Takaisin sorvin ääreen.
Huoh. Sain eilen paketin. Painoa 2,7 kiloa ja valkoisessa pakkauksessa punainen kirjainyhdistelmä. Kerrankin postimyynnistä tilaamani vaatteet olivat sopivia.
Muistaakseni se oli Abu, joka kertoili vaateostoksista äitinsä kanssa. Minun kohdallani homma eteni siten, että itse asiassa vaadin äitiäni tulemaan mukaani vielä lukion alkuaikoina. Nuorempana sen vuoksi, etten tiennyt mitä ostaisin, varttuneempana siksi, että halusin kuulla mielipiteitä. Kun sitten (vasta?) lukion puolenvälin tuntumassa aloin kiinnittää enemmän huomiota pukeutumiseeni ja ulkonäkööni, jäivät äidin mielipiteet sivummalle. Ei sen puoleen, arvostan edelleenkin hänen kommenttejaan silloin harvoin kun näemme, koska hänellä on suhteellisen hyvä silmä pukeutumisen suhteen.
Minun mielestäni vaateostoksilla on hauska käydä. On hauska vertailla eri kokonaisuuksia ja löytää jotain todella pukevaa ja hyvännäköistä. Meillä on sellainen työnjako vaimoni kanssa, että mennessämme kauppaan hajaannumme omille teillemme ja katselemme rauhassa eri vaihtoehtoja. Sitten sovitamme ja tuomaroimme valintamme ja lopulta ostamme ne, jotka välittömän kannatuksen kummaltakin saivat. Tällaiseen sanattomaan sopimukseen päädyimme, kun huomasin, että lähtiessämme ostamaan minulle uutta paitaa, käytimmekin lähes koko ajan naisten kenkäosastolla. En siis kykene siihen kuin naiset, mutta vaateostoksista kuitenkin pidän.
Vaatekaapistani löytyy toki ne maalintuhruiset farkut ja verkkarit remonttireiskaleikkeihin ja hiukan kitkeränhajuiset sählypaidat ja sortsit. Verkkareita pidän useinkin kotona ja liikkuessani, mutta maailmalla ollessani tahdon pukeutua hyvin ja tyylikkäästi pienellä trendikkyydellä maustettuna. Maitokauppareissulle voin lähteä niillä mitä päällä sattuu olemaan, ei se itsetunto kuitenkaan vaatteisiin ole kasvanut kiinni.
Tuoksuista ehdoton on Clinique Orange (Happy). Ah, niin raikas ja kirpeä. Toinen hyvä on Burberryn Touch. Tuo Clinique on saanut useammankin naisen kannatuksen, kannattaa kokeilla ;) . Tuoksu voi olla joillekin liian terävä, mutta minä pidän.
Tämä on kyllä niin hauska puheenaihe, ettei toista olekaan. Lähetän viestin silläkin uhalla, ettei minua oteta tosimiesten piirissä huomioon enää millään tavalla. No, jätän kuitenkin kertomatta, miten laitan hiukseni aamuisin sekä mitä kasvovettä ja hoitoemulsiota käytän...
Huoh. Sain eilen paketin. Painoa 2,7 kiloa ja valkoisessa pakkauksessa punainen kirjainyhdistelmä. Kerrankin postimyynnistä tilaamani vaatteet olivat sopivia.
Muistaakseni se oli Abu, joka kertoili vaateostoksista äitinsä kanssa. Minun kohdallani homma eteni siten, että itse asiassa vaadin äitiäni tulemaan mukaani vielä lukion alkuaikoina. Nuorempana sen vuoksi, etten tiennyt mitä ostaisin, varttuneempana siksi, että halusin kuulla mielipiteitä. Kun sitten (vasta?) lukion puolenvälin tuntumassa aloin kiinnittää enemmän huomiota pukeutumiseeni ja ulkonäkööni, jäivät äidin mielipiteet sivummalle. Ei sen puoleen, arvostan edelleenkin hänen kommenttejaan silloin harvoin kun näemme, koska hänellä on suhteellisen hyvä silmä pukeutumisen suhteen.
Minun mielestäni vaateostoksilla on hauska käydä. On hauska vertailla eri kokonaisuuksia ja löytää jotain todella pukevaa ja hyvännäköistä. Meillä on sellainen työnjako vaimoni kanssa, että mennessämme kauppaan hajaannumme omille teillemme ja katselemme rauhassa eri vaihtoehtoja. Sitten sovitamme ja tuomaroimme valintamme ja lopulta ostamme ne, jotka välittömän kannatuksen kummaltakin saivat. Tällaiseen sanattomaan sopimukseen päädyimme, kun huomasin, että lähtiessämme ostamaan minulle uutta paitaa, käytimmekin lähes koko ajan naisten kenkäosastolla. En siis kykene siihen kuin naiset, mutta vaateostoksista kuitenkin pidän.
Vaatekaapistani löytyy toki ne maalintuhruiset farkut ja verkkarit remonttireiskaleikkeihin ja hiukan kitkeränhajuiset sählypaidat ja sortsit. Verkkareita pidän useinkin kotona ja liikkuessani, mutta maailmalla ollessani tahdon pukeutua hyvin ja tyylikkäästi pienellä trendikkyydellä maustettuna. Maitokauppareissulle voin lähteä niillä mitä päällä sattuu olemaan, ei se itsetunto kuitenkaan vaatteisiin ole kasvanut kiinni.
Tuoksuista ehdoton on Clinique Orange (Happy). Ah, niin raikas ja kirpeä. Toinen hyvä on Burberryn Touch. Tuo Clinique on saanut useammankin naisen kannatuksen, kannattaa kokeilla ;) . Tuoksu voi olla joillekin liian terävä, mutta minä pidän.
Tämä on kyllä niin hauska puheenaihe, ettei toista olekaan. Lähetän viestin silläkin uhalla, ettei minua oteta tosimiesten piirissä huomioon enää millään tavalla. No, jätän kuitenkin kertomatta, miten laitan hiukseni aamuisin sekä mitä kasvovettä ja hoitoemulsiota käytän...