siffa kirjoitti:
Hyökkäyspelin rakenteesta ei oikein saanut selvää. Huolestuttavinta HIFK:n kannalta tulee olemaan, jos Baxter ei saa hyökkäyspeliin selkeää ja peliä eteenpäin vievää systeemiä. Kimmo Kuhta ei jaksa kuljettaa kiekkoa kerta toisensa jälkeen keskiviivan yli enää keväällä, jos muutosta ei Baxterin toimesta tapahdu. Jere Karalahden kiekon hautomiset ja kuljetukset eivät edistä hyökkäyspelin sujuvuutta ja siksi hänen paluunsa saattaa olla jopa huonoksi HIFK:lle ellei muutosta tule.
Keskiviikkona 10.1. saattaisi olla mielenkiintoista käydä HIFK-Blues pelissä. Joko silloin näkyisi HIFK:n hyökkäspelin rakenteessa niitä muutoksia, jotka Baxterin on tehtävä välttämättä? Kouvolasta pääsee junalla oikorataa pitkin alle tunnissa Pasilaan ja siitä kävely jäähallille, joten siinäkään mielessä ei nyt SM-liigan mielenkiintoisinta joukkuetta ole mahdottomuus käydä täältä asti katsomassa.
Junareissu tuli tehtyä. Pendolinolla oikorataa parhaimmillaan 222 km/h, eli ajoi välillä hieman ylinopeutta (220 sallittu).
Tavoitteena oli katsoa Baxterin luomaa hyökkäyspelisuunnitelmaa, joko siitä olisi jotain merkkejä näkyvissä. Toinen tavoite oli seurata brändin mukaista pelaamista eli kovaa yrittämistä ja kovia, puhtaita taklauksia.
Raportti on lyhyt. Hyökkäyspelaaminen heti hyökkäyksiinlähdöistä alkaen on yhtä sekamelskaa. Ei ainoatakaan hyökkäystä, josta olisi saanut kiinni, että näin Baxter varmaan on hyökkäyksiä harjoituttanut. Puolustajat olivat kaikki avauspelissään vaikeuksissa. Hyökkääjät karkasivat Bluesin keskialueen ryhmittymän sekaan ja taakse. Blues katkoi jatkuvasti syötöt keskialueella tai pakotti pakit heittämään kiekon päätyyn. Murphy sai jonkun kerran kuljetettua kiekon hyökkäyspäähän. Saarinen yritti myös, mutta heikolla menestyksellä. Rankimmin HIFK:n hyökkäyspelin rakenteen puuttumattomuus näkyi Jere Karalahden pelistä. Jerestä näki, että pitäisi syöttää, mutta mihin ja kenelle. Kolmannessa erässä Jere sitten ikäänkuin protestiksi heitti pitkän kiekon, kun ilmeisesti kiekon kuskaaminen oli häneltä kielletty.
Kolmanteen erään tuli selvästi yritystä syöttää vasempaan laitaan laiturille, mutta usein hyökkäys tyrehtyi sinne.
Se nyt on selväkin, että yksinkertaista lyhytsyöttöpeliä rintamahyökkäyksin Baxterin HIFK ei pelaa. Pelanneeko sitten koskaan?
Ensimmäisessä erässä HIFK karvasi jonkin aikaa alusta lähtien kahdella syvälle Bluesin puolustajiin kiinni ja antoi muutaman hyvän taklauksen. Näistä syntyi pari hyvää maalipaikkaakin. Kun HIFK siirtyi jo Lahdessa näkemääni hyvään 1-2-2 ohjauspeliin loppupelin ajaksi, oli brändin näköinen kiekkoilu ohi. Nähtiin kaksi tarkkaan keskikentän puolustusryhmittymään vetäytyvää puolustuspeliin satsaavaa joukkuetta. Taklaukset hiipuivat vähiin jo toisesta erästä lukien.
Kimmo Kuhdan energiat olivat selvästi Lahden pelistä huvenneet. Luistin liikkui tahmeasti. Kuitenkin Kuhta on tärkeä lenkki Baxterin systeemissä kiekon kuljettajana keskialueen yli. Mikäli tämä tulee olemaan osa hyökkäyspelaamista, voisi kuljetustehtäviä jakaa muillekin.
Bluesista otan esille yhden pelaajan. Samuli Suhosesta on kasvamassa heikon syyskauden jälkeen SM-liigan johtavia siniviivamiehiä ylivoimahyökkäyksissä. Samaan aikaan Jere Karalahden asema tuossa roolissa on häviämässä HIFK:ssä kokonaan Baxterin alaisuudessa.