Tapahtuu mitä tapahtuu, edelleen mitä sitten?
Pitäisin Suomen etuna, että tänne saataisiin hallitus, joka vetäisi yhtä köyttä suurissa kysymyksissä. Marinin hallitus ei sellainen ollut, eikä sellaista tule tästäkään.
Mitä voimakkaammaksi muuttuu identiteetti- ja mielikuvapolitiikka, sitä vaikeammaksi käy hallitusyhteistyön tekeminen, koska yhteisiin tavoitteisiin ei voi kannatuksen laskun pelon vuoksi sitoutua.
Mitä enemmän politiikkaa tehdään tunteilla ja vastakkainasettelujen lietsonnalla, sitä pienemmäksi muuttuu puolueiden joustokyky, mikä vie yhteistyön mahdollisuuden.
Oman näkemykseni ja tämän hetkisten tietojen mukaan persut ottivat niin lujasti turpiinsa suhteessa viime vuosien huuteluunsa ja ääneen kertomiensa tavoitteiden valossa, että hajaannus on jo valmiiksi kylvetty. Sitä ei auta yhtään se, että RKP on jo hallitustaipaleelle lähtiessä persuleirissä kirosana.