Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 388 429
  • 14 396

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Raamattu nimenomaan sanoo, että oman orjansa pahoinpitely henkihieveriin ei ole rangaistava teko, koska orja on omaisuutta.
Ongelma tässä kai on se, että sinä luet Raamattua ja otat sen kirjaimellisesti ja annat sille suorimman mahdollisen rationaalisen tulkinnan. Minä taas olen ymmärtänyt, että Raamattua voi tulkita oikein (siten kuin se on tarkoitettu ymmärrettäväksi) vain kirkon parissa, siellä olevien opetusten ja opettajien ja muiden jäsenien avulla (varmaan tähän otetaan taas se "Pyhän Hengen johdattamana" mukaan myös). Totta kai minä tulen samoihin tuloksiin jos luen tekstiä kuin piru Raamattua kuin sinä ja muut tähän ketjuun kirjoittavat. Tuo ja tuo asia ei moraalisen kompassini mukaan simppelisti ymmärrettynä tunnu oikealta, jne. Juju on siinä, että ortodoksien mukaan annetaan se oma itsekäs minä pois ja sitten on ehkä mahdollisuus ymmärtää Jumalan sanaakin sillä tavalla kuin se on tarkoitettu. Muutenhan tämä keskustelu ei tosiaan ole oikein hedelmällistä, kuten yllä on sanottu. Mutta varmaan voidaan keskustella asioista hedelmällisilläkin tavoilla, mutta silloin täytynee jättää nuo Raamatun yksittäiset kirjaimellisesti tulkitut lainaukset (joissa on siis usein väärinymmärrys) pois.

Tietenkään en ole mistään 100% varma, sen luulisi olevan itsestäänselvää. Mutta siitä olen melko varma, että toisen ihmisen omistaminen on orjuutta, ja että orjuus on minun moraalisen kompassini mukaan väärin.
Entä jso tuo toinen ihminen vapaaehtoisesti halusi omistettavaksi? En sano, että esim. Raamatussa näin on joka kohdassa, mutta noin niin kuin periaatteessa. Olisiko sekin moraalisen kompassisi mukaan väärin (ihan mielenkiinnosta kysyn)?

Ja näiden kahden lauseen välillä et näe loogista ristiriitaa?
No en. Ensimmäinen toi vaan esille sen yleisen huomion, että Jumala ei lähtenyt joka ihmisrikkomuksesta restart-nappulaa painamaan ja toinen spesifioi sitten, että siihen restart-nappulan painamiseen (jos Jumala olisi siihen taas lähtenyt) tarvittaisiin varmaan paljon enemmän kuin pelkkä orjuuden kieltäminen (joku uusi tulvajippo taas tai vastaava).
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Oliko tuo siis mielestäsi moraalisesti oikein silloin, muttei nyt? Miksi ja miksei? Eikö Jumalan etiikka olekaan muuttumaton?

edit. Siis tappaa se tyyppi, ei uhkailla tappamisella.
Ajattelin, että uhkauksena ehkä tuo tappouhkaus oli jotenkin toimivampi ja hyväksyttävämpi silloisessa yhteiskunnassa, se kai oli vähän erilainen verrattuna nykyiseen yhteiskuntaamme. Mutta itse tappaminen tietenkään ei olisi hyväksyttävää mielestäni missään ajanjaksossa.

Voiko Jumala tehdä mitään epämoraalista, tekeekö se ikinä? Ovatko Jumalan käskyt mielestäsi moraalisia sen takia, että se on Jumala joka tekee ne, vai onko moraali vain mittari, minkä mukaan Jumala toimii? Siis lyhyesti: saneleeko Jumala, mikä on moraalista, vai toimiiko hän vain aina moraalisesti? Oletan puolustelujesi takia, että mielestäsi Jumala on absoluuttisen moraalinen, ihan sama mitä tekee.
No näin on minulle uskoteltu, että Jumala rakastaa kaikkia ja kai tuo tarkoittaa sitten, että Hän on absoluuttisen moraalinen myös. En usko, että Hän sanelee (ainakaan enää Jeesuksen aikojen jälkeen) mitkä ovat moraalisäännöt, mutta Hän on ne asettanut esim. ihmisten sydämiin (omatunto). Ja joo, ennen kuin kirjoitat, olen kuullut kyllä näistä omantunnon muodostumisista evoluution jne. avulla. Ehkä, ehkä ei.

Jotenkin tuntuu että näiden horinoiden ole edes tarkoitus muodostaa minkäänlaista johdonmukaista kokonaisuutta, vaan kulloinenkin vastaus ja selitys on sellainen epämääräisyys, millä juuri käsillä olevasta (kiusallisesta) kysymyksestä pääsee parhaiten yli. Niitä kun sitten vertailee viikkoja tai kuukausia sitten sanottuun, hyvin ristiriitaisia viestejä keskenään ovat. Asia kuitataan sillä, että vaikkei osaa edes vähää alusta selittää, miksi kysymyksessä ei ole ristiriita, Amerikanihmeelle asia näyttäytyy ristiriidattomana. Sitten vain siirrytään eteenpäin keskustelussa. Ristiriita oletetaan pois, koska Jumala ei ole ristiriitainen ja that's it.
No varmaan näinkin. Olen yrittänyt selittää, mutta en ehkä sitten tarpeeksi hyvin, miksi ristiriitaa ei ole. Mutta joo, ettehän te loppupeleissä näe aivojeni sisälle, joten kaiken sen tuominen julki tässä ketjussa olisi varmaan pitkä kirjoitus, ja tuskin edes pystyisin siihen. Joten ymmärrän ongelmanne. Yritän parhaani mukaan tuoda julki ajatukseni ja selittää, mutta tuon myös sen julki, että en ole viettänyt vuosia miettien jotain johdonmukaista ja kaikenkattavaa kokonaisuutta, millä kaikki selitetään parhain päin. Sellaisesta olen kaukana, ja tuskin sellaista koskaan saavutankaan (enkä tiedä jos edes haluan saavuttaa).

Tuo ylläoleva on miksi tämä keskustelu käy väkisin turhauttavaksