Näin kirjoittaa SaiPan viestintä-ja markkinointipäällikkö Viljakainen feissarissa:
Lappeenrannassa on jälleen alkamassa vilkas ja monivivahteinen hallikeskustelu. Lappeenrannan kaupungin kesällä tekemien selvitysten mukaan Kisapuiston jäähallin peruskorjaus maksaa 16-17 milj. €. Tuolla summalla Kisapuistolle saadaan 10 vuotta lisäelämää.
Kisapuiston tekojää valmistui Suomen viidentenä tekojäänä Lauritsalan Kauppalaan vuonna 1963. Kisapuiston katsojamäärät olivat 60-luvulla parhaimmillaan koko SM-sarjan korkeimmat, kun SaiPa keräsi lehtereille yli 6000 karvalakkia. Tuohon aikaan ihmisten arki ja vapaa-ajan aktiviteetit olivat kovin toisenlaiset. Jääkiekko-ottelu oli sen ajan viihdetarjonta, ulkona syöminen (lihakeitto tai makkara), sosiaalinen media, jännitys ja xtreme.
Tekojää katettiin, kun Lauritsala oli jo osa Lappeenrantaa vuonna 1972. Jäähallisuunnitelmia kevennettiin kustannussyistä moneen kertaan ja lopulta jo uutuuttaan ladoksi ”kehuttu” Kisapuiston jäähalli maksoi 1,5 miljoonaa markkaa.
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Vuonna 1972 oli mahdotonta ennakoida, minkälaisia vaatimuksia hallilla voisi olla vuosikymmenten päästä. Vuonna 2019 yritysten ja tapahtumien taistelu ihmisten vapaa-ajasta on kovempaa kuin koskaan. Koko maailma on auki kotisohvalta ja yksi suosituimmista tv-ohjelmista kuvaa sitä, kun ihmiset istuvat sohvalla. Tässä kilpailussa pienen kaupungin SaiPa on pärjännyt ajastaan jäljessä olevissa olosuhteissa mainiosti. Edelleen Liigaotteluissa käy keskimäärin lähes 3300 silmäparia, suosituimmat tapahtumat keräävät yli 4500 katsojaa. Vuosittaisissa 30-40 tapahtumassa käy yli 100 000 ihmistä.
Uudesta areenasta on puhuttu, että se tehtäisiin SaiPalle. On totta, että ilman SaiPaa uuden rakentamisesta ei nykyisellään tarvitsisi keskustella. Areena olisi kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu kaupunkilaisille ja tapahtumille.
Nopeasti ja helposti muuntautuva areena mahdollistaa todella laajan skaalan tapahtumat. On puhuttu, että konsertteja ei saada riittävän montaa näin pieneen kaupunkiin. Puolueitakaan ei riitä kauhean moneen puoluekokoukseen vuosittain.
Tapahtumat ovat jo tänään muutakin kuin pelejä ja konsertteja: business forumit, assemblyt, eSportstapahtumat, tubemeetit, fight nightit yms. Ne ovat todellisuutta jo tämän päivän megatapahtumissa. Kukaan ei tiedä, mitkä ovat merkittäviä tapahtumia esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Massatapahtumat elämysmuotona eivät ole kuolemassa, päivastoin.
Mikään ei tule ilmaiseksi, mutta moderni areena mahdollistaisi sen, että kaupunkiin voidaan hakea esimerkiksi todella monen lajin arvokisoja. Vaikka suunniteltu areena on liian pieni aikuisten jääkiekon MM-kisoille, se ei olisi sitä vaikkapa painin, nyrkkeilyn, curlingin, sulkapallon, eri kamppailulajien ja monen muun lajin arvomittelöille, jotka jättäisivät kaupunkiin reilusti euroja ja toisivat kaivattua näkyvyyttä.
Myös kaupungin muut seurat saisivat mahdollisuuden järjestää omia suurtapahtumiaan. Vaikka perus runkosarjaottelussa pienemmät olosuhteet riittävät, ei mikään estäisi tekemästä joskus suuria asioita. On aivan mahdollista, että lappeenrantalainen seura pelaa lähivuosikymmeninä esimerkiksi salibandy- tai korisliigan finaaleissa.
Vaikka näitä tapahtumia saataisiinkin lisättyä, ei uusi areena pääsisi Madison Square Gardenin 320 vuosittaisen tapahtuman lukemiin, vaan myös esimerkiksi junioreille ja taitoluistelijoille riittää vuoroja.
Entäpä sitten keskustaan vai Kisapuistoon?
Maailma muuttuu ja Lappeenranta sen mukana. Viime aikoina lappeenrantalaiset ovat oppineet esimerkiksi syömään ulkona ja ravintolapaikkojen määrä on kasvanut nopeasti.
Itse henkilökohtaisesti SaiPan markkinoinnista vastaavana näen omalta tontiltani keskustavaihtoehdon kahdesta hyvästä ehdokkaasta parempana. Tänä päivänä Kisapuistossa voidaan pitää 4500 ihmisen tapahtuma, ilman että sitä edes kaupungissa huomaa. Keskustan suurtapahtumat eivät jää huomaamatta.
Keskustan saavutettavuus on kaupunkilaisille ja turisteille selkeästi Kisapuistoa parempi. Myös julkisen liikenteen kehittäminen tulevaisuuden vihreitä arvoja tukien on keskustaan helpompaa. Tämän sukupolven areenat rakennetaan keskustaan niin maailmalla, kuin myös Helsingissä ja Tampereella, jossa liikennevirrat ovat eri luokkaa.
Moni haikailee eläväisen keskustan perään, ja hiljaisesta citystä syytetään esimerkiksi liikennejärjestelyitä. Todellinen tausta ihmisten ”hajaantumiseen” löytyy kuitenkin suurista automarketeista, verkkokaupasta ja sosiaalisesta mediasta. Kaupunki on eläväinen erityisesti tapahtumien aikaan. Uskon, että koko keskustan elinkeinoelämä ottaa riemulla vastaan monitoimiareenan mahdollistaman elävöittämisen keskustan alueelle.
Urheilu ja liikunta eivät ole vain pakollisia kuluja. Pelkästään SaiPa jättää alueelle runsaasti rahaa kaiken muun mittaamattoman hyödyn lisäksi. Toivoisin, että kerrankin osattaisiin ajatella realistisen rohkeasti tulevaisuuteen investoiden, eikä kaikesta säästäen. Tämä ei tarkoittaisi sitä, että koulujen, vanhuksien tai muun liikunnan tarvitsisi jäädä paitsioon.
