Mainos

Uuden hallituksen uudet kujeet

  • 1 104 684
  • 2 463

sorbo82

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Olisiko tässä se syy, miksi Ilves aiemmin kesällä otti tiukemman linjan tiedottamisensa suhteen? Tunnetusti kaikki "Ilvesläisten" sanomiset muuttuvat hetkessä lupauksiksi ja jos eivät toteudu voidaan syyttää valheista.

Missäänhän Ilves ei ole luvannut hankkivansa ykkössentteriä tälle kaudelle. Toki on mainittu ettei esim. Nhl-apu ole poissuljettu, mutta siihen se jää. Mutta sekin riitti tällä kertaa siihen, että "lupaukset on petetty".
 

chris

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ihmettelen vain, että miksi pitää aina väläytellä, että rahaa on ja pelimiehiä voi tulla, kun kaikki pohjimmiltaan tietää sen valheeksi..
Onko sitä rahaa? Minulle on jäänyt käsitys, että rahaa ei hirveästi ole ja Manngard joutui jo kesällä pumppaamaan joukkueeseen sitä lisää maksukykyisyyden takaamiseksi. Lisäksi ihmettelen, jos joukkuetta lähdetään vielä rahalla vahvistamaan. Rahat tulisi kuitenkin Manngardin lainaamina ja se vain lisäisi organisaation velkakuormaa ja riippuvutta Manngardiin. Vai pumppaako hän nykyään rahaa Ilvekseen jo ilmaiseksi? Sehän tarkoittaisi, ettei hän tule omistuksestaan lähiaikoina luopumaan, kun tämä ilmaiseksi kannettu raha menisi silloin suoraan tulevan omistajan taskuun.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vai pumppaako hän nykyään rahaa Ilvekseen jo ilmaiseksi? Sehän tarkoittaisi, ettei hän tule omistuksestaan lähiaikoina luopumaan, kun tämä ilmaiseksi kannettu raha menisi silloin suoraan tulevan omistajan taskuun.

Fanilla nyt vaan tuppaa menemään harrastukseensa rahaa. Isoilla faneilla isoa rahaa. Ei niitä ole tapana ruinata takaisin.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Ihmettelen vain, että miksi pitää aina väläytellä, että rahaa on ja pelimiehiä voi tulla, kun kaikki pohjimmiltaan tietää sen valheeksi..

Rajala on pelimies. Ja ihan perkeleellinen pelimies onkin. Tullessaan vahvistaa joukkuetta merkittävästi.

Eipä sillä. Keskushyökkääjää jengi huutelee edelleen.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Rajalalla on sopimus Edmontonin kanssa, josta johtuen hän pelaa siellä, missä he haluavat. Jollei Rajala ole enää Edmontonin suunnitelmissa, niin he tuskin käyttävät kovinkaan paljon aikaa Rajalan kehittymisen miettimiseen tällä erää.

Siirtosopimuksen voimassaollessa Rajalan tulisi itse niin halutessaan pelata Sm-liigassa, mikäli paikkaa NHL:sta ei aukea, mutta onko siirtosopimus enää voimassa?


Nyt kun on seurannut näiden uusien junnulupausten esiinmarssia ympäri Suomen: Barkov, Ikonen, Lehkonen, Armia ja vanhempien joukossa Vatanen ja Granlund. Kaikkien kohdalla on olennaista, että heille on annettu peliaikaa I-joukkueessa jo silloin, kun heidän fysiikassa on ollut puutteita.

Ilveksessä nuoret huippulupaukset (Rajala, Kokkonenkin jossain vaiheessa, Sandell, Joose Antonen) pelaavat normaalikaavan kautta ja mahdollisen junnusopimuksen saatuaan he jäävät helposti alempiin kenttiin kitkuttelemaan. Olisko tämä Rajalan tapaus edennyt paremmin, jos Pietilä olisi antanut nuorelle miehelle kunnolla peliaikaa ja roolia...

Ei ole Ilveksen päässä tehty näiden junnujen kanssa mitään suuria virheitä, vaan kyllä näiden pelaajien ongelmat menevät pelaajien itsensä piikkiin. Sitä voidaan tietysti miettiä, että miten saataisiin ihan kautta Suomen karsittua se Pohjois-Amerikan ihannointi siinämielessä, että sinne lähdetään niin kovin aikaisin... pitäisikö vanhempien viedä poikia enemmän ulkomaanmatkoille lapsena, vai miten saataisiin se suurin hohto matkustelusta hiipumaan? Nytkin päättyneenä kesänä paikallisvastustajan huippulupaus Jonatan Tanus lähti OHL:n pelaamaan jämäminuutteja, kun vaihtoehtona olisi ollut pelata isossa roolissa A-junnuissa ja kehittyä kiekollisesti ja pelata osa kaudesta Tapparassa ja saada sitä kautta korkeampi varaus, vaikka varausta silmälläpitäenhän sinne reissuun yleensä osin lähdetään. Rajala onneksi lähti sentään vuotta vanhempana, kuin Tanus ja sai pelata kakkosketjussa kovien pelimiesten kanssa.

Vai meinasitko Ragulin, että Sandell olisi pitänyt 17-vuotiaana nostaa liigajoukueeseen, Rajala 17-vuotiaana Ilveksen ykköskejuun ja Kokkonen 16-vuotiaana, kun vielä oli lupaava, samantien liigajoukkueen ykkösketjuun ja Joosen Antonen 17-vuotiaana suoraan B-junnuista liigajoukkueen kärkiketjuihin?
Jos tällaista tarkoitit, niin aika erikoisilla linjoilla olet silloin ollut, koska näiden hemmojen peliesitykset eivät mitenkään ole tällaista tukeneet, eikä sillä tavalla olisi missään muussakaan organisaatiossa toimittu.

Kokkonen saatettiin nostaa vuotta liian aikaisin A-junnuihin, eikä hän ollut kaiketi ihan esim. Lindgrenin tasoinen lupaus missään vaiheessa.
Rajalan, Sandellin, Lindgrenin ja Antosen kohdalla toimittiin mielestäni hyvin ainakin pelipaikkojen ja pelimahdollisuuksien suhteen. Kolme ensimmäistä noista lähti liian aikaisin Amerikkaan ja viimeinen lähti sitten tämän kesän "joukkopaon" yhteydessä samalla, kun myös nuorempi Roope Hintz poistui Amerikkaan jo 16-vuotiaana.
Antosen peluuttamisesta ei voi tällä hetkellä paljoa kiitosta Jypin suuntaan jakaa. Ihmettelen muutenkin, miksi ukko on jo nyt Mestiksessä, kun parempi olisi peluuttaa isolla peliajalla junnuissa. Eikö Jypissä kiinnosta nuorten kehittäminen, vai haluavatko he Antosesta koohottajan nelosketjuunsa?


