Vain elämää – viihdeohjelma

  • 620 617
  • 3 269

kharon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Vertasin näitä kahta siksi että molemmille löytyy se oma ihailijakuntansa joka kehuu nimenomaan niitä laulutaitoja ja esiintymistä kun nämä vetävät covereita muiden biiseistä, mutta itse artistin omasta musiikista ei ole minkäänlaista sanottavaa. Se ei ole toki sattumaa.
No kyllähän Parkkosella on näitä koko kansan tuntemia kappaleita jo nyt. Esim. "kohta sataa" voinee luokitella Suomen mittakaavassa aina isoksi kappaleeksi. Voimaa ja valoa on ainakin omiin korviin kuulunut myös aika paljon. Hittitahti ei ole kovin kova, se on totta.

Luulen, että Parkkosella nimen omaan itsellä aika vahva visio siitä millaista musiikkia haluaa tehdä. Tänä päivänä vaan aika harvassa on ne, jotka saa edes joka vuosi ulos jonkun hitin ja ne se vaatii aika monen palan loksahtamista kohdalleen.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
....
Eikä siinä, kyllähän näitä viihdyttäjiä aina tarvitaan vaikkei olisikaan mikään artisti tai taiteilijatyyppi. Seuraavaksi sitten Elämäni biisiin vakiovetäjäksi vai Euroviisuihin?
Niin - kuten jo mainittua, on toinenkin saman taustan omaava huikeaääninen laulaja, nimittäin Diandra, joka Elämäni biisi-ohjelmasta jo löytyykin - Petellä ja Diandralla on paljon yhteistä taipaleillaan suomalaisessa musiikkimaailmassa.
Suomessa nuo erottuvat lahjakkuudellaan laulajina, mutta kun se ei näy riittävän pelkästään edes kotimaassa, miten sitten laajemminkaan...
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Diandra ja Parkkonen varmasti ovat kärjessä tuossa kategoriassa, jossa kilpaillaan kenen ura on tuhlattu pelkästään Suomen markkinoille. Onneksi sentään Alma edustaa heidänkin edestään.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Diandra ja Parkkonen varmasti ovat kärjessä tuossa kategoriassa, jossa kilpaillaan kenen ura on tuhlattu pelkästään Suomen markkinoille. Onneksi sentään Alma edustaa heidänkin edestään.

Kumpikaan ei ole breikannut edes kotimaassa, niin millä eväillä sitten ulkomailla?

Robinhan vaihtoi kielen englanniksi, mutta yllättäen se ei maailmalla kiinnostanut ketään. Ei Suomessa ole sellaista osaamista, että lähdetäänpä tuotteistamaan tämä artisti, ja tehdään siitä iso tähti maailmalla. Kilpailu on aivan eri luokassa.

Suomesta maailmalla isommin pärjänneet bändit on tehneet sen omilla ehdoilla, omanlaisella musiikilla.
 

Kyle

Jäsen
Parkkosesta välittyy kuva sooloartistina jota yritetään väkisin puskea markkinoille, vaikka materiaali ei riitä. Ehkä potentiaalinen tie oikein isoille markkinoille olisi taitava bändi jolta puuttuu taitava laulaja. Vähän mitä Queen sai Adam Lambertista.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Niin - kuten jo mainittua, on toinenkin saman taustan omaava huikeaääninen laulaja, nimittäin Diandra, joka Elämäni biisi-ohjelmasta jo löytyykin - Petellä ja Diandralla on paljon yhteistä taipaleillaan suomalaisessa musiikkimaailmassa.
Suomessa nuo erottuvat lahjakkuudellaan laulajina, mutta kun se ei näy riittävän pelkästään edes kotimaassa, miten sitten laajemminkaan...

Jotenkin oma fiilikseni on, että vaikka molemmat ovat hyviä laulajia, ja Suomen mittakaavassa ns. pinnalla, niin suuremman läpimurron on estänyt se, etteivät he ole suoraan löytäneet paikkansa. Voin olla väärässäkin, mutta minulla on se käsitys, että molemmille on "koneisto" kasannut taustayhtyeet ja tehnyt biisit, ja se on johtanut siihen, että sellainen "oma ja pitkäjänteinen juttu" puuttuu. He ikään kuin ovat päässeet tulkitsemaan muiden määrittämää ja todennäköisesti hyvin nopeasti "tehtaassa kyhättyä" musiikkia, joka ei ole ollut sellaista, josta artistit itse edes täysillä innostuisivat.

Näiden artistien kohdalla tuntuisi lottovoitolta, jos he pääsisivät pitkäjänteistä uraa yrittävän yhtyeen jäseniksi. Ja yhtye tekisi vielä itse kappaleensa. Se saattaisi olla se paras tie läpimurtoon. Osaamisesta se ei jää kiinni.
 

Gotterdam

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Leijonat, IPV, Roihuttaret, PuMu
Suoraan sooloartistina nähtävästi ei Suomen rajojen ulkopuolella juuri menestytä. Millä tavalla esim. Ville Valo, Lauri Ylönen tai Tarja Turunen ovat statuksensa saavuttaneet? Heidän bändinsä ovat breikannet ulkomaillakin.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Kumpikaan ei ole breikannut edes kotimaassa, niin millä eväillä sitten ulkomailla?

Robinhan vaihtoi kielen englanniksi, mutta yllättäen se ei maailmalla kiinnostanut ketään. Ei Suomessa ole sellaista osaamista, että lähdetäänpä tuotteistamaan tämä artisti, ja tehdään siitä iso tähti maailmalla. Kilpailu on aivan eri luokassa.

Suomesta maailmalla isommin pärjänneet bändit on tehneet sen omilla ehdoilla, omanlaisella musiikilla.

Sitähän se. Tuotteistamisella ja hyvällä koneistolla varmasti löytyisi jokin markkinarako, mutta Suomessa sen osaaminen on vähän huonoa, varsinkin popin puolella. Jos Parkkonen olisi syntynyt Tukholmaan nimellä Peter Axelsson, niin Ruotsin Warneri olisi hommannut hänelle isoja diilejä ja Peter tekisi jo Losissa biisejä Dua Lipalle.
Robin oli potentiaallinen yritys, mutta omasta mielestäni tätä alettiin työstämään liian myöhään, vaikka todella nuori vielä onkin. Tuo ikkuna oli auki teini-iässä, milloin olisi pitänyt jättää Suomen markkinat. Tosin itsekkin vähän hämmästyin, kun se jäikin noinkin piippuun.

Ja mitä Parkkoseen vielä tulee, niin kannattaa ensitöikseen opetella biisien sanat :D
Pitkä kuuma kesä
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Tosin suomalainen musiikkimaailma, tai bisnes ei tuota maailmanvalloitusta tee helpoksi, kun kaikki paukut on suunnattu kotimaahan. Ketään ei kiinnosta musiikkivienti, kun härmäksi laulavalla on tuotto-odotukset ihan eri tasolla. No tämä on tietysti kaikille selvää, mutta jos olet uusi englanniksi laulava artisti, tai bändi, niin ei varmaan juurikaan levy-yhtiön ovet aukea. Ainakaan isojen. Nythän markkina on siinä mielessä mullistumassa, että perinteinen levy-yhtiö ei enää olekaan se ainoa väylä saada musiikkia kuuluviin ja itselle nimeä. Käsittääkseni TikTok esimerkiksi suunnittelee oman julkaisutoiminnan aloittamista. Robbarilla jäi kyllä, kuten yllä sanotaankin, kunnolla piippuun se maailmanvalloitus. Itse voin myöntää olleeni aivan sata varma, että kohta koko Eurooppa syö nuoren turkulaispopparin kädestä, tai mieshän se jo on. Vielä ihmeellisemmältä tuntuu, jos takana on vuodesta 2015 jatkunut työ vain tätä yhtä päämäärää varten. Varmasti korona sotki suunnitelmia, mutta ehkä tosiaan ketään ei vain kiinnosta aikuistunut teinipoppari, joka on jättänyt teinipopin itsestään pois. Kai mä en vaan tajua näitä nykyajan meininkejä, kun on kasvanut siinä ajassa, milloin suosikkibändit teki levyn vuodessa, lähti kiertueelle, piti pikku breikin ja suuntasi kohta taas studioon. Nyt lennellään pitkin poikin maailmaa levy-yhtiöiden officeihin ja tuloksena on sinkku silloin, toinen tällöin. Muuten pidetään huolta somepreesensistä.
 
Viimeksi muokattu:

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Parkkosesta välittyy kuva sooloartistina jota yritetään väkisin puskea markkinoille, vaikka materiaali ei riitä. Ehkä potentiaalinen tie oikein isoille markkinoille olisi taitava bändi jolta puuttuu taitava laulaja. Vähän mitä Queen sai Adam Lambertista.
Parkkosen genrehän oli nuorempana nimenomaan rock ja siinä tuo on ainoa järkevä tie. Ei taida kovin montaa suomalaista rock laulajaa löytyä, jolle joku toinen tekisi biisit ja jolla olisi oma taustabändi. Kitaristeja ja laulavia sellaisia kyllä löytyy. Kirka oli varmaan lähimpänä ja aikakausi täysin erilainen. Ei tuollaiselle artistille kukaan rokkari ala biisejä vääntämään, että miehestä stara saadaan, vaan antaa pöytälaatikosta kaivettuja "ei omia edes b-puolia".

Parkkosen olisi Idolsin jälkeen pitänyt löytää joku lupaava bändi, jonka kanssa tehdä musiikkia. Ruotsin Idols stara Erik Grönwall teki tuon H.E.A.T:n kanssa ja on nyt Skid Row:n keulilla.
 

lainelaser

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL Leijonat
Iltasanomissa juttu Kwanin esiintymisestä ja Tidjanista.


"Jyrki69 on Tidjânin vanha ystävä ja rock-tähti on jopa ollut laulamassa Kwanin The Die Is Cast -albumin Lyrics of Poison -kappaleella. Lisäksi Jyrki69 ja Tidjân, 43, ovat aikoinaan asuneet samassa kerrostalossa. Tidjân muisteleekin Ilta-Sanomien haastattelussa, millainen Jyrki69 on naapurina."

Tirsk
 

jake styles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Parkkosen genrehän oli nuorempana nimenomaan rock ja siinä tuo on ainoa järkevä tie. Ei taida kovin montaa suomalaista rock laulajaa löytyä, jolle joku toinen tekisi biisit ja jolla olisi oma taustabändi. Kitaristeja ja laulavia sellaisia kyllä löytyy. Kirka oli varmaan lähimpänä ja aikakausi täysin erilainen. Ei tuollaiselle artistille kukaan rokkari ala biisejä vääntämään, että miehestä stara saadaan, vaan antaa pöytälaatikosta kaivettuja "ei omia edes b-puolia".
Toinen Idolsissa tunnetuksi tullut eli Ari Koivunen pärjäsi muutaman vuoden ja parin albumin ajan voittonsa jälkeen aika mukavasti tuolla sapluunalla. Hänellehän teki biisejä Janne Joutsenniemet, Timo Tolkit, Tony Kakot ym. eikä ne mitään ihan b-laatikkokamaa kyllä olleet. Toki toiselle levylle teki taustabändinsä (jossa vaikutti mm. Raskasta Joulua -puuhamies Erkka Korhonen) kanssa itse myös biisejä. Mutta hiipuihan sekin suosio ja Ari itse taisi tuon soolouransa panna jäihin.

Mutta se oli sitä ”hevibuumin” aikaa, ja levyjä vielä ostettiin eri tavalla muutenkin. Ei Parkkonen tosiaan rockilla tule isoon suosioon nousemaan, vaikka hyvin laulaa myös sitä.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Toinen Idolsissa tunnetuksi tullut eli Ari Koivunen pärjäsi muutaman vuoden ja parin albumin ajan voittonsa jälkeen aika mukavasti tuolla sapluunalla. Hänellehän teki biisejä Janne Joutsenniemet, Timo Tolkit, Tony Kakot ym. eikä ne mitään ihan b-laatikkokamaa kyllä olleet. Toki toiselle levylle teki taustabändinsä (jossa vaikutti mm. Raskasta Joulua -puuhamies Erkka Korhonen) kanssa itse myös biisejä. Mutta hiipuihan sekin suosio ja Ari itse taisi tuon soolouransa panna jäihin.

Mutta se oli sitä ”hevibuumin” aikaa, ja levyjä vielä ostettiin eri tavalla muutenkin. Ei Parkkonen tosiaan rockilla tule isoon suosioon nousemaan, vaikka hyvin laulaa myös sitä.

Pitkä haastettelu Koivusesta tullut tänä vuonna, jossa puhutaan Idolsistakin.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Kuvaavaa Peten päivälle, että tämän iltainen pläjäys on jo viittä vaille valmista eikä yhtään kommenttia ole tullut. Itsekin teen kaikkea muuta kuin seuraan aktiivisesti illan Vain Elämää-jaksoa - Peten oma musiikki ei vain sytytä...
Pitää nyt kuitenkin katsoa vielä Tommin ja Yonan esitykset ennenkuin lyttään koko jakson.

Edit: Ei tehnyt Tommikaan "paskasta" ihan konvehtia, vaikka illan parhaimmasta päästä olikin enkä kyllä tykännyt Yonankaan versiosta, varsinkaan alun kikkailusta syntikan kanssa - kyllä hän silti laulaa osaa...
 
Viimeksi muokattu:

Analyzer

Jäsen
Kuvaavaa Peten päivälle, että tämän iltainen pläjäys on jo viittä vaille valmista eikä yhtään kommenttia ole tullut. Itsekin teen kaikkea muuta kuin seuraan aktiivisesti illan Vain Elämää-jaksoa - Peten musiikki ei vain sytytä...
Pitää nyt kuitenkin katsoa vielä Tommin ja Yonan esitykset ennenkuin lyttään koko jakson.

Joka jaksossa sama kaari

- Läntinen on paras
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Redi omassa päivässään kertoo englannin tai ruotsin olevan tunnekieli, mutta vetää nyt sähkökitaran kanssa suomea (ja suomea neljättä jaksoa putkeen). Kyllä tämä nyt kausi vetää pohjat. Vähän sama silloin kun Anssi Kela tai Juha Tapio vetivät räppiä.

Joo o.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mitähän vittua nyt. Pete Parkkonen Vain Elämäässä. Ei pitäisi olla hyvä. Mutta kun oli. Mitä täällä tapahtuu? Loinko juuri uuden skenen?

Ja ei täällä selvästi tajuta mistään mitään. Minä tykkäsin kaikkien esityksistä, jopa Meijun ja Mikko Alatalon. Gootti-Jyrkikin toimi jossain kummassa sfäärissä sen sadelaulunsa kanssa, mutta se onkin kyllä biisinä oikeasti aika hyvä. Tommi oli Tommi, ja Erika oli Erika, takuuvarmaa settiä molemmilta.

Mutta sitten, Redrama ja Yona, jotenkin molemmat ammensi jostain mistä lie tunnepankistaan. Enkä ymmärrä miksi tykkäsin, vaikka Redraman kitarointi oli ylipitkää, ja varsinkin siinä soolonsa keskivaiheilla aika tökeröä, mutta vittu sentään kun jamppa naama punaisena ja itku kurkussa niitä rivejään sieltä tökötteli menemään AA-kerhosta löytämälleen pelastusrenkaalle niin voi perkele. Enkä ymmärrä, miksi tykkäsin, vaikka Yonan esityksen se kumma alun autotune-syntsajutun aikana vitutti että tämmöstä paskaako tämä nyt sitten on, mutta ei se sitten ollut, sieltä tuli lopulta jostain sielun syövereistä oksennusta ja huutoa avioeronsa jälkeen kokemastaan pettymyksestä ja sen jälkeisestä vitutuksestaan noususta.

Ihmetyttää nyt kyllä sekin entistä enemmän, että miksi tuo Pete nyt ei ole kuitenkaan mikään kansan syvää suosiota nauttiva asia? Biisinsä olivat minusta jopa kummallisen hyviä, ja muut laulajat saivat revittyä niistä erittäin hyvää fiilistä ja meininkiä irti. Ja Petehän on itse aivan saatanan hyvä ja taitava laulaja. Miksei se sitten ole kuitenkaan sadelauluaan lukuunottamatta breikannut? Jotain samaa on minussa vaikkapa Jannika B:ssä, joka on myös hemmetin taitava laulaja ja heittäytyjä, eikä sen biisit ole mitenkään huonoja, mutta kun ei vaan jotenkin osu kansaan nekään. Onko siinä sitten jotain että ei oo tarpeeksi tarttumapintaa tommosissa tavallaan aika helpolla elämästä läpi surffanneilla tyypeillä, jäävät jotenkin muovisiksi ja pliisuiksi sitten kuitenkin kaiken hienon ja teknisesti taitavan esiintymisensä taakse.

Erittäin hyvä keskinäinen kemia on nyt näillä tämän kauden ihmisillä, mukavan paskaa inside-hokemahuumoria ovat saaneet toisistaan aikaan ja tuntuu että ihmisillä on tuolla oikeasti kiva olla, eikä ole semmosta jäistä tönkköilyä niinku silloin kuin Pepe Willberg ja Rasmuksen Lauri ja se yksi nenärengastyttö ynnä muut istuivat kankean ahdistuneina pöydässä, tai sellaista väkinäistä ehhehe-kainalopieru-prööt-touhua mitä joskus Arttu Wiskarin ja Sanin ja Kasmirin kanssa aikoinaan oli. Kaikilla vaikuttaa olevan jonkinlainen tarpeellinen rooli tuossa porukassa. Paitsi no, Meijun olemassaoloa en vieläkään ihan ymmärrä, mutta kai sekin sitten jotenkin semmosta mukavan turvallista fiilistä luo olemalla vähän kujalla oleva hömelö, joka ei itse ymmärrä että hän on kujalla oleva hömelö, mutta ottaa sitten tavallaan semmosta pahviaivon roolia itselleen niin että muut saa kaikki kokea olevansa ainakin paremmin kartalla kuin tuo hassu-mummo.

Huonoin juttu jaksossa oli, ettei Pete itse päässyt laulamaan. Mutta ensi jaksossa pääsee taas, ja se onkin sitten näköjään Tommi Läntisen päivä, aijaijai. Nyt voi tulla kovia vetoja ja hyvää stooria. AA-kerho-juttuja ja koulukiusaamista näköjään ainakin tullaan sivuamaan.

Te ette tiedä mistään mitään. Tämä on erittäin hyvä tuotantokausi, ja Pete Parkkosen päivä oli erittäin hyvä. Ei sen pitänyt olla, mutta kun se oli. Menen nyt kuuntelemaan Pete Parkkosen biisejä Spotifystä ja ihmettelemään että miksi tämä ei ole aiemmin minua eikä kai oikein ketään muutakaan kiinnostanut.
 

asyouwere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Te ette tiedä mistään mitään. Tämä on erittäin hyvä tuotantokausi, ja Pete Parkkosen päivä oli erittäin hyvä. Ei sen pitänyt olla, mutta kun se oli. Menen nyt kuuntelemaan Pete Parkkosen biisejä Spotifystä ja ihmettelemään että miksi tämä ei ole aiemmin minua eikä kai oikein ketään muutakaan kiinnostanut.
Se on juurikin näin. Peten päivä oli ensinnäkin tämän kauden paras (siitäkin huolimatta ettei Pete itse ollut äänessä) ja kaikkien aikojen listallakin menee kärkipäähän musiikillisesti. Mikko, Erika, Redi, Länä ja Yona erittäin kovaa tykitystä. Länästä nyt tiesin että toimittaa, Mikko on Mikko ja em. naisetkin ovat leirillä ennenkin onnistuneet, mutta mistä tuo Redraman vetäisy tuli? Erittäin jees, ja kun yleensä en Redraman lauluäänestä pidä niin nyt tuossakin oli jotenki eri klangi ja sitä oli mukava kuunnella.

Meiju oli ihan hyvä. Ei enempää, ei vähempää. Mutta sitten Jykä. Tuolta se varmaan sitten näyttää, kun kuuttakymppiä käyvä mies yrittää olla seksikäs. Äärettömän kiusallinen esitys, ja sävellajikin väärä. Mutta jonkinlainen comic relief tuo esitys kuitenkin oli, joten ehkä juuri ja juuri plussan puolelle kääntyy.

Jyrki voisi nyt yhteen biisiin raahata Jussin ja muut Nevöhööd69:t lavalle ja kääntää kappaleen englanniksi, niin josko se sitten lähtisi.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Vaikea sanoa kumpi on vaivaannuttavampaa seurattavaa, nuo Jykä Vampyyrin pohjustusspiikit ja maalailut ties mistä skenen luomisista, vai itse esitykset jotka tuntuvat menevän kerta toisensa jälkeen riman ali. Jyrkin juttu toimii oman bändinsä kanssa, mutta valitettavasti näin oman hiekkalaatikon ulkopuolella ne musiikilliset rajoitteet tulevat ilmi kiusallisen nopeasti. Tuntuu että sen isommin Jyrkillä kuin bändilläkään ei ole oikein mitään hajua mitä ollaan tekemässä, koitetaan vaan räimiä jotain ja solisti mörähtelee päälle parhaansa mukaan. Ehkä tämä voisi toimia jos solistilla olisi edes vähän pilkettä silmäkulmassa tai itseironiaa, mutta pelottavan tosissaan tuo tuntuu olevan. Seuramiehenä ja siviilissä Jykä on varmasti mukava äijä, mutta esiintyjänä täysi huti tämän kauden osalta, ei voi mitään.

Redrama yllätti tässä positiivisesti, räbäytykset menivät vähän sinne päin mutta tunnetta oli silti pelissä, ja tuo soolo oli oikeasti hyvää räimimistä ja hakkaamista. Ei mitään turhan kliiniä ja siloiteltua tuulikonevingutusta, vaan paikoitellen sopivan paskaistakin monkumista josta tuli hetkittäin mieleen jopa Neil Youngin ja Bruce Springsteenin tapa murjoa sooloja. Kenties tahattomasti, mutta joka tapauksessa.

Yona oli hyvä kuten aina, mutta tuo lauluharmonioiden luominen kiippareilla ei kyllä toiminut livetilanteessa yhtä hyvin mitä tuossa studioversiossa. Jokaisesta tämän esityksestä näkee silti että sovituksia on oikeasti mietitty etukäteen oman tuottajan ja bändin kanssa, eivätkä ne ole pelkkiä sovituksellisia pastisseja klassikkobiiseistä. En tiedä kuka esimerkiksi Länän vedon oli sovittanut, mutta siitä haiskahti kyllä vähän liikaa nokkaan sellainen "vedetään nyt Streets of Philadelphia mutta omilla soinnuilla." Artisti itse klaarasi homman kyllä hyvin ja oli oma tunnistettava itsensä.

Ensi viikon osalta kiinnostaa eniten kuka ottaa kannettavakseen Via Dolorosan. Kunhan se ei ole Jyrki, Meiju tai Mikko niin luvassa voi olla jotain aika spessua.
 
Viimeksi muokattu:

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Minusta Jyrki on aina ollut kiusallinen laulaja. Ääni on kauhean ohut, kun lauletaan matalampaa mitä luonnollinen rekisteri on.

Kovan uran on toki tehnyt, ja onhan koko orkesteri oman tiensä kulkija. Mutta en ole kauhean yllättynyt, että Jyrki ei varsinaisesti räjäytä pottia ohjelmassa.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Ensi viikon osalta kiinnostaa eniten kuka ottaa kannettavakseen Via Dolorosan. Kunhan se ei ole Jyrki, Meiju tai Mikko niin luvassa voi olla jotain aika spessua.

Petelle tai Erikallehan tuo sopisi, mutta kytee pieni pelko siellä jossain. Pete kun minun makuuni vähän pilasi juuri Syntisten Pöydänkin.

Tommin veisuista itselle jotenkin tärkeä on myös Syvälle Sydämeen Sattuu ja tuolle toivon arvostusta, josko joku sen vetää. Ehkä Alatalo konkarina arvostaisi. Hänellä Suojelusenkeli vähän vastaava hieno biisi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mice

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Seuramiehenä ja siviilissä Jykä on varmasti mukava äijä, mutta esiintyjänä täysi huti tämän kauden osalta, ei voi mitään.
On. Ainakin sen yhden kerran perusteella, kun satuttiin pidemmäksi aikaa samaan pöytään eräässä tilaisuudessa. Juteltiin pitkät pätkät musiikista ja huomasi, että jos ilmaisunsa muuten on hieman rajoittunutta, niin valtava kiinnostus hänellä on kyllä musaan kauttaaltaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös