Uusi hallitus?

[Cobol]

Vaihdetaan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin tilalle englanti. Kaikkihan täällä kuitenkin sen verran englantia osaavat.

Englannin asemaa voisi ehkä edelleen lisätä. Ongelmaksi saattaa tulla kuitenkin se, että heikosti englantia osaavat työntekijät sähläävät heikosti englantia osaavan pomonsa kanssa mitä sattuu eikä asiakas ymmärrä puheista senkään vertaa. Tämä toki koskee lähinnä tiettyjä aloja.

Vasemmalla Ohisalo on laitellut Henrikssonille avoimen kirjeen HBL:ssa. Ohisalo vetoaa Henrikssoniin ja RKP:n liberaaleihin kysymällä, onko neuvotteluissa mukana oleva ryhmä se, jonka kanssa Henriksson aikoo johtaa Suomea.

Joskus pidin Ohisaloa fiksuna ja älykkäänä. Ei voi pahemmin erehtyä.

 

[mjr]

Olen monesti pohtinut niitä kuuluisia VM:n laskelmia, että miten työllisyystoimet, eli siis olennaisesti työnhakujen määrän lisääminen eri keinoin, tuottavat uusia työpaikkoja. Tunnen jonkin verran klassista taloustiedettä, jonka perusaksioomat ovat ihan toimivia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Olennainen pointti tässä asiassa on "sticky wages", joka siis hyvin tunnetaan ilmiönä jo ennen vahvaa ay-liikettä ja laajoja yleissitovia työsopimuksia. Eli olennaisesti työn hinta ei helpolla alene: etenkään tietenkään meidän tilanteessamme, jossa yleissitovat - tai jopa paikalliset - sopimukset eivät sitä hevillä koskaan laske.

Eli tilanne tässä siis on se, että kysyntä ja hinta pysyvät staattisina, mutta tarjonta lisääntyy - ja mikä tällöin on siis se mekanismi, mikä lisää mitenkään olennaisesti työllisyyttä? Ehkä hieman ironisena analogiana esittäisin silakat. Oletetaan että silakan kysyntä ja hinta pysyvät staattisina, mutta että silakkaa tulee enemmän markkinoille: mikä tässä on siis se mekanismi sille, että silakkaa myydään enemmän? Miten lisääntyvä tarjonta lisää kysyntää ilman hinnan alenemista? Voisivatkohan palstan libertaarit ja liberalistit auttaa minua tässä pulmassa? En halua mitenkään arvailla henkilöllisyyksiä, mutta kirjoittaako Martti Hetemäki tänne?

 

[Mojo]

Vasemmalla Ohisalo on laitellut Henrikssonille avoimen kirjeen HBL:ssa. Ohisalo vetoaa Henrikssoniin ja RKP:n liberaaleihin kysymällä, onko neuvotteluissa mukana oleva ryhmä se, jonka kanssa Henriksson aikoo johtaa Suomea.

Joskus pidin Ohisaloa fiksuna ja älykkäänä. Ei voi pahemmin erehtyä.

Tuossahan Henriksson ja Orpo vastaavat Ohisalolle.

Joo, aikamoisia ovat Vihreiden pj:n kirjoitukset.

Orpolta ja Henrikssonilta tiukka kuitti Maria Ohisalon maanittelupuheille: ”Ei kai siitä ole kysekään”

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esitti tiistaina HBL:ssä vetoomuksen Rkp:n Anna-Maja Henrikssonille. Petteri Orpo ja Henriksson sanailivat Säätytalolla vetoomukseen vastauksen.

www.is.fi

 

[Stonewall]

Itse kyllä olisin tässä perustuslain puolella ja laittaisin tulijat opettelemaan kielen, erityisesti hoiva-ammateissa. Eivät osaa vanhempani englantia, ja jos aikanaan joutuvat hoivakotiin, niin kehitys vähän hirvittää. Toki tuo englannin osaaminen on myös suhteellista, ei arabit, afgaanit tai uzbekit englantia osaa. Tässäkin voisi valita sellaisia tulijoita, jotka haluavat ainakin kokeilla kotoutumista mm. kieltä opiskelemalla.

 

[Stonewall]

Olen monesti pohtinut niitä kuuluisia VM:n laskelmia, että miten työllisyystoimet, eli siis olennaisesti työnhakujen määrän lisääminen eri keinoin, tuottavat uusia työpaikkoja. Tunnen jonkin verran klassista taloustiedettä, jonka perusaksioomat ovat ihan toimivia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Olennainen pointti tässä asiassa on "sticky wages", joka siis hyvin tunnetaan ilmiönä jo ennen vahvaa ay-liikettä ja laajoja yleissitovia työsopimuksia. Eli olennaisesti työn hinta ei helpolla alene: etenkään tietenkään meidän tilanteessamme, jossa yleissitovat - tai jopa paikalliset - sopimukset eivät sitä hevillä koskaan laske.

Eli tilanne tässä siis on se, että kysyntä ja hinta pysyvät staattisina, mutta tarjonta lisääntyy - ja mikä tällöin on siis se mekanismi, mikä lisää mitenkään olennaisesti työllisyyttä? Ehkä hieman ironisena analogiana esittäisin silakat. Oletetaan että silakan kysyntä ja hinta pysyvät staattisina, mutta että silakkaa tulee enemmän markkinoille: mikä tässä on siis se mekanismi sille, että silakkaa myydään enemmän? Miten lisääntyvä tarjonta lisää kysyntää ilman hinnan alenemista? Voisivatkohan palstan libertaarit ja liberalistit auttaa minua tässä pulmassa? En halua mitenkään arvailla henkilöllisyyksiä, mutta kirjoittaako Martti Hetemäki tänne?

Olen usein pohtinut samaa. En ole onnistunut näkemään mitään perusteluja miksi tuo onnistuisi. Komppaan myös toivetta, että joku talousguru avaisi perustuuko tämä muuhun kuin toiveisiin ja haaveisiin. Ehkäpä palstalla vaikuttaa Hetemäki tai joku talousnobelisti?

 

[Mojo]

Täältä kun on saanut lukea, että oikein mistään ei voi leikata, niin kai tähänkin joku tulee kertomaan ettei kirkoltakaan voi missään nimessä ottaa euroakaan pois. Avustuksen määrääkin korotetaan vuosittain automaattisesti 1,6 %, joten kaikki ovat varmaan tyytyväisiä. Onneksi meillä on kuitenkin varaa tähänkin ja saammehan samalla korkeampien voimien suojelustakin vaikeuksiemme keskelle.

Valtio rahoittaa kirkkoa lähes 120 miljoonalla vuosittain – Rahan käyttöä ei käytännössä valvota

Kirkon yli satamiljoonaisesta avustuksesta ei juuri käydä poliittista keskustelua eikä se näytä kiinnostavan virkamiehiäkään. Rahankäytön valvonta on varsin ylimalkaista.

www.iltalehti.fi

 

[Cobol]

Olen monesti pohtinut niitä kuuluisia VM:n laskelmia, että miten työllisyystoimet, eli siis olennaisesti työnhakujen määrän lisääminen eri keinoin, tuottavat uusia työpaikkoja. Tunnen jonkin verran klassista taloustiedettä, jonka perusaksioomat ovat ihan toimivia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Olennainen pointti tässä asiassa on "sticky wages", joka siis hyvin tunnetaan ilmiönä jo ennen vahvaa ay-liikettä ja laajoja yleissitovia työsopimuksia. Eli olennaisesti työn hinta ei helpolla alene: etenkään tietenkään meidän tilanteessamme, jossa yleissitovat - tai jopa paikalliset - sopimukset eivät sitä hevillä koskaan laske.

On kaksi eri asiaa. Uudet työpaikat ja työntekijät avoimiin työpaikkoihin. Uusia työpaikkoja saadaan luotua mm. investointien kautta. Ratkaisemalla eri tavoin kohtaanto-ongelmaa, täytetään avoimia työpaikkoja.

 

[Cobol]

Olen usein pohtinut samaa. En ole onnistunut näkemään mitään perusteluja miksi tuo onnistuisi. Komppaan myös toivetta, että joku talousguru avaisi perustuuko tämä muuhun kuin toiveisiin ja haaveisiin. Ehkäpä palstalla vaikuttaa Hetemäki tai joku talousnobelisti?

Ei siinä todellisuudessa mitään ongelmaa ole, koska uusia työpaikkoja ei luoda ko. tavalla. Ne tuottavat kyllä lisää työllisiä kohtaanto-ongelmaa poistamalla. Rinne/Marinin hallitusohjelmassa sekä tulevassa Orpon hallitusohjelmassa käsitellään toimia, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää XXX XXX tai XX XXX henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa. Kyse on siis työllisistä.

Uudet työpaikat eivät pääosin synny esimerkiksi ansiosidonnaista leikkaamalla kuin kevytyrittäjiksi tms. Ja kun puhutaan uusista työpaikoista, puhutaan erityisesti investoinneista. Muita tekijöitä ovat mm. reaalipalkkojen nousu (siirtyy kulutukseen, lisää työllisyyttä) sekä erilaiset suuret infrahankkeet. Nyt kyse on jo siitä, että vaikka olisi halua toteuttaa investointeja, mistä saadaan tarvittavaa ammattiväkeä toteuttamaan ja myöhemmin työskentelemään uuden investoinnin tehtävissä. Voi lähteä myös siitä, että isot rautatie- ja vastaavat julkiset hankkeet luovat usein uusia työpaikkoja.

Työperäinen maahanmuutto on tässä yksi osaratkaisu.

 

[peruspata]

Ihan vilpitön kysymys: miksi lähes puoli Suomea ja varsinkin hallitusneuvotteluista ulosjääneet olivat suurin piirtein valmiita viemään jo EU-tuomioistuimeen sen, että Markku Ollikainen ei ollut tärkein vieras neuvotteluissa?

Miksi hänelle pitäisi antaa joku ympäristöasioiden arkkipiispan rooli? Ja miksi siinä roolissa saa ihan vapaasti ajaa linjaa lopettaa Suomesta kaikki metsäteollisuus?

 

[mekabyte]

Englannin asemaa voisi ehkä edelleen lisätä. Ongelmaksi saattaa tulla kuitenkin se, että heikosti englantia osaavat työntekijät sähläävät heikosti englantia osaavan pomonsa kanssa mitä sattuu eikä asiakas ymmärrä puheista senkään vertaa. Tämä toki koskee lähinnä tiettyjä aloja.

Hesarissa oli ihan aiheellinen mielipidekirjoitus aiheesta. Huonosti englantia osaavat opettavat huonosti englantia osaavia ja sitten pitäis tehdä laadukasta tieteellistä tuotosta englanniksi. Mikä tässä voisi mennä vikhaan. Se että osaa englantia kelvollisesti ja pärjää daily basis, on aivan eri asia kun opiskella aidosti englanniksi. Finglish ei ole English. Meillä on ilmaisullisesti rikas kieli ja on todella typerää yrittää korvata se huonolla englannilla. Ja kyllä, asiat ei ole mustavalkoisia, mutta liputan suomen kielen puolesta kovasti. Töissä IT alalla huomaa, kun seuraa esityksiä, osataan lukea powerpointin rivit sopivilla täytesanoilla höystettynä. Mutta jos oikeasti pitää selittää asioita, tulee aika raskasta kuunneltavaa. Hoiva-alalla juurikin eksakti kommunikaatio ja asioiden selittäminen on isossa roolissa. Notta priorisoidaan sitä kotimaista kuitenkin.

 

[Nahkasohva]

Hoiva-alalla juurikin eksakti kommunikaatio ja asioiden selittäminen on isossa roolissa. Notta priorisoidaan sitä kotimaista kuitenkin.

Enpä tosiaan haluaisi nähdä tilannetta, jossa huonosti tai ei lainkaan englantia ymmärtävää muistisairasta vanhusta hoitaa keskinkertaisesti englantia puhuva hoitaja englanniksi. Monissa kielenkäyttöä ja kielen merkitystä koskevissa, yleensä maallikoiden, kirjoituksissa vedetään hyvin usein mutkia suoraksi notta rytisee.
Esittipä joku mielipidekirjoittaja muutama päivä sitten Hesarin yleisönosastolla jopa väitteen, että "tieteen kieli on englanti". Vitut on. Tieteen kieli on Saksassa saksa, Kiinassa kiina ja Suomessa suomi. Se, että joillain aloilla esim. Suomessa opetetaan asioita osittain tai kokonaan englanniksi, ei tee siitä mitään tieteen kieltä. Puhuttaisiin mieluummin vaikkapa "maailmanlaajuisesti merkityksellisimmästä tieteen kielestä". Tällä hetkellä tuo kieli on englanti. Sata vuotta sitten se oli saksa. Kaksi sataa vuotta sitten se oli latina. Sadan vuoden kuluttua se on luultavasti taas jokin muu.

 

[Tadu]

Enpä tosiaan haluaisi nähdä tilannetta, jossa huonosti tai ei lainkaan englantia ymmärtävää muistisairasta vanhusta hoitaa keskinkertaisesti englantia puhuva hoitaja englanniksi.

Oisko se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jättää hoitamatta? Se muistisairas vanhus nyt ei hirveästi ymmärrä suomeakaan. Tästä on kokemusta kyllä ihan lähipiirissä.

 

[Nahkasohva]

Oisko se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jättää hoitamatta?

Kyllä, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Kamala tilanne toki sekin.

 

[Erkka Lapanen]

Enpä tosiaan haluaisi nähdä tilannetta, jossa huonosti tai ei lainkaan englantia ymmärtävää muistisairasta vanhusta hoitaa keskinkertaisesti englantia puhuva hoitaja englanniksi

Ja tällaiseen tilanteeseenko kielitaidoton ensimmäisenä ohjattaisiin? Tulevaisuutta ajatellen (ja omaa mahdollista hoidon tarvettani myös) on todella typerää olla ottamatta työvoimaa kieliasian takia. Koko ajan kasvavalle ryhmälle, kieli ei ole ongelma.

 

[Erkka Lapanen]

Ja miksi siinä roolissa saa ihan vapaasti ajaa linjaa lopettaa Suomesta kaikki metsäteollisuus?

Voi hyvänen aika sentään. Nyt tarvitaan jäitä hattuun ja paluuta maan pinnalle.

 

[msg]

Voi hyvänen aika sentään. Nyt tarvitaan jäitä hattuun ja paluuta maan pinnalle.

Riikka Slunga-Poutsalon Näin ne asiat koetaan -henki elää edelleen vahvana persupiireissä

 

[Nahkasohva]

Ja tällaiseen tilanteeseenko kielitaidoton ensimmäisenä ohjattaisiin? Tulevaisuutta ajatellen (ja omaa mahdollista hoidon tarvettani myös) on todella typerää olla ottamatta työvoimaa kieliasian takia. Koko ajan kasvavalle ryhmälle, kieli ei ole ongelma.

Toivottavasti ei ohjattaisi. En kritisoi saati vastusta työperäistä maahanmuuttoa. Päinvastoin. Sen sijaan kritisoin ajatusta siitä, että "hoidetaan sitten englanniksi" olisi jotenkin hyvä ja helppo ratkaisu. Edes auttava suomen kielen taito on mielestäni elintärkeä asia hoitoalalla. Tulevaisuuden kieliosaajat voivat toki sanoa hoitajalle saman tien: "We can speak english."

 

[Cobol]

Hesarissa oli ihan aiheellinen mielipidekirjoitus aiheesta. Huonosti englantia osaavat opettavat huonosti englantia osaavia ja sitten pitäis tehdä laadukasta tieteellistä tuotosta englanniksi. Mikä tässä voisi mennä vikhaan. Se että osaa englantia kelvollisesti ja pärjää daily basis, on aivan eri asia kun opiskella aidosti englanniksi. Finglish ei ole English. Meillä on ilmaisullisesti rikas kieli ja on todella typerää yrittää korvata se huonolla englannilla. Ja kyllä, asiat ei ole mustavalkoisia, mutta liputan suomen kielen puolesta kovasti. Töissä IT alalla huomaa, kun seuraa esityksiä, osataan lukea powerpointin rivit sopivilla täytesanoilla höystettynä. Mutta jos oikeasti pitää selittää asioita, tulee aika raskasta kuunneltavaa. Hoiva-alalla juurikin eksakti kommunikaatio ja asioiden selittäminen on isossa roolissa. Notta priorisoidaan sitä kotimaista kuitenkin.

Joo, suomea on priorisoitava jatkossakin ja ulkomaalaisille suunnattuja lähinnä englanninkielisiä koulutuksia mietittävä niin, että suomen kieltä oppii paremmin jos on tarkoitus kouluttaa heitä Suomeen, ei vain Britanniaan, USA:han tai muualle. Ja samaan aikaan voisi luoda englanninkielistä hoitoa englantia hyvin osaaville. Muistisairaiden yms joukossa alkaa heitäkin olla jo suhteellisen paljon. Tekoälyn mahdollisuudet tulevat lähivuosina (5-15 vuotta) tai lähivuosikymmeninä hoitamisessakin käyttöön. Omaa äidinkieltään tai parasta kieltään puhumalla/kirjoittamalla viesti kääntyy asiakkaan/potilaan kielelle.

Välivaiheessa olisin itse rohkeampi. Suomalaisia hoitajia on lähtenyt mm. Norjaan ja Ruotsiin ja harva heistä osaa täydellistä norjaa tai ruotsia. Muutama tulkki tarvittaessa vuoroa kohden tai rallienglannilla eteenpäin. Jos olen oikein ymmärtänyt, täydellistä maan kieltä ei hoitajiltakaan Norjassa ja Ruotsissa vaadita.

 

[Walrus21]

Oisko se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jättää hoitamatta? Se muistisairas vanhus nyt ei hirveästi ymmärrä suomeakaan. Tästä on kokemusta kyllä ihan lähipiirissä.

Tämä aihe vähän kummastuttaa itseäni. Tietysti optimaalitilanne on se, että kaikki työntekijät puhuvat suomea. Suurin osa työtehtävistä kuitenkin hoituu, vaikkei osaisi natiivisti suomea.

Sen verran kun olen nähnyt kotihoidon käyntejä läheltä, niin siinä on pääpainona ne tietyt rutiinit, kuten ruokailu, lääkkeet ja vessa/vaipan vaihto. Harvemmin niillä kotihoidon työntekijöillä on aikaa jäädä muistelemaan sotia ja Karjalaa.

Aika moni työntekijä on nykyisinkin maahanmuuttaja, jolla kielitaito on vähän sinnepäin. Eiköhän ne perusjutut kuitenkin hoidu ihan hyvin. Lähtökohta kuitenkin on nykyresursseilla se, että sosiaaliset suhteet ovat enemmän läheisten varassa.

 

[Cobol]

Jospa ay-liikkeen, tässä tapauksessa kai SuPer, saisi puoltamaan täydellistä suomea puhumattomien hoitajien lisäämistä? Vuoden 2021 lopulla SuPer totesi antamassaan budjettilausunnossa 2022 vakavasta turvallisuusriskistä, jos hoitoalalla ei ole riittävää kielitaitoa.

Onko tämä faktaa vai ay-liikkeen politiikkaa? Asian voisi tutkia, sillä työperäinen maahanmuutto on tuonut paljon hoitajia alalle. Hallitusneuvotteluissa ja hallituksessa eteneminen tässä asiassa on vaikeaa, jos ay-liike änkyröi vastaan koko ajan ja PS toistaa sen intressiajattelua.

 

[Kiekoton]

Jospa ay-liikkeen, tässä tapauksessa kai SuPer, saisi puoltamaan täydellistä suomea puhumattomien hoitajien lisäämistä? Vuonna 2022 SuPer puhui vakavasta turvallisuusriskistä, jos hoitoalalla ei ole riittävää kielitaitoa.

Pitäisi myös huolehtia siitä, että se kielitaito hankitaan. Oleskelulupaa porkkanaksi peruskielitaidon oppimiseen, joka sitten kokeella osoitetaan. Jatkolupaan edellytykseksi sitten astetta vaikeampi koe. Kyllä sen suomenkielen oppii, kun on halua.

 

[Cobol]

Pitäisi myös huolehtia siitä, että se kielitaito hankitaan. Oleskelulupaa porkkanaksi peruskielitaidon oppimiseen, joka sitten kokeella osoitetaan. Jatkolupaan edellytykseksi sitten astetta vaikeampi koe. Kyllä sen suomenkielen oppii, kun on halua.

Totta. Monilla Suomeen tulleilla on ensimmäinen tavoite saada oleskelulupa ja sitten kansalaisuus. Kansalaisuuden osalta on oltava suoritettu YKI-tutkinto, joka ei kovin vaikea ole:

Yleinen kielitutkinto (YKI) | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

 

[Cobol]

Otetaan kerran Purran, ei aina vain Orpon, näkemys neuvottelujen haasteista:

Purralta tiukka viesti sote-kustannuksista: ”Tämä on täysin kestämätöntä”

Perussuomalaisten mielestä jakeluvelvoite pitäisi laskea Euroopan unionin minimiin.

www.is.fi

Kai tässä voi sanoa, että kusessa ollaan. En viittaa jakeluvelvoitteeseen, vaan kustannuspaineeseen sotessa, soten ajamiseen kriisiin ja koko terveydenhuoltojärjestelmän suurista ongelmista (linkki jälkimmäiseen ylemmästä linkistä). Sote on monin paikoin kriisiytynyt ja ihmisillä ei ole pääsyä palveluihin, hoitojonot ovat pitkiä ja hoitovelka kasvaa.

Purra sanoi, että perussuomalaisille on erittäin tärkeää se, että suomalaisten ostovoima ei heikkene. Liikenteen hinta on yksi merkittävä osa-alue siinä, että ostovoima on tällä hetkellä niin heikko ja autoilun hinta korkea. Purran mukaan tällä on vaikutuksia työn kannustavuuteen ja logistiikkakustannusten kautta koko ketjuun.

Jakeluvelvoite ja siihen puuttuminen on Purran mukaan sangen helppo tapa korjata tätä asiaa, sillä sillä ei ole suoria finanssipoliittisia vaikutuksia toisin kuin esimerkiksi veronalennuksilla tai jonkinlaisella tukipolitiikalla.

Purra kannatti kehitysyhteistyönrahojen siirtämistä Ukrainaan. Käsittääkseni Orpo ja Purra ovat samaa mieltä siitä, että Rinne/Marinin jäljiltä Suomen talouden tilanne on ennakoituakin huonompi. Ei veronalennuksia, on ainakin Purran viesti.

 

[Boogey]

Eduskunnassa puitiin hallitusohjelmaa: oppositio haastoi PS:n lupauksia ja leikkauksia

Ennen hallitusohjelman käsittelyä eduskunnassa järjestettiin puhemiesvaali. Se jouduttiin uusimaan, koska äänet ja paikalla olleiden määrä eivät täsmänneet.

yle.fi

Onhan se jotenkin kuvastavaa että RKP:n pitää ottaa roolia tässä kysymyksessä, kun perinteisesti kehitysyhteistötä tärkeänä pitänyt KD on asiassa täysin lapanen.

 

[Cobol]

Onhan se jotenkin kuvastavaa että RKP:n pitää ottaa roolia tässä kysymyksessä, kun perinteisesti kehitysyhteistötä tärkeänä pitänyt KD on asiassa täysin lapanen.

Onhan se huvittavaa, että Henriksson puhuu nyt käytännössä kynnyskysymyksenä suurten leikkausten estämisen ja haluavansa 0.7 prosenttia. Hän oli edellisen hallituksen ministeri, jossa RKP oli mukana. Miksi hän ei ollut barrikadeilla 0.7 prosentin puolesta silloin?

Neutraalisti ajatellen Suomen kehitysyhteistyörahoja tulee vähentää siinä kuin muitakin kuluja. Lisäksi osa jäljelle jäävistä rahoista tulee siirtää Ukrainaan.