistään pahoillaan. Toisten ihmisten
kunnioitus vaatii paljon enemmän rohkeutta ja kovuutta kuin loppuun saakka kovan kaverin roolin vetäminen. Bertuzzilta löytyi toisten ihmisten kunnioitusta kun Mooren tila selvisi, Lähteenmäeltä ei koskaan. Pelaaja voi pelata kovaa ja jos sattuu loukkaantumisia, näistä pitää kantaa vastuu kuten Bertuzzi tekee, eikä kääntää asioille selkäänsä.
Sitten tuohon pelikiellon pituuteen. En ole ollenkaan yllättynyt tästä ja tavallaan tämä oli hyvä asia. Bertuzzi teki ison virheen ja näistä toisen pelaajan loukkaantumisista pitää maksaa kova hinta. Kokonaisuudessaan tämä pelikielto on yksi kaikkien aikojen kovimmista. Dale Hunter sai vuonna 2001 21 pelin pelikiellon kun hyökkäsi Pierre Turgeonin päälle ja sitten on nämä McSorleyn ja Granaton pidempi aikaiset pelikiellot, mutta kyllä tämä taitaa
mennä aivan kolmen pisimmän joukkoon.
Tietysti en ole ollenkaan tyytyväinen siitä, että Canucks menetti
ykkösketjustaan toisen supertähden playoffeien ajaksi. Bertuzzin lähtö jättää todella ison aukon ykköseen ja kuten pp33 tuossa jo sanoikin, ykkösketju oli Minnesota ottelussa tehoton, koska kukaan ei mennyt maalin eteen hakattavaksi kuten Todd yleensä menee.
No, toisaalta ykkösessä on ehkä enemmän kiekon liikettä nykyisin ja kun pelaajat oppivat pelaamaan paremmin yhteen, myös tehoja voidaan odottaa. Jonkun pitää mennä maalin eteen ja uskon siihenkin löytyvän vastauksen. Jos Coloradon ykkönen menestyy vähän vastaavanlaisilla ( ei Bertuzzin tasoista power
forwardia ) pelaajilla, niin kyllä Canucksinkin ykkönen saattaa menestyä. Pitää muistaa, että vaikka Bertuzzi on supertähden tasoinen pelaaja ja parhaimmillaan ehkä liigan paras voimahyökkääjä, hän on tehnyt tällä kaudella vain 17 maalia
ja viimeisissä 16 pelissä vain yhden maalin.
Rucinsky voi hyvinkin korvata nämä luvut, joskaan kovuudessa Bertuzzia ei pysty korvaamaan ja tämä tekee Näslundin ja Morrisonin pelistä erilaista. Pelin erilaistuminen muuten alkoi jo Wild pelissä kun Näslund siirtyi oikealle laidalle. Mielenkiintoista nähdä, pystyykö hän pelaamaan siellä yhtä hyvin. Mutta Marc Crawfordin sanoin; "Whenever you put good players together with others players, they find a way to make it work. I'm confident that will happen."
Lopuksi noihin Deadlinen treideihin, joita Moustache Dave olikin tuossa jo hyvin laittanut esiin.
Rucinsky <> Grenier, Umberger
Olen tyytyväinen tähän treidiin. Rucinsky ei ole O'neill, Daze tai Satan, mutta ihan hyvä vahvistus. Ei korvaa kokonaisuudessaan Bertuzzia, mutta tuo lisää vaihtoehtoja alivoimaan ja hyvien taitojensa avulla pystyy pelaamaan ykkösessä tai kakkosessa. Vähän Magnus Arvedsonin kaltainen pelaaja, joskin paremmilla
offensiivisilla taidoilla varustettuna. Rucinsky oli suhteellisen halpa pelaaja. Grenier oli ehkä farmin 4-5 puolustaja ja Umbergerista oltaisiin saatu tosiaan vain toisen kierroksen lopun varausvuoro. Rucinskysta sen sijaan voi olla vielä paljonkin iloa playoffeissa.
Trevor Linden on pelannut Rucinskyn kanssa aikaisemmin urallaan ( Montrealissa ) ja ainakin Linden oli hyvinkin tyytyväinen tähän siirtoon; "Martin's a great fit for our team. He's a quality person, a great two-way player. He's a guy who can score, play on the top line and kill penalties."
Myös Rucinsky itse oli tyytyväinen kun kuuli siirrostaan; "I watched them last year, watched them this year and they just play great. They beat us in seven games ( viime kauden playoffeissa ). We went up 3-1 and couldn't close the deal
because they just keep coming at you. They're a young team and they skate well and they work hard. They play good hockey, and that's exciting about them."
Blouin <> Vydareny
Tämä siirto oli tosiaan puhtaasti Grenierin lähdön paikkaamista. Blouin tuo lisää kovuutta jo aikaisemmin kovaan joukkueeseen. Ottanut juniorisarjassa yhden kauden aikana lähes 500 jäähyminuuttia ja AHL:ssäkin neljänä kautena päälle 300 minuuttia. Saattaa nousta jatkossa Canucksin neloseen, mutta
enemmänkin tämä siirto oli farmia ajatteleva ja siellä Blouinin pelipaikka tulee olemaan ainakin tämän kauden.
Vydareny oli aikanaan lupaava puolustaja ja Canucks varasi hänet kolmannella kierroksella vuoden 1999 draftissa. Oli Slovakian nuorten maajoukkueen kapteeni aikanaan ja hänen loistavan luistelunsa piti tuoda hänelle NHL paikka. Canucksilla oli aikanaan todella suuria vaikeuksia saada häntä Slovakiasta
Pohjois-Amerikkaan kun Slovan Bratistalan johtajien kanssa ei päästy millään sopuun siirrosta. Kun lupa vihdoin tuli, moni odotti Vydarenyn ottavan nopeasti paikkansa NHL:stä, mutta tosi asiassa putosi farmissa koko ajan alaspäin pakkihierarkiassa. Pelasi viime- ja tällä kaudella hyvin paljon vastustajien parhaita varjostaen ja menestyi tässä tehtävässä luistelunsa avulla hyvin.
Uskon Blouinin paikan NHL:ssä olevan lähempänä kuin Renen ja siksi olen tyytyväinen myös tähän kauppaan. Marginaalisiirto, mutta tarpeellinen Grenierin lähdön vuoksi.
Sanderson <> 3rd round pick'04
Jälleen hyvä kauppa Canucksilta. Menetystä ei jää kukaan kaipaamaan ja tilalle joukkue sai viime kaudella 67 pistettä ja 34 maalia tehneen pelaajan, jolla on vielä runsaasti pelivuosia jäljellä. The Sporting veikkasi muuten ennen tätä kautta NHL pelaajien pisteitä ja Sanderson oli listattu korkeammalle kuin mm.
Havlat, Gomez, Doan, St. Louis, Drury ja Comrie. Kausi ei ole ollut tähän mennessä odotetun kaltainen, mutta puolustukseksi on sanottava, että ei se sitä ole ollut Nashia ja Vybornya lukuun ottamatta oikein kenelläkään toisellakaan Columbuksen pelaajalla.
Vancouverissa Sanderson saa hyvän näyttöpaikan ja onnistuikin heti ensimmäisessä ottelussa kun sai paikan, vaikka pelasi Lindenin kanssa ( Lindenhan ei ole offensiivisesti enää kaksinen pelaaja, vaikka muuten onkin loistava kiekkoilija ). Tulee saamaan jatkossa peliaikaa Henrik Sedinin laidalla ja tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä. Ensimmäisen kerran urallaan
Henrik saa laidalleen pelaajan, jolta voi maaleja todellakin odottaa. Sandersonilta voi odottaa kakkosessa ihan erilaisia tehoja kuin Arvedsonilta, Klattilta tai Brashearilta ennen häntä.
Geoffilla on tosiaan kallis sopimus, jota on vielä pari vuotta jäljellä, mutta mikäli pelaa viime kauden tehoilla ( mikään ei puhuisi tätä vastaan, koska pelaa kiekollisesti parempien puolustajien edessä ), on palkkansa arvoinen. Columbuksen sanotaan osallistuvan tähän sopimuksen maksuun jollakin summalla, mutta tätä ei ole virallisesti vahvistettu. Geoffilla on Canucks taustaa. Tambellinin järjestämä hankinta aikanaan ( Vancouverin mustimmalla aikajaksolla ), joka sai lähteä yhdeksän maalittoman pelin jälkeen Keenanin sekoillessa pelaajasiirroissaan. Tilalle hankittiin silloin Brad May. Sanderson elää keskivertopelaajaa enemmän peliajasta ja jos ei saa sitä, on vaipunut usein pimentoon.
Bergevin <> 7:th pick'04
Erittäin kokenut, "Murray Baron tyylinen" puolustaja, joka pelasi
Pittsburghissa tällä kaudella 17 minuutin keskiarvolla. Tuo syvyyttä takalinjoille ja NHL:n hauskimpana miehenä huumoria koppiin. Ei huono hankinta näin lyhyeksi ajaksi, joskin tulee olemaan Jovanovskin paluun jälkeen seitsemäs puolustaja. Arvokas henkisesti, pelillinen anti jäi 1990- ja 1980-luvuille.
Pelasi tosin mielestäni varman oman pään pelin Minnesota ottelussa. Menetys on luokkaa Paul O'Hagan, eli kukaan ei jää kaipaamaan.
Varlamov <> Ready
Kaksi AHL tasolla loistanutta pelaajaa vaihdettiin keskenään treidissä, josta tästäkin olen tyytyväinen. Ready on Trent Klatt tyylinen puhdas Heart&Soul pelaaja, Varlamov enemmän Manitoban kaipaama taitokiekkoilija. Molemmat ovat 25-vuotiaita. Varlamov on lähempänä NHL:ää.
Varlamovilla on erittäin lupaava juniori- ja farmiura. Junioreissa ensin valinta kaikkien Kanadan juniorisarjojen parhaaksi pelaajaksi vuonna 1998 ja tämän jälkeen AHL joukkue Saint John Flamesin vieminen Calder Cupin mestaruuteen vuonna 2001 ja saman kauden playoffien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Päässyt pelaamaan 63 NHL ottelussa ja läpimurto saattaa olla parin kauden sisällä.
Se näistä. Yhteenvetona voin sanoa, että Dave Nonis ei pettänyt. Canucks ei menettänyt yhtään huippuprospectiaan ( Umberger ei ollut enää joukkueen käyttöön tuleva pelaaja ), eikä toisaalta ykköskierrostaan ja sai tilalle kaksi hyvää NHL pelaajaa, yhden veteraanin ja kaksi oman alansa huippua AHL:aan. Kokonaisuutena siis varsin hyvä trading deadline.
Mutta näitä Bonneja on todellakin tulossa jatkossa, joskin ensi kesänä joudumme tyytymään vain ykköskierroksen varaukseen. Canucksin oma kakkoskierroksen varaus meni Johan Hedberg kaupassa ja toinen olisi tullut Umbergerin draftiin palaamisesta, mutta se jää sitten haaveeksi.
