Niin, tuskin monikaan oikeasti noin ajattelee, mutta juuri tuolla logiikalla valitettavan moni yrittää uutisia valeuutisiksi todistella.
Niin, tuskin monikaan oikeasti noin ajattelee, mutta juuri tuolla logiikalla valitettavan moni yrittää uutisia valeuutisiksi todistella.Jos joku ajattelisi vilpittömästi noin normaalin uutisoinnin suhteen (mitä en tässä yksittäisessä tapauksessa usko) niin kuuluisi siihen koulukuntaan, joka vaatisi koulussa esittelemään myös "vaihtoehtoisia" teorioita evoluution tai maailman iän suhteen. Edustaisi siis jonkinlaista äärirelativistista postmodernismia, mikä ei suhtaudu edes empiiriseen tietoon minään olennaisesti neutraalina asiana vaan vain vallan tai yksilöllisen tahdon funktiona. Näitä ihmisiä ei juuri oikeasti ole kuin ehkä jossain kirjallisuustieteenlaitoksilla, mutta tälläinen ajattelutapa tarjoaa kyllä suojaa kaikenlaiselle hörhötiedolle, kosta tästä näkökulmasta mikään ei ole hörhötietoa (eli siis käytännössä kaikki on).
Niin, tuskin monikaan oikeasti noin ajattelee, mutta juuri tuolla logiikalla valitettavan moni yrittää uutisia valeuutisiksi todistella.
@Byvajet mielestä kaikki uutiset, jotka eivät kerro kaikkia näkemyksiä tai ole myöhemmässä tarkastelussa välttämättä täysin oikeita, ovat valeuutisia?
Tuossa oli pointtiakin, mutta toisaalta on paljon kiistattomia tosiasioita, joista niistäkään tavis ei osaa antaa täysin tieteellistä selitystä tai nimetä tutkijoita. Maailma on varmasti pyöreä, bakteerit aiheuttaa tulehduksia ja radioaktiivinen säteily syöpää ja mutaatioita. Nykymaailmassa on vain uskottava tieteeseen ja sen puolueettomuuteen. Voi olla, että virheitä tulee, mutta oikein toimiessaan tiede korjaa ne ajallaan itse. Siksi onkin täysin edesvastuutonta politiikkaa alkaa tarkoituksella kylvämään epäluuloa tiedettä kohtaan, kuten nyt esimerkiksi Trump tekee. Juuri silloin tieteestä tuleekin uskonnollinen asia.Jokainen uutinen on tulkittava siivuksi todellisuudesta. Se, miltä siivu näyttää, riippuu siitä, mistä kohdasta ja mistä kulmasta se on leikattu. Mitään uutista ei tule uskoa todeksi. Tiedotusketjussa syntyneet käsitykset pitäisi ymmärtää representaatioiksi eikä totuuksiksi. Valitettavasti ihmisten tietämys psykologiasta on heikkoa, ja vain harva hoksaa, kuinka mielen totuus rakentuu. Valitettavan monilla on naiivi todellisuuskäsitys, samankaltainen kuin lapsilla: totta on se, mikä todelta tuntuu.
Mitä tulee sellaisiin kysymyksiin kuin evoluutio, maailman synty tai ilmastonmuutos, ovat ne runsaalle enemmistölle uskonvaraisia asioita. Jos kysyy ensimmäisen vuoden yhteiskunta- tai humanististen tieteiden opiskelijalta, onko ilmastonmuutos totta, melkein kaikki vastaavat myöntävästi. Vastaus kuuluu heidän identiteettiinsä. Toisella tavalla vastaaminen olisi merkki sivistymättömyydestä.
Mutta kun pyytää ensimmäisen vuoden opiskelijaa kertomaan argumentteja ja tutkimustuloksia, jotka todistavat ilmastonmuutoksen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan, ei hän pysty välttämättä nimeämään ensimmäistäkään. Jos kysyy häneltä ilmastonmuutoksen johtavien tutkijoiden ja epäilijöiden nimiä, hän ei todennäköisesti osaa nimetä ainuttakaan.
Kun opiskelijaa aikansa tenttaa, saattaa huomata, ettei hän ole luonut itselleen ehjää ja perusteltua tiedollista kuvaa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä lainkaan. Hän on ehkä lukenut lämpeämisuutisia ja kolumneja, joissa huokaillaan pahaa maailmaa, mutta tiedollisesti hän on ilmiön edessä avuton. Hän vain uskoo siihen, koska on oppinut luottamaan auktoriteetteihin.
En tiedä, mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi ajatella. Kun lukee lehtiuutisia tai katsoo Nasan videoita tai muistelee omia kokemuksiaan menneistä talvista, vaikuttaa ilmeiseltä, että lämpeneminen on tosiasia. Toinen kysymys on kuitenkin se, mitä on lämpenemisen taustalla ja kuinka suuri on selittävien muuttujien vaikutus.
Mistä sen tietää, jos kaikkia vaikuttavia muuttujia ei yksinkertaisesti pystytä mittaamaan tarkasti tai ei edes tunnisteta? Mistä syntyy usko tieteen kaikkivoipaisuuteen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka tiede itsessään tunnustaa oman erehtyväisyyteensä?
Maailmassa on julistajia ja vastajulistajia. Onpa asiasta mitä mieltä tahansa, minusta on viisasta lukea molempia, koska se ehkäisee omaa totuutta pyörittävien tunteiden villiintymistä.
Hesari propagoi: ilmastonmuutos uhkaa suomalaisten terveyttä — aveollila1
Todista että 1+1=2. Jos et pysty voinko luottaa matematiikkaan. Katsos, kukaan ei voi viettää elämäänsä aloittamalla aksioomien todistamista alusta. Ihmiskunnan kehitys on lähtenyt siitä liikkeeseen kun ollaan pystytty kertomaan aiempia tuloksia nuoremmille. Kirjanpainotaito mahdollisti tämän tiedon nopeamman levittämisen ja internet nopeutti sitä huomattavasti.Jokainen uutinen on tulkittava siivuksi todellisuudesta. Se, miltä siivu näyttää, riippuu siitä, mistä kohdasta ja mistä kulmasta se on leikattu. Mitään uutista ei tule uskoa todeksi. Tiedotusketjussa syntyneet käsitykset pitäisi ymmärtää representaatioiksi eikä totuuksiksi. Valitettavasti ihmisten tietämys psykologiasta on heikkoa, ja vain harva hoksaa, kuinka mielen totuus rakentuu. Valitettavan monilla on naiivi todellisuuskäsitys, samankaltainen kuin lapsilla: totta on se, mikä todelta tuntuu.
Mitä tulee sellaisiin kysymyksiin kuin evoluutio, maailman synty tai ilmastonmuutos, ovat ne runsaalle enemmistölle uskonvaraisia asioita. Jos kysyy ensimmäisen vuoden yhteiskunta- tai humanististen tieteiden opiskelijalta, onko ilmastonmuutos totta, melkein kaikki vastaavat myöntävästi. Vastaus kuuluu heidän identiteettiinsä. Toisella tavalla vastaaminen olisi merkki sivistymättömyydestä.
Mutta kun pyytää ensimmäisen vuoden opiskelijaa kertomaan argumentteja ja tutkimustuloksia, jotka todistavat ilmastonmuutoksen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan, ei hän pysty välttämättä nimeämään ensimmäistäkään. Jos kysyy häneltä ilmastonmuutoksen johtavien tutkijoiden ja epäilijöiden nimiä, hän ei todennäköisesti osaa nimetä ainuttakaan.
Kun opiskelijaa aikansa tenttaa, saattaa huomata, ettei hän ole luonut itselleen ehjää ja perusteltua tiedollista kuvaa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä lainkaan. Hän on ehkä lukenut lämpeämisuutisia ja kolumneja, joissa huokaillaan pahaa maailmaa, mutta tiedollisesti hän on ilmiön edessä avuton. Hän vain uskoo siihen, koska on oppinut luottamaan auktoriteetteihin.
En tiedä, mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi ajatella. Kun lukee lehtiuutisia tai katsoo Nasan videoita tai muistelee omia kokemuksiaan menneistä talvista, vaikuttaa ilmeiseltä, että lämpeneminen on tosiasia. Toinen kysymys on kuitenkin se, mitä on lämpenemisen taustalla ja kuinka suuri on selittävien muuttujien vaikutus.
Mistä sen tietää, jos kaikkia vaikuttavia muuttujia ei yksinkertaisesti pystytä mittaamaan tarkasti tai ei edes tunnisteta? Mistä syntyy usko tieteen kaikkivoipaisuuteen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka tiede itsessään tunnustaa oman erehtyväisyyteensä?
Maailmassa on julistajia ja vastajulistajia. Onpa asiasta mitä mieltä tahansa, minusta on viisasta lukea molempia, koska se ehkäisee omaa totuutta pyörittävien tunteiden villiintymistä.
Hesari propagoi: ilmastonmuutos uhkaa suomalaisten terveyttä — aveollila1
Kirjoituksistasi syntyy toistuvasti kuva, että jaat maailman meihin ja muihin, uskottaviin ja epäuskottaviin, hyviin ja pahoihin. Venäjä paha, länsi hyvä. Noin lohkova maailmankatsomus tuottaa yksiselitteisiä vastauksia sen sijaan että pitäisi yllä sisäistä moniäänisyyttä ja pyrkimystä ymmärtää kokonaisuuksia.
Jos joku ajattelisi vilpittömästi noin normaalin uutisoinnin suhteen (mitä en tässä yksittäisessä tapauksessa usko) niin kuuluisi siihen koulukuntaan, joka vaatisi koulussa esittelemään myös "vaihtoehtoisia" teorioita evoluution tai maailman iän suhteen. Edustaisi siis jonkinlaista äärirelativistista postmodernismia, mikä ei suhtaudu edes empiiriseen tietoon minään olennaisesti neutraalina asiana vaan vain vallan tai yksilöllisen tahdon funktiona.
Tähän keskusteluun liittyen haluan linkata tämän seuraavan yllättävän kiinnostavan keskustelun:Niin, tuskin monikaan oikeasti noin ajattelee, mutta juuri tuolla logiikalla valitettavan moni yrittää uutisia valeuutisiksi todistella.
Jokainen uutinen on tulkittava siivuksi todellisuudesta. Se, miltä siivu näyttää, riippuu siitä, mistä kohdasta ja mistä kulmasta se on leikattu. Mitään uutista ei tule uskoa todeksi. Tiedotusketjussa syntyneet käsitykset pitäisi ymmärtää representaatioiksi eikä totuuksiksi. Valitettavasti ihmisten tietämys psykologiasta on heikkoa, ja vain harva hoksaa, kuinka mielen totuus rakentuu. Valitettavan monilla on naiivi todellisuuskäsitys, samankaltainen kuin lapsilla: totta on se, mikä todelta tuntuu.
Mitä tulee sellaisiin kysymyksiin kuin evoluutio, maailman synty tai ilmastonmuutos, ovat ne runsaalle enemmistölle uskonvaraisia asioita. Jos kysyy ensimmäisen vuoden yhteiskunta- tai humanististen tieteiden opiskelijalta, onko ilmastonmuutos totta, melkein kaikki vastaavat myöntävästi. Vastaus kuuluu heidän identiteettiinsä. Toisella tavalla vastaaminen olisi merkki sivistymättömyydestä.
Mutta kun pyytää ensimmäisen vuoden opiskelijaa kertomaan argumentteja ja tutkimustuloksia, jotka todistavat ilmastonmuutoksen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan, ei hän pysty välttämättä nimeämään ensimmäistäkään. Jos kysyy häneltä ilmastonmuutoksen johtavien tutkijoiden ja epäilijöiden nimiä, hän ei todennäköisesti osaa nimetä ainuttakaan.
Kun opiskelijaa aikansa tenttaa, saattaa huomata, ettei hän ole luonut itselleen ehjää ja perusteltua tiedollista kuvaa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä lainkaan. Hän on ehkä lukenut lämpeämisuutisia ja kolumneja, joissa huokaillaan pahaa maailmaa, mutta tiedollisesti hän on ilmiön edessä avuton. Hän vain uskoo siihen, koska on oppinut luottamaan auktoriteetteihin.
En tiedä, mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi ajatella. Kun lukee lehtiuutisia tai katsoo Nasan videoita tai muistelee omia kokemuksiaan menneistä talvista, vaikuttaa ilmeiseltä, että lämpeneminen on tosiasia. Toinen kysymys on kuitenkin se, mitä on lämpenemisen taustalla ja kuinka suuri on selittävien muuttujien vaikutus.
Mistä sen tietää, jos kaikkia vaikuttavia muuttujia ei yksinkertaisesti pystytä mittaamaan tarkasti tai ei edes tunnisteta? Mistä syntyy usko tieteen kaikkivoipaisuuteen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka tiede itsessään tunnustaa oman erehtyväisyyteensä?
Maailmassa on julistajia ja vastajulistajia. Onpa asiasta mitä mieltä tahansa, minusta on viisasta lukea molempia, koska se ehkäisee omaa totuutta pyörittävien tunteiden villiintymistä.
Hesari propagoi: ilmastonmuutos uhkaa suomalaisten terveyttä — aveollila1
Tuossa oli pointtiakin, mutta toisaalta on paljon kiistattomia tosiasioita, joista niistäkään tavis ei osaa antaa täysin tieteellistä selitystä tai nimetä tutkijoita. Maailma on varmasti pyöreä, bakteerit aiheuttaa tulehduksia ja radioaktiivinen säteily syöpää ja mutaatioita. Nykymaailmassa on vain uskottava tieteeseen ja sen puolueettomuuteen. Voi olla, että virheitä tulee, mutta oikein toimiessaan tiede korjaa ne ajallaan itse. Siksi onkin täysin edesvastuutonta politiikkaa alkaa tarkoituksella kylvämään epäluuloa tiedettä kohtaan, kuten nyt esimerkiksi Trump tekee. Juuri silloin tieteestä tuleekin uskonnollinen asia.
Todista että 1+1=2. Jos et pysty voinko luottaa matematiikkaan. Katsos, kukaan ei voi viettää elämäänsä aloittamalla aksioomien todistamista alusta.
Tuossa oli pointtiakin, mutta toisaalta on paljon kiistattomia tosiasioita, joista niistäkään tavis ei osaa antaa täysin tieteellistä selitystä tai nimetä tutkijoita. Maailma on varmasti pyöreä
Mjaa. Onko tämä nyt oikea mielipide vai trollaus? Maan pyöreyshän on todistettu jo muinaisten kreikkalaisten toimesta.Tämä olikin hyvä esimerkki tiedonvälityksestä. Maailma ei ole pyöreä, maailma on litteä.
Kai se tuohon maailma sanaan takertui.Mjaa. Onko tämä nyt oikea mielipide vai trollaus? Maan pyöreyshän on todistettu jo muinaisten kreikkalaisten toimesta.
Mjaa. Onko tämä nyt oikea mielipide vai trollaus? Maan pyöreyshän on todistettu jo muinaisten kreikkalaisten toimesta.
Miten objektiivisesti todettava fakta voi olla näkökulmakysymys?Näkökulmakysymys. Ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä kerrotaan (saa toki).
Miten objektiivisesti todettava fakta voi olla näkökulmakysymys?
No löytyykö joltain matemaatikolta tai tiedemieheltä kommenttia jossa todetaan että maa ei ole pyöreä?Jos kysyt tuosta "faktasta" matemaatikolta, hän saattaa kiistää faktasi roskana.
Mitä lujemmin Pirkko Pöntinen raportissaan puristaa mikkiään, sitä kovemmin katsoja kiihottuu totuudesta.
No löytyykö joltain matemaatikolta tai tiedemieheltä kommenttia jossa todetaan että maa ei ole pyöreä?
Useimmat meistä eivät tarvitse googlea tällaisten itsestäänselvyyksien tiedostamiseen. Ei se vauvan pyllykään oikeasti ole sileä, vaan epätasainen kuin mikäkin.
No siis joo ei täysin pyöreä. Ajattelin hetken, että kyse on flat earth näkemyksestä.
Useimmat meistä eivät tarvitse googlea tällaisten itsestäänselvyyksien tiedostamiseen. Ei se vauvan pyllykään oikeasti ole sileä, vaan epätasainen kuin mikäkin.
Näkökulmakysymys. Ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä kerrotaan (saa toki).
Clinton Fake News Network on New York Fake News Times-journalistin lausunnosta. Kerrankin joku valeuutisten levittäjä pakotetaan pyytämään anteeksi.
Journalist apologies for comments on Melania Trump - CNNPolitics.com
@bebeto; eikö siis tämän ns. journalistin julkisessa tilaisuudessa levittämä toisen laatulehden (Daily Fail) keksimän huhun levittäminen ole mielestäsi New York Timesin toimituksen ja kyseisen herrasmiehen vastuulla? Tosin sanoen toimittajilla olisi sananvapauden perusteella oikeus levittää mitä paskaa tahansa? Linkkiä NYT:n eettisiin ohjeisiin. Erityinen huomio kohtaan Truth.
Standards and Ethics | The New York Times Company
Minun on pakko kysyä, oletko ihan tosissasi?
Ko. moskeijaan oli kohdistunut alle vuoden sisään viharikos/uhkaus, joten tuo oli loogisin etenemis-/taustoituskulma, joka uusimpien tietojen perusteella osoittautui oikeaksi.
@archieG
Sun logiikkasi vuotaa jo siinä kohtaa, kun yrität väittää taustoitusta siitä, mitä uhkailuja moskeijassa on aiemmin tapahtunut, huhuilla spekuloinniksi, tai rinnastaa sellaiseen. Sikäli tämä teidän sen jälkeinen kisailunne, kummalta menee toisen pointti enemmän ohi, on toissijaista.
Tuon voi kyllä käsittää myös niinkin, että Turkkila selittelee paskaa ja faktoihin perustumatonta uutisointia. Toki voihan tuon suoraselkäisyytenäkin nähdä, mutta itse tulkitsin tuon lähinnä tekosyynä olla noudattamatta JSN:n sääntöjä.
Niin omalaatuista kuin se onkin niin empirismi ja logiikka (nuo vanhat länsimaiset käsitteet) johtavat meidät tiettyyn epäpuolueettomuuteen vaikkapa YLE:n ja MV-median välillä, niin että on vain joko älytön ja/tai korruptoitunut, jos sanoo, että YLE on pahempi valemedia, tai ylipäänsä että YLE olisi lähelläkään valemediaa. Kumpaas leiriä sinä olet vai molempia?