Reenaa reenaa, että mahrut porukkaan. Kyllä, mutta jotenkin Ilves-kiekossa jää ne huippulahjakkuudet hyödyntämättä. Pitäiskö nuorten puolustajatähti Mikke Levo (s.1995) nostaa kuitenkin jo tämän kauden kuluessa äijiin. Motivoisko se nuorta kehittymään vieläkin nopeammin ja yrittämään enemmän ja harjoittelemaan paremmin?

Levo on varmasti tällä hetkellä ihan hyvällä tasolla pelaamassa A-junnuissa, enkä näe, että hän voisi ottaa paikan Ilveksen liigajoukkueesta tällä kaudella. Ensi kaudella sitten liigaan, tai jos ei mahdu, niin Mestikseen.
Ilveksen puolustuksen tilanne on sellainen, mikä pitäisi hyvin organisoida tulevaisuutta ajatellen, koska sieltä on nousemassa liigaan Oreniusta, Kumpua ja Levoa ja varmaan Västiläkin olisi parin vuoden päästä tulossa takaisin. Noiden rinnalle tarvitaan kokeneita kavereita. Näitä kokeineita ovat siinä vaiheessa toivon mukaan mm. Peltola.


Jokin mättää, mutta mikä?

Olisko Ilveksen organisaation perusteeton aliarviointi pitkällä tähtäimellä ja lyhyellä tähtäimellä liigajoukkueen ongelmat.
 

Ikurin Vireä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves talvella ja Ilves kesällä, Ikurin Vire
Itsekin olen sortunut tuohon turhaan kriittisyyteen nuorten pelaajien käsittelyn suhteen. Ehkä Pietilän aikakaudella kylvettiin siemenet. Pietilä kuitenkin otti aina mielummin jonkun kokeneen marginaalipelaajan kokoonpanoon nuorten marginaalipelaajien kehittämisen sijaan. Tietysti valmentajan ensisijainen tehtävä on voittaa pelejä, mutta siihen on pakko saada jokin paino kehitysprojekteillekin. Nykyäänhän kehitysprojekteilla on paljonkin tilaa, kun kokeneisiin ei ole rahaa.

Pikkuhiljaa kuitenkin pää on kääntynyt täällä esitettyjen kommenttien takia. Ilveksen nuorten lahjakkuuksien käsittelyssä tai siitä keskustelemisessä vaikuttaisi olevan kaksi ongelmaa yli muiden. Toinen on vertailu täysin poikkeuksellisiin yksilöihin kuten Granlund, Vatanen, Barkov jne. Tuon tason lahjakkuuksia ei muillakaan joukkueilla juuri ole. Ilveksen lupaavimmat eivät vain välttämättä ole nuorena liigatasolla.

Toinen ongelma on ajatus, että kasvattajaseura olisi nykypäivänä automaattisesti se liigaseura. Seuran pitää olla hyvä organisaatio, maksaa palkkaa ja muutenkin sopia (kts. Granlundit) pelaajien kehitykselle, koska näille lahjakkuuksille on kyse ammatista ja koko ura rakennetaan noiden vuosien kehityksen päälle. Ilves ei todellakaan ole seura, johon halutaan tulla kehittymään NHL:ää varten. Huippulahjakkuudet kyllä tunnistetaan toisissakin seuroissa. Agentitkin pitävät huolen, että tuollaiset pelaajat tietävät arvonsa, eivätkä tee liian pitkiä sopimuksia. Nuorista, kehittyvistä pelaajista ei välttämättä voi rakentaa joukkuetta ennenkuin joukkue on vetovoimainen. Hyvin hoidettu, kehittämisessä osaamisensa todistanut ja edes auttavasti menestynyt.
 

kananlento

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins, ManU, NP Ice Hawks
Olisiko tässä se syy, miksi Ilves aiemmin kesällä otti tiukemman linjan tiedottamisensa suhteen? Tunnetusti kaikki "Ilvesläisten" sanomiset muuttuvat hetkessä lupauksiksi ja jos eivät toteudu voidaan syyttää valheista.

Missäänhän Ilves ei ole luvannut hankkivansa ykkössentteriä tälle kaudelle. Toki on mainittu ettei esim. Nhl-apu ole poissuljettu, mutta siihen se jää. Mutta sekin riitti tällä kertaa siihen, että "lupaukset on petetty".

Kyllä, pelaajahankintojen suhteen penäisin nimenomaan tiukkaa tiedottamista. Muun organisaation toiminnan tietenkin pitäisi olla avointa, mutta ei sillä saavuteta mitään, että kerrotaan lehdille että rahaa on vaikka minkälaisiin pelaajiin ja lopulta hommataan Rajamäki. Hän on hieno pelaaja, mutta toivottavasti lähes ilmainen, kun ajattelee miehen lähihistoriaa.

Ehkä "petetty lupaus" oli turhan vahva ilmaisu, mutta ainakin meikäläistä vituttaa tällaiset heitot jotka vaikuttavat lähinnä mielistelyiltä kannattajien ja yhteistyökumppaneiden suuntaan.

Onko sitä rahaa? Minulle on jäänyt käsitys, että rahaa ei hirveästi ole ja Manngard joutui jo kesällä pumppaamaan joukkueeseen sitä lisää maksukykyisyyden takaamiseksi. Lisäksi ihmettelen, jos joukkuetta lähdetään vielä rahalla vahvistamaan. Rahat tulisi kuitenkin Manngardin lainaamina ja se vain lisäisi organisaation velkakuormaa ja riippuvutta Manngardiin. Vai pumppaako hän nykyään rahaa Ilvekseen jo ilmaiseksi?

Kyllä tuossa muutama päivä sitten vielä kerrottiin, että rahaa vahvistuksiin on. Manngard lupaa rahaa NHL-hankintaan | SM-liiga | Iltalehti.fi.

