Koulutustason nousu olisi nähdäkseni pätevä selitys muutoin, mutta kun siihen valtamediaan kaikkein kriittisimmin suhtautuu se vähiten koulutettu kansanosa, jolle kommenttipalstojen perusteella jo peruskoulun läpipääsy on ollut melkoinen saavutus.
En usko asian olevan yksinomaan näin. Kritiikkiä nousee runsaasti myös koulutettujen keskuudesta. Yksi jako kulkee ehkä koulutuksessa ja kouluttamattomuudessa, mutta jakoja on muitakin.
Oma maailmankatsomukseni on talouskasvuvastainen ja avoimuutta karsastava. Minusta talouskasvun valitseminen tarkoittaa samaa kuin luonnon raiskaaminen. Se merkitsee minulle vastuutonta ja itseriittoista valintaa, jolla pyritään turvaamaan oma ja omien aikalaisten hyvinvointi, mutta ei tulevien sukupolvien tulevaisuutta eikä luonnon itseisarvoa. Kysymys on jo nykyään pelkästään poliittisesta tahdosta. Talouskasvu ei ole pakko, koska tiede ja teknologia tarjoaisivat muitakin tapoja elää, jos niin tahdottaisiin tehdä. Se vain vaatisi tyytymistä kohtuuteen.
Koska kannatan suljettua ja vähäväkistä (alle miljardi ihmistä) maailmaa, jossa tavarat eivätkä ihmiset liiku eikä elintasossa pyritä jatkuvasti parempaan, lähes koko lehdistö näyttäytyy minulle ummehtuneena ja vaihtoehdottomana uskontona, jossa hoetaan kasvua, kehitystä ja avoimuutta. Vain hyvin harvoin tulee tunne, että lehdistö aidosti pyrkii tarjoamaan tukeaan meille, jotka tahdomme mennä taaksepäin ja sulkeutua.
En ole ainoa sulkeutumista toivova. Meitä on kasvava joukko. Meidän silmiimme lehdistön maailmanhalailu ja talous edellä kulkeminen on fundamentalistinen oppi, jossa vaihtoehdot pois sulkeva perusasennoituminen on aina etukäteen valittu. Lehdistö ei vain kykene hylkäämään tiettyjä perusarvojaan, joihin kuuluvat mm. materiaalisen hyvän luominen ja avoimuus erilaisuutta ja erilaisuuden leviämistä kohtaan.
Siksi pidän valtamediaakin silkkana valehtelijana. Se yrittää saada meidät kiikaroimaan yhdestä reiästä sen sijaan että yrittäisi oikeasti laventaa katsomuksia ja hyökkäisi nykyjärjestelmää ja nykyarvoja vastaan tarjoten ihmisille erilaisia tapoja nähdä maailma.
Tiedän, että suurin osa nimeää kirjoittamani hölynpölyksi. Minä taas olen aika varma, että suurin osa tähän ketjuun kirjoittavista ei osaa arvata, millainen maailma on 100, 200, 300, 400, 500 tai 1000 vuoden päästä. Vaikka lehdistö esittää tällä hetkellä maailman umpimielisesti ja kapeasti, niin todellisuus vuosisatojen mittaan voi olla paljon monimuotoisempi.
Kun aikamme lehdistön käsityksiä tutkitaan vuosisatojen päästä, on hyvin mahdollista, että niitä pidetään kummallisina ja taantuneina samalla tavalla kuin mekin hämmästelemme nyt vuosisatojen takaisia käsityksiä ja käytäntöjä. Ehkäpä eniten ihmetellään sitä, kuinka aikalaisemme saattoivat luoda järjestelmän, joka luo äärimmäistä epätasa-arvoa, riistää ihmisten vapaa-ajan ja samaan aikaan tuhoaa elinympäristön, vaikka teknologia tarjoaisi mahdollisuuden hankkia kaikille riittävästi ravintoa ja asumuksen varsin vähällä työllä.