Mitä on nykykiekko? Onko se samanlaista vielä vuoden päästä? Joskus nykykiekko oli pystysuunnan lätkää ja hetkeä myöhemmin se oli kiekkokontrollia tai meidän peliä. Kuka meistä on sanomaan onko se kiekko mitä nykyään pääosin pelataan vielä samanlaista ensi kaudellakin? Sen sijaan että mietittäisiin sitä millaista kiekkoa suurin osa pelaa, kannattaisi enemmän keskittyä siihen minkälaista kiekkoa parhaimmillaan pystyy pelaamaan sillä pelaajamateriaalilla mitä joukkueesta juuri tällä hetkellä löytyy. Mielestäni se on juuri pystysuuntaa yhdistettynä sopivalla määrällä taklauksia ja kiekollisella pelillä. Sieltä lötyy taklausvoimaa. Miksei sitä käytetä? Ketjukoostumuksista saa kaksi erittäin hyvää tulosketjua, yhden tasaisemman ja yhden selkeän jarrukentällisen. Veltsun ketjukoostumuksilla haetaan jokaisesta kentällisestä tasaisuutta ja siinä samalla tylsytetään omaa keihäänkärkeä ja syödään omia taktisia eväitä.
Sä ainakin tossa naulaat sen ennenmuinosen, jolla ei enää tulla kovinkaan menestymään, aika viiltävästi. Kiinnittäisin huomion taas siihen seikkaan, että nykylätkän kehityssuunta on jo nyt ja varmasti lähitulevaisuudessa vahvasti yksilötaitoon nojaavaa kiekkoa, se miten kukakin valmentaja sitä taktisesti painottaa on triviaa siksi, että homma ei toimi, jos ei se perusta futaa. Suomalaisen kiekon ongelma kokonaisvaltaisesti on jääminen tässä kelkassa jalkoihin, siitä on olemassa vahva todistusaineisto, jos haluaa sen nähdä. Mikään pelitapa ei nykykiekossa toimi kestävästi, ellei koko joukkueen arsenaaliin kuulu henkilötaito laadukkaaseen syöttötyöskentelyyn maksimitempolla koko pelin ajan. Tulevaisuudessa myös nojaaminen ns. tulos - ja jarrukenttiin tulee väistämättä tiensä päähän, koska trendi on, että keskimääräinen pelin tempo nousee pelaajien taidollisen kehittämisen myötä jokaisella sektorilla. Tietysti, on itsestään selvää, että muutkin, niin fyysiset ominaisuudet, kuin taito- ja tekniset ominaisuudet pitää olla kohdallaan. kyky pelata kiekolla virheettömästi mahdollistaa ne kaksi tärkeää asiaa nykykiekossa: oikeat valinnat ja ennakoimisen, näillä tehdään se merkityksellinen gäppi tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa.
Taklauspeli pysyy ja kuuluu lätkään nyt ja aina, mutta onko se lopultakaan merkityksellisin menestyksen takaaja, en usko. Siitä on iso hyöty, jos sillä pystyy peliä edistämään ja valtava haitta, jos siitä tulee itsetarkoitus. Oikein käytettynä se on mauste josta voi saada hyötyä hetkellisesti, ei sen merkityksellisempää isossa kuvassa.
Veltsu, mikäli tuota hakee, on täysin oikeassa filosofiassaan, esteenä vain on, että kuinka joukkiue tuon toteuttamiseen kykenee osaamisen tasollaan. Mikäli taas palattaisiin johonkin vanhanaikaiseen tulos-ja nollakenttä systeemiin, epäilen, että samassa kohdassa tulostaulua oltaisiin kauden lopussa, mestaruuksiin sillä ei yllä enää liigassakaan. Voin tietysti olla tässä väärässäkin, mutta merkit, kun muiden joukkueidenkin pelaamista on tälle kaudelle tullut aika paljon seurattua on, että keväällä vaatimus menestymiselle löytyy niistä elementeistä, joiden puutteesta on tehty havaintoja jo world cupista lähtien. Siitäkin huolimatta, että täällä suomessa kohtuullisen hitaita ja konservatiivisia tulevia trendejä haistelemaan.
Kun tässä vielä puhutaan tulevaisuuden valmennuskuvioista, minusta on ensiarvoista löytää ne pointit, joilla menestysjatkumo on mahdollinen, sekä ne kriteerit, joilla tulevaisuuden rostereita rakennetaan.JYP tuskin koskaan tulee olemaan asemassa, että se pystyisi koko arsenaaliaan hankkimaan ns. pelaajamarkkinoilta ja siksi juniorimylly ja akatemia ovat erityisen tärkeitä JYPille. Kuka on se midas, joka JYPin paletille löytää sen parhaan agendan menestymiselle, siitähän tässä on kysymys, eikä Veltsun ketjusommitelmista lopultakaan, vaikka kertoohan ne jotain hänen pelillisestä filosofiastaan kiekon kehittymisen suhteen nyt ja huomenna.