Siitä olen ihan samaa mieltä, että Manngardiin ei kannattaisi enempää riippuvuussuhdetta rakentaa, mutta esim. Hannu Mattila sanoi Aamulehdessä viikko takaperin, niin Manngardin ainoat käytännön mahdollisuudet ovat joko sijoittaa rahaa joukkueeseen merkittävästi ja toivoa, että homma rupeaa toimimaan tai sitten luopua enemmistöstään, että paikallinen yritysmaailma olisi taas valmis tekemään yhteistyötä Ilveksen kanssa.

Rajala on pelimies. Ja ihan perkeleellinen pelimies onkin. Tullessaan vahvistaa joukkuetta merkittävästi.

Eipä sillä. Keskushyökkääjää jengi huutelee edelleen.

On ilman muuta pelimies ja ilolla ottaisin vastaan. Sieltä vaan puuttuu se ykkössentteri. Vaikka jätkät hyvin on taistellutkin, niin kyllä tässä voi vielä pitkä talvi tulla, jos sentteriosasto on nykyisessä muodossa.

Eikä Aamulehdessä Rajalankaan kohdalla sanottu muuta kuin, että Ilves on yksi vaihtoehto. Edelleen pelottaa, että Toni suuntaa johonkin Pelicansiin.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nuorten pelaajien sisäänajo isoon rooliin tulisi tapahtua kokeneiden ja kovatasoisten ketjukavereiden rinnalla. Tällaisia paikkoja on ollut liian vähän tarjolla, koska joukkueen kokoonpano on ollut hyvin vaatimaton kärkiosaamisen takana.
 

Ikurin Vireä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves talvella ja Ilves kesällä, Ikurin Vire
Nuorten pelaajien sisäänajo isoon rooliin tulisi tapahtua kokeneiden ja kovatasoisten ketjukavereiden rinnalla. Tällaisia paikkoja on ollut liian vähän tarjolla, koska joukkueen kokoonpano on ollut hyvin vaatimaton kärkiosaamisen takana.

Juuri näin. Tuo on yksi niistä syistä, miksi todella lahjakkaat, käytännössä varmasti tulevaisuuden ammatistaan pelaavat nuoret katselevat myös muualle kuin kasvattiseuraansa. Tästä syystä varoisin, ennenkuin alkaisin rakentamaan enää yhtään "poika"-strategiaa. Omasta juniorikoulusta pitää ottaa kaikki hyöty irti, mutta joukkuetta ei voi lähteä rakentamaan nollasta tuolla tavalla. Huippujuniorit eivät pysy täällä kehittymässä, ennenkuin joukkue on jo vähintään keskikastia ja organisaatioltaan kunnossa. Eikä heitä oikein voi siitä syyttää. Raakileet taas eivät joukkuetta sinne nosta.

Toinen suunta on sitten mm. Rajalan tapaus, jossa aletaan ehkä miettimään sitä seuraavaa siirtoa uralla ammattilaisena. Ei enää mietitä ensisijaisena paikkana NHL:ää, kunhan juniorivuodet ollaan kotona ja aikuistutaan, vaan nyt aletaan jo olla aikuisia, ja pitää pelata oman uran kannalta mahdollisimman korkealla tasolla. On se sitten NHL, KHL, Sveitsi, Ruotsi tai SM-liigan kärkijoukkueet.
 

Artsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En suinkaan väitä, ettei Ilveksessä olisi tehty virheitä eräiden nuorten sisäänajon suhteen, mutta silti olen vahvasti sitä mieltä, että hypetys monen Ilves-junnun kohdalla on ollut liiallista. Itselle ei äkkiä tule mieleen kauheasti sellaisia pelaajia, jotka olisivat seuraa vaihtamalla nousseet merkittävästi paremmiksi pelimiehiksi. Perttu oli jo valmis liigapelaaja lähtiessään ja Ville Leinon nousulle ei ollut asennetta suurempaa estettä. Huhtalan Tommi on noussut hyvälle liigatasolle, mutta se sama olisi ihan hyvin voinut tapahtua Ilveksessäkin, koska kyseessä on juurikin pelaaja, joka nostaa tasoaan pitkäaikaisella työllä.

Sen sijaan moni Ilves fanien kehuma kaveri on päätynyt seuran vaihdon kautta mestikseen. No näin olisi hyvinkin voinut heidän kohdallaan käydä Ilveksessäkin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
hypetys monen Ilves-junnun kohdalla on ollut liiallista.

Seuran traumaattinen menestymättömyys kasautuu fanikulttuurissa hirvittäviksi messias-paineiksi, jotka kohdistetaan milloin minkäkin ikäluokan erinomaisuuteen, kikkailevaan superjunnuun tai ulkopuolelta odotettavaan Stafan-luokan pelastajaan. Ilveksen henki on ainaisessa odotuksen kiimaisessa tilassa, mutta koskaan ei päästä orkkuun asti. "Odotukset" pettäneillä on kiire päästä pois syyttävien silmien alta.
 

Melarus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Syitä junnujen hyytymiselle on varmasti useampia, eikä niistä voi vetää mitään yhtä oikeaa totuutta. Voi olla, että ammun itseäni jalkaan, mutta heittelenpä tähän vähän omia ajatuksiani.

Nyt kun on seurannut näiden uusien junnulupausten esiinmarssia ympäri Suomen: Barkov, Ikonen, Lehkonen, Armia ja vanhempien joukossa Vatanen ja Granlund. Kaikkien kohdalla on olennaista, että heille on annettu peliaikaa I-joukkueessa jo silloin, kun heidän fysiikassa on ollut puutteita.

Allekirjoitan tämän ja lisään tähän sen, että kyseiset junnustarat ovat saaneet käyttää jo nuorena omia vahvuuksiaan suhteellisen vapaasti. Tämä on tarkoittanut mm. sitä, että heidän vierelleen on istutettu kokeneempia pelaajia, jotka omalla osaamisellaan ovat pystyneet paikkaamaan junnujen mahdollisesti aiheuttamia virheitä, jolloin junnut ovat saaneet keskittyä enemmän siihen missä ovat hyviä ja kehittää sitä miesten tasolla. On tehty ns. mestari-kisälli -asetelma, kun taas Ilveksessä junnuja on usein ajettu sisään kisälli-kisälli-kisälli -periaatteella, vähäisellä peliajalla ja "oma pää ensin" -ajattelutavalla.

Puolustaminen ja kiekoton peli yleensäkin on yksi jääkiekon helpoimmin opittavista nyansseista ja sen ehtii oikeasti kyllä opettelemaan hieman hitaammallakin tahdilla. Sama pätee osittain fysiikkaankin. Kyllä sitä fyysisyyttä ehtii harjoittaa myöhemminkin. Nämä mainitsemasi pelaajat ovat osoittaneet hienosti, ettei sinun tarvitse olla fyysisesti valmis pärjätäksesi liigassa. Kiekollinen peli sen sijaan on varsin haastavaa opetella ja osalla pelaajista taitotaso saattaa sen lähes mahdottomaksi. Yksinkertaistaen, kaikki oppivat puolustamaan, mutta huomattavasti harvemmat hyökkäämään. Muualla on minun mielestäni ruokittu nuorten luovuutta ja potentiaalia enemmän kuin Ilveksessä.

Ilveksessä nuoret huippulupaukset pelaavat normaalikaavan kautta ja mahdollisen junnusopimuksen saatuaan he jäävät helposti alempiin kenttiin kitkuttelemaan. Olisko tämä Rajalan tapaus edennyt paremmin, jos Pietilä olisi antanut nuorelle miehelle kunnolla peliaikaa ja roolia...

Vaikka täällä osa nähnee punaista niin otetaan pelitapakortti silti mukaan. Uskon, että vaikka peliajalla, ketjukavereilla, omalla tekemisellä jne. on iso vaikutus nuorten kehittymiseen, niin myös pelitavalla on sama merkitys. Ilveksessä on jo vuosia heitelty kiekkoa kulmiin, luisteltu perään ja alettu painimaan. Kuten Tarinankertojakin on useasti todennut, etenkin aikaisemmilla kausilla on ollut normaalia, että hyökkäysalueen pelaamista edeltää pitkä ja kuluttava paini, joka syö tehoja siitä ajasta kun kiekko on oman joukkueen hallussa. Ei sillä ole väliä pelataanko peliä pystysuuntaan, vai kiekotellaanko enemmän. Sillä on väliä, ettei kiekosta luovuta turhaan, vaan sitä pyritään pitämään ja sillä pyritään peliä tekemään. Ragulinin nostamilla pelaajaesimerkeillä on ainakin se yhteinen puoli, että heidän joukkueensa on pyrkinyt tekemään peliä kiekolla, joko kiekotellen (mm. Kalpa) tai enemmän pystysuuntaan (Jyp).

Lindgren on viimeaikaisista ainoa poikkeus

Olisiko Lindgrenin kehitykselle ollut apua siitä, että Elorannan Ilves pyrki pitämään kiekkoa, vierellä oli kokeneempia pelaajia ala Koivisto ja Pesonen, sekä peliaika oli runsasta? Eli juuri sitä samaa mitä pitkältikin noilla Ragulinin nostamilla esimerkeilläkin on ollut.

Minun näkemykseni mukaan ennemminkin ongelma on ollut Ilveksessä se, että kaverit ovat päässeet edustusjoukkueeseen liian aikaisin ja myös ehkä liian suureen rooliin.

Liian aikaisesta en tiedä, liian helposti on varmasti osa päässyt. Liian suuri rooli koskettanee ainoastaan niitä, kenellä ei ole oikeastaan mikään ominaisuus puhunut liigapaikan puolesta, mutta jotka on esim. nelosessa päässeet kentälle. Toisaalta taas esim. juurikin mainittu Rajala ja varauksin Keränen eivät saaneet etenkään alkuaikoina sellaista roolia ja vastuuta mihin pelaajatyyppi olisi sopinut.

Yhdistävänä tekijänä viime vuosien menestyneille "lupauksille" on ollut, että ovat pelanneet riittävän pitkään juurikin SM-liigassa. Liian aikaisin Ameriikkaan menneet ovat useimmiten ottaneet siellä suunnan alas päin.

Tästä olen täysin samaa mieltä.

Ei ole Ilveksen päässä tehty näiden junnujen kanssa mitään suuria virheitä, vaan kyllä näiden pelaajien ongelmat menevät pelaajien itsensä piikkiin.

En usko etteikö Ilveksessä olisi tehty yhtään suurta virhettä näiden junnujen kanssa, mutta samaan hengenvetoon pitää sanoa, että varmasti ainakin osalla pelaajista, kehitys on jäänyt omasta pääkopasta kiinni.

Vai meinasitko Ragulin, että Sandell olisi pitänyt 17-vuotiaana nostaa liigajoukueeseen, Rajala 17-vuotiaana Ilveksen ykköskejuun ja Kokkonen 16-vuotiaana, kun vielä oli lupaava, samantien liigajoukkueen ykkösketjuun ja Joosen Antonen 17-vuotiaana suoraan B-junnuista liigajoukkueen kärkiketjuihin?

En ole Ragulin, enkä ota kantaa Sandelliin, Kokkoseen tai Antoseen. Rajalasta sen sijaan. Ei ykköseen, mutta kakkoseen olisin nostanut kylläkin. En nyt jaksa muistaa millä kentillä Rajalan tulokaskaudella pelattiin, mutta tuossa joukkueessa oli tasan yksi "synnynnäinen" maalintekijä Rajalan lisäksi, Geoff Platt. Olisin nimenomaan laittanut Rajalan kakkoseen käyttämään riittävällä peliajalla ja riittävän hyvillä ja kokeneilla pelikavereilla omaa vahvuuttaan, eli laukausta. Laukaus on kuitenkin sellainen ominaisuus, että se voi olla murhaava jo nuorellakin poikasella, vaikka muut ominaisuudet etenkin fysiikka ei vielä liigatasoa olisikaan.

Mielestäni hyvä esimerkki tästä on Armia, joka sai muistaakseni juuri kakkoskentästä näyttöpaikan 17-v tulokkaana. Armia ei kunnostautunut mitenkään erityisesti kiekottomassa pelissä, mutta tulostaululla komeili 18 kertaa miehen nimi maalintekijän kohdalla. Jos otetaan ilvesläinen esimerkki muualta, niin Lukossa Eero Elo oli suurin paikallinen maalintekijälupaus Pasi Saarelan jälkeen, mutta koska fysiikka ei ollut kunnossa oli pojan rooli neloskentässä, viltissä ja silloin tällöin ykkösessä tai kakkosessa (joissa sitten tuli niitä maalejakin).
Siinä missä Porissa kehuttiin Armian maalintekotaitoja ja lyötiin jäitä pojan hattuun, Raumalla nuristiin siitä, kuinka Elo ei osaa/jaksa puolustaa riittävän hyvin. Nyt tilanne on se, että Armia osaa pelata jo suhteellisen hyvin kiekottomanakin, eikä maalinteko ole kuitenkaan kärsinyt lähes lainkaan ja kauden jälkeen onkin edessä muutto Buffaloon. Elo sen sijaan taistelee vieläkin neloskentän paikasta, enkä usko, että ilman siirtoa tulee koskaan tekemään minkäänlaista uraa pisteiden tekijänä vaikka potentiaali siihen onkin olemassa.
 

sivurauta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat ylipäätään tamperelaiselle jääkie
Jonkun lukutaitoisen toimistolle voisi kanssa ottaa. Omalta kansakoulupohjalta en saa Eric Fehristä Erkki Rajamäkeä vaikka niissä erehdyttävästi samoja kirjaimia onkin...
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Syitä junnujen hyytymiselle on varmasti useampia, eikä niistä voi vetää mitään yhtä oikeaa totuutta. Voi olla, että ammun itseäni jalkaan, mutta heittelenpä tähän vähän omia ajatuksiani...

Aivan erinomaisia ajatuksia. paremmin ilmaistuna se, mitä ajoin takaa.

Nyt tämä Bluesin Ikonen esimerkiksi. Pituutta 175 ja kiloja 75. Jos olisi Ilveksessä, niin sanottas, että vaikka geenit varmaan onkin kohdallaan, mutta hentonen on ja voimaa pitäis saada... Kunhan pelaa pari kautta A:ssa ja Lekin IV-ketjun kautta koittamaan... laitetaan asenne ja reenaushalut kuntoon...

Ne todelliset lahjakkuudet pitäisi vain tunnistaa ja niille pitäisi uskaltaa antaa peliaikaa silloin kuin sen paikka on. Rajala tuhras asiaa itekin lähtemällä Kanadaan ihan väärään aikaan (jälkiviisautta). En tiedä kuinka kiveen hakattu Rajalan lähtö oli. Jos kaveria olisi kohdeltu kuten esim. Armiaa Ässissä, niin olisko WHL:n reissu jäänyt väliin.

Ilveksessä on tietenkin valmentajatkin vaihtunut niin usein, että linjaa ja jatkuvuutta on saanut hakea. Ässien ja Armian tapauksessa Karri Kivi on seurannut kehittymistä läheltä jo vuosia.
 

Ragulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En suinkaan väitä, ettei Ilveksessä olisi tehty virheitä eräiden nuorten sisäänajon suhteen, mutta silti olen vahvasti sitä mieltä, että hypetys monen Ilves-junnun kohdalla on ollut liiallista. Itselle ei äkkiä tule mieleen kauheasti sellaisia pelaajia, jotka olisivat seuraa vaihtamalla nousseet merkittävästi paremmiksi pelimiehiksi. Perttu oli jo valmis liigapelaaja lähtiessään ja Ville Leinon nousulle ei ollut asennetta suurempaa estettä. Huhtalan Tommi on noussut hyvälle liigatasolle, mutta se sama olisi ihan hyvin voinut tapahtua Ilveksessäkin, koska kyseessä on juurikin pelaaja, joka nostaa tasoaan pitkäaikaisella työllä.

Sen sijaan moni Ilves fanien kehuma kaveri on päätynyt seuran vaihdon kautta mestikseen. No näin olisi hyvinkin voinut heidän kohdallaan käydä Ilveksessäkin.

Sä katot tätä asiaa nyt siitä näkökulmasta, mitä niistä on tullut sen jälkeen kun lähtivät Ilveksestä. Pointti oli alunperin se, että mitä niiden nuorten kanssa pitäisi tehdä silloin kun ovat omassa organisaatiossa.

Siinä olet oikeassa, että osa liigarinkiin nostetuista nuorista ei koskaan lyö itseään läpi. Ja joiltakin eväät tai innostus vain loppuvat. Mutta niinhän on aina ollut.

Jotenkin tuntuu, että monessa organisaatiossa löydetään ikään kuin "tyhjästä" noita nopeasti itsensä läpilyöviä taitureita. Ilveksessä on ollut Perttu ja nyt itse asiassa pakeista toki Jokipakka näyttäisi lyövän läpi, mutta ei hänkään ole enää mikään poikanen, vaikka nuori onkin (SM-liigapelejä jo yli sata).
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ilveksessä onkin periskummallista se, että maalivahtien sisäänajossa kehityspolun mukaisesti on onnistuttu suhteellisen hyvin. Nuoria pakkejakin kyetty kasvattamaan vastuunkantajiksi, vaikka mitään erityisiä lupauksia ei ole Lehtivuoren jälkeen organisaatiossa ollutkaan (JJ Pakkakin oli jonkinlainen late bloomer). Hyökkääjien kanssa on syystä tai toisesta ollut vaikeampaa.
 

Artsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sä katot tätä asiaa nyt siitä näkökulmasta, mitä niistä on tullut sen jälkeen kun lähtivät Ilveksestä. Pointti oli alunperin se, että mitä niiden nuorten kanssa pitäisi tehdä silloin kun ovat omassa organisaatiossa.

Siinä olet oikeassa, että osa liigarinkiin nostetuista nuorista ei koskaan lyö itseään läpi. Ja joiltakin eväät tai innostus vain loppuvat. Mutta niinhän on aina ollut.

Jotenkin tuntuu, että monessa organisaatiossa löydetään ikään kuin "tyhjästä" noita nopeasti itsensä läpilyöviä taitureita. Ilveksessä on ollut Perttu ja nyt itse asiassa pakeista toki Jokipakka näyttäisi lyövän läpi, mutta ei hänkään ole enää mikään poikanen, vaikka nuori onkin (SM-liigapelejä jo yli sata).
Tuon katsannon otin kommenttiini siksi, että me usein luulemme niiden omien junnujen olevan parempia, kuin ne ovatkaan. Jotenkin tuntuu, että Ilveksessä on junnupuolella kovan työnteon kulttuuri puuttunut ja se näkyy siinä vaiheessa, kun pitäisi ottaa se askel aikuisten huipulle. Sitä ei enää tehdä pelkillä lahjoilla. Siinä käy vähän kuin itselläni aikanaan koulussa, missä veelin ensimmäiset 10 vuotta "matemaattisilla lahjoilla" ja en koskaan oppinut sitä, että matematiikkaa pitää oikein opiskellakin. Siksi lopputaival koulu-urallani olikin aika rankkaa.

Kyllä meillä on viime vuosina moni nuori kaveri saanut ihan kelpo näyttöpaikkoja. Otetaan esimerkiksi Matias Myttynen. Kolme kautta vakio kokoonpanossa ja kiertänyt kaikki nuorten maajoukkueet. Nyt kaveri pelaa JYP:ssä ja on siellä miinustilaston jaetulla kärkipaikalla, vaikka peliaikaa tulee keskimäärin alle 10 min per ottelu.

Ei se voi olla syynä sille, ettei kaverista tule edes kovaa liigapeluria, että liigaan sisään ajo on tehty meillä huonosti. Kyllä noiden meiltä muualle siirtyneiden lupausten pitäisi korjata tilanne kun pääsevät "laadukkaampiin joukkueisiin", jos he oikeasti olisivat niin hyviä, kuin he itse ja heidän kaverit luulee.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Myttynen on todellakin mielenkiintoinen tapaus. Tämä sai näyttöihin nähden äärettömän paljon vastuuta ja lähti silti aidan toiselle puolelle etsimään vihreämpää ruohoa. Hänen kohdallaan ei ainakaan voida puhua siitä, etteikö mahdollisuutta läpimurtoon olisi annettu.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Yksinkertaistaen, kaikki oppivat puolustamaan, mutta huomattavasti harvemmat hyökkäämään. Muualla on minun mielestäni ruokittu nuorten luovuutta ja potentiaalia enemmän kuin Ilveksessä.

Niin ja tuo "oma pää ensin"-kulttuuri kulkee käsikädessä sen "lähtekää Amerikkaan opettelemaan fyysisyyttä ja puolustamista"-kulttuurin kanssa. Jos Ilveksessä on pelaajan sisäänajossa onnistuttu hyvin, on pelaaja itse lähtenyt Pohjois-Amerikkaan osin omasta tahdostaan ja osin sitten ympäröivän kulttuurin neuvojen pohjalta. Näin on käynyt Rajalan, Lindgrenin, Lehtivuoren, Sandellin ja oikeastaan myös Niinimäen kohdalla.
Kuten jo sanoin, oli tuo kulttuuri pesiytynyt koko Suomeen viime vuosikymmellä hyvin syvästi, mutta varmasti Pietiläläinen Ilves oli tuon kulttuurin pahimpia Mekkoja.

Siinä sinä ja muutkin tähän kirjoittaneet olette oikeassa, että omilla vahvuuksilla pitäisi saada pelata, eikä siten, että keskityttäisiin heikkouksiin ja pakotettaisiin pelaamaan heikkouksilla.
Kun saa pelata omien vahvuuksien kautta, tulee heikkoudetkin siinä ohella kuntoon ikään, kuin vahvuuksia vahvistamaan.
Pohjois-Amerikkaan lähtö ennen, kuin on vahvuuksien kautta kehitytty kokonaiseksi paketiksi, joka pystyy tuottamaan tulosta, on juuri ääriesimerkki siitä, kun kaverin koko lahjakkuus ja vahvuudet vedetään pöntöstä alas.


Siinä missä Porissa kehuttiin Armian maalintekotaitoja ja lyötiin jäitä pojan hattuun, Raumalla nuristiin siitä, kuinka Elo ei osaa/jaksa puolustaa riittävän hyvin.

Raumalla on kyllä pissitty viimeisen päälle tämän Elon tapauksessa. Olen itsekin asiaa joskus ihmetellyt. Isoa miestä peluutetaan junnuissa vuosi liian pitkään, kun ukko tekee kahta pistettä per peli... ei kehitä yhtään pelaajana sellainen. Kyllä Elo mahtui ihan hyvin Lukon kärkiketjuihin... siellä oli dollarin kuvat silmissä joillain äijillä sillä tavalla, että piti hommata kalliimpia, mutta yhtä hyviä pelaajia pelaamaan sitä roolia, mitä Elo olisi yhtä hyvin voinut pelata. Raumalta ei ole paljon junnuja tullut, mutta selvästi siellä ollaan yössä junnujen sisäänajon suhteen. Jossain Venäjän rahaseuroissa tehdään samanlaisia virheitä, mitä Lukossa Elon kohdalla tehtiin.


Kyllä meillä on viime vuosina moni nuori kaveri saanut ihan kelpo näyttöpaikkoja. Otetaan esimerkiksi Matias Myttynen. Kolme kautta vakio kokoonpanossa ja kiertänyt kaikki nuorten maajoukkueet. Nyt kaveri pelaa JYP:ssä ja on siellä miinustilaston jaetulla kärkipaikalla, vaikka peliaikaa tulee keskimäärin alle 10 min per ottelu.

Myttynen kuuluu tähän kesän joukkopaon ryhmään ja on erotettava tapauksena näistä Pietiläläisen "menkää Amerikkaan opettelemaan fyysisyyttä"-kulttuurin uhreista.
Myttynen nostettiin mielestäni jopa vuotta liian aikaisin Sm-liigaan, koska uskon, että hänelle olisi ollut kehittävempää pelata junnuissa isolla peliajalla kiekollisessa roolissa, kuin Liigassa nelossentterinä. On varsin luonnollista, että sairastelujen jarruttama Myttynen ei pystynyt hyppäämään jarruketjusta tulosyksikköön onnistuneesti.
Tätä 12-13-kautta mietittäessä uskon, että on sekä Myttysen, että Ilveksen etu, ettei Myttynen pelaa Ilveksessä.

Kesän joukkopako on ollut seurausta Ilveksen viime kauden heikosta menestyksestä, sen takana olleista virheistä ja sittemmin ilmenneistä talousvaikeuksista, asioista, joiden vuoksi moni on halunnut jättää seuran.

Viimekaudellahan olisi kasassa ollut ihanteellinen joukkue myös pelaajien sisäänajon suhteen, jos hyökkäyksessä olisi ollut pari nimekästä ulkomaalaista(tai vaikka kotimaistakin, jos sellaisia olis ollut saatavilla) peluria junnujen tukena. Viimekauden suurin ongelma oli, että kokemattomia nuoria laitettiin liian suureen rooliin ilman tukena olevia kokeneita pelimiehiä. Ketjumuutoksilla olisi ehkä jotain voitu saada aikaan tosin niilläkin.
 
Viimeksi muokattu:

wunderveba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Myttynen on todellakin mielenkiintoinen tapaus. Tämä sai näyttöihin nähden äärettömän paljon vastuuta ja lähti silti aidan toiselle puolelle etsimään vihreämpää ruohoa. Hänen kohdallaan ei ainakaan voida puhua siitä, etteikö mahdollisuutta läpimurtoon olisi annettu.

Myttysestä kyllä sellainen tuntuma, että JYPissä hommasta ei tule pidemmän päälle mitään. Ei pelaa 3-vuotista soppariaan loppuun Jyväskylässä ja löytää itsensä jostain Itävallan- , Norjan- tai Tanskan -liigasta lopulta.
 

Ihmeilja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Venäjä, Atlant, Ak Bars
Toisaalta taas esim. juurikin mainittu Rajala ja varauksin Keränen eivät saaneet etenkään alkuaikoina sellaista roolia ja vastuuta mihin pelaajatyyppi olisi sopinut.

Keräsen kohdalla sisäänajo on sujunut oikein hyvin. Vielä, kun saataisiin pari kokeneempaa kaveria Keräsen ketjukavereiksi. Nythän hän on alkukaudesta pelannut muistaakseni Kokkalan ja Huhtalan kanssa kolmosessa ja noista kumpikaan ei ole oikein edes Sm-liigatason pelaajia.


Ne todelliset lahjakkuudet pitäisi vain tunnistaa ja niille pitäisi uskaltaa antaa peliaikaa silloin kuin sen paikka on. Rajala tuhras asiaa itekin lähtemällä Kanadaan ihan väärään aikaan (jälkiviisautta). En tiedä kuinka kiveen hakattu Rajalan lähtö oli. Jos kaveria olisi kohdeltu kuten esim. Armiaa Ässissä, niin olisko WHL:n reissu jäänyt väliin.

En usko, että kyse oli kohtelun huonoudesta peluutuksen suhteen, vaan liiasta Amerikan ihannoinnin kulttuurista ja yleisestä asenteesta juuri tämän heikkouksiin katsomisen suhteen, eli (pietiläläisestä)"menkää Amerikkaan opettelemaan fyysisyyttä"-kulttuurista.
 

Melarus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ihan yleinen vastaus Ihmeiljalle, ilman erillisiä lainauksia.

En ole kanssasi eri mieltä tuosta rapakon taakse lähtemisestä, päinvastoin. Kuten Artsille totesin, minunkin mielestäni pelaajien pitäisi kypsyä kauemmin SM-liigassa.

Keränen varauksella sen takia, että Ilveksen pelaajatilanne ei ole ollut otollinen Keräsen kehitykselle. Mies on pelannut sekä sentterinä ja laiturina, vaikka mielestäni on selkeämmin laiturityyppi. Kuten totesit, pelaaminen tällä hetkellä Huhtalan ja Kokkalan kanssa ei tuo Keräsen potentiaalia parhaimmalla tavalla esiin, mutta minkäs teet kun KKK-ketju toimii ja ykkösen laidoilla viilettää Marjamäki ja Sointu. Tosin Sointu korvautunee aikanaan Niinimäellä, kuten se aiemminkin on ollut. Toisaalta taas Keränen olisi ihanne pelaaja Ilveksen ylivoimaan, mutta jostain syystä näyttöpaikkaa sieltä ei ole kovin helposti tullut.

Elosta vielä sen verran, että muistaakseni näyttöpaikkoja tuli silloin tällöin kärkiketjuista, mutta mitään pidempiaikaista luottoa Elo ei saanut, vaan hyvänkin pelin jälkeen saattoi edessä olla vilttikomennus tai paikka alemmista kentistä. Raumalla tosiaan ryssitään lähes kaikki mahdolliset lupaukset. Taitaa RTK:n rahat sokaista seuraa liian paljon. Luulisi joukkueen olevan paikallisesti kiinnostavampikin, jos siellä omia junnuja viilettäisi ulkoa tulleiden tähtien rinnalla. Ei se pelillisestikään ainakaan huonommin voisi mennä.
Saa nähdä miten Raumalla käy seuraavien potentiaalisten omien lupausten jalostamisen kanssa. A-nuorten maalivahti Setänen (-94) ja hyökkääjä Friberg (-95) ovat ainakin molemmat lahjakkaita pelaajia, joilla voi hyvinkin olla eväät pitkällekin.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Perttu Lindgrenin sisäänajoa liigaympyröihin voi pitää esimerkillisenä. Tämähän aloitti kauden fyysisempään sarjaan totutellessa pienemmässä roolissa pääosin kokeneen ja tämän kauden KHL-ketjukaverin Jonas Anderssonin rinnalla toisen laiturin vaihtuessa tiheään loukkaantumisten takia (tuolloinhan Koististakin jouduttiin istuttamaan hyökkääjäksi). Nuorten kisojen jälkeen tämä vaihtoi paikkaa Guerrieron kanssa ja tulosta alkoi syntyä huimaa tahtia.

Sen sijaan saman ikäluokan Huhtala ja Korhonen sekä pari vuotta vanhempi Anttila pelasivat myös lähes täyden kauden, mutta pienillä minuuteilla nelosessa. Kumpikaan ensin mainituista ei ollut mikään pienten minuuttien rouhijatyyppi, joten näillekin olisi ollut parempi rakentaa sellainen polku, jossa liigapelien rinnalla olisi ollut 30-40 ottelua junioreissa tai Mestiksessä. Heidän peliaikansa oli kuitenkin enemmänkin Hirvosen ym. loukkaantumisista aiheutunutta, eikä niinkään suunniteltua. Siltikin heidän osaltaan mentiin hieman liiaksi "antaa mennä" -tyylillä, jossa oletetaan märkäkorvan kehittyvän vain sillä, että saa olla liigapeleissä mukana.

Seuraavalle kaudelle joukkueen kärkipäätä vahvistettiin Kurkalla, Määttäsellä ja Peltolalle ja samalla alempien ketjujen minuuuteista tulivat kamppailemaan Sandell, Järvinen, Mattila, Antonen, Darzins, Palola ja kumppanit. Näin siis syntyi tilanne, jossa vain parille nuorista kyettiin löytämään näiden pelaajatyypille sopiva rooli ja tätä vastaava peliaika. Syntyi ns. junnuketjuja, joiden ainoa päämäärä oli selvitä ilman takaiskumaaleja, kunnes isot pojat ovat takaisin jäällä. Rotaatio ei myöskään toiminut halutulla tavalla.

Vituiksihan tuo siis meni ainakin siltä osin, että tuosta ikäluokasta kyettiin hyödyntämään vain muutamaa pelaajaa, eikä oikeastaan kuin Ville Korhosta ja varauksin Marko Anttilaa tämän parhaina pelivuosinaan. Perttu Lindgreniä en pidä muutoin epäonnistumisena kuin imagotappiona tämän päätyessä AHL-paluunsa jälkeen Ilveksen sijaan Lukkoon. Lindgrenin kohdalla toteutui kuitenkin se, mitä haluttiinkin eli ensin nousu U20 MM-joukkueen ykkössentteriksi ja sen jälkeen NHL-sopimus kouraan, josta kipurahana siirtokorvaus Ilveksen tilille. Suotavaa olisi ollut, että tämäkin olisi lähtenyt rapakon taakse vasta pari vuotta myöhemmin noustaan täällä ensin MM-kisajoukkueeseen, mutta tässä asiassa ei Ilveksellä ole juurikaan sananvaltaa. NHL:n valojen houkutus on pelaajalle niin suuri, että unohtuu, kuinka epätodennäköistä liigapaikan valtaaminen pitkän AHL-polun kautta on.

Toisaalta voi todeta, että pelkästään liigajoukkueen valmentajaa, jonka tähtäin on menestyksen hakemisessa oman sopimuskautensa aikana, ei voi syyllistää siitä, että kokonaisuus ei toimi. Samalla kaudella ei voi olettaa, että enemmän kuin 1-2 suoraan junioreista noussutta tulokasta tekisi läpimurron liigajoukkueen hyökkäyspään avainpelaajaksi, jos joukkueelta odotetaan menestystä. Tämä vaatisikin pidemmän aikavälin suunnitelmaa, jossa tehdään selkeitä välitavoitteita sekä pelaajalle että valmennukselle organisaation eri tasoilla. Joukkueen rakentamistakin olisi samaan aikaan tehtävä nämä asiat silmällä pitäen siten, että kyetään rakentamaan Yoda-Skywalker -asetelmia eri ketjuihin.

Tosiasia on kuitenkin se, että jos itseään liigakelpoisena pitävä pelaaja saa muualta järkevän palkkatarjouksen ja lupauksen liiga-ajasta, ei tämä jää pelkän kehitysfilosofioiden ja taskurahojen avulla odottelemaan nousua liigajoukkueen kakkosketjun laituriksi kahden vuoden päästä keväällä. Nyt on siis joko otettava taloudellinen riski ja kiinnitettävä halutut nuoret miehet pitkillä sopimuksilla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että joistakin potentiaalisista liigapelaajista on päästettävä irti. Taas päästään siis siihen, että organisaation on toimittava kokonaisuutena, jotta kyetään tekemään "oikeat" valinnat.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Syntyi ns. junnuketjuja, joiden ainoa päämäärä oli selvitä ilman takaiskumaaleja, kunnes isot pojat ovat takaisin jäällä. Rotaatio ei myöskään toiminut halutulla tavalla.

"Poika ja Ilves", "Ilves Akatemia".. näiden tarkoitushan oli, että jämäminuuteille joutuville etsitään peliaikaa Mestiksestä ja järjestetään erikoisharjoittelua sekä ohjausta... Ilvekselle tyypillisesti kaikki tämä jäi vain paperille.

"akatemia" tyyppisen rakenteen organisaatiossa pitää olla todellinen ja tarjota todellisia palveluja näille kehitysprospekteille. Sillä pitää olla omat vastushenkilönsä jotka tekevät vain tätä työtä jne.

.. olen antanut itselleni kertoa, että tossa irtisanoutuneessa johtoryhmässä olisi tämmöstäkin pakettia mietitetty, joten menikö taas pöntöstä alas tääkin organisaation kehitysaskel?
 

PJx

Jäsen
Enemmän olisin Artsin kannalla tässä sisäänajo-problematiikassa. Väittäisin, että Ilveksen junnuputki on kasvattanut liian yksipuolisia kavereita, joiden on vaikea ottaa sitä viimeistä tarvittavaa loikkaa. Rajala käy tästä hyvänä esimerkkinä.

Kenellekään Rajalan uraa seuranneelle ei voinut tulla "yllätyksenä" (peruutuspeilistä katsoen), että kehitys sakkasi näinkin pahasti. Toki ennusteet olivat hyviä kalkkiviivoille asti, mutta myös riskit olivat tiedossa ja niihin oli "yritetty" puuttua jo vuosia (ongelma oli tunnistettu ja ylitti puuttumiskynnyksen). Kuitenkin pojan annettiin pelata vahvuuksiensa kautta eikä pakotettu oikeasti paikkaamaan maailman ääriin näkyviä puutteita.

Isommassa kuvassa yksi iso osa tätä palapeliä on on kiekottaman pelaamisen "vaikeuden" väheksyminen ja tiettyjen muiden asioiden ylikorostaminen. Itse asiassa hyvä kiekoton pelaaminen edellyttää helkkarin hyvää pelin lukua, jota kaikki eivät opi ikinä. Toki aivottomalla kouhottamisellakin pärjää pitkälle ainakin, jos kaverit paikkaavat, mutta helpompaa on, kun osaa lukea peliä. Sitäkin voi ja pitää opetella. Jos hyökkäysoriontuneiden kavereiden annetaan pelata vahvuuksien kautta kurittomasti, niin ei ole ihme, jos jossain vaiheessa seinä tulee vastaan.

En osaa sanoa, onko asiat sellaisia, miltä ne näyttävät. Toki asia voi olla niinkin, että Ilveksen junnutoiminta pikkujunnuissa on (tai ainakin oli) muihin nähden erityisen laadukasta, jolloin suhteellinen hiipuminen on siitä luonnollinen seuraus, kun muutkin alkavat reenaamaan "oikein". Tähän ei kuitenkaan ihan jokainen taida uskoa...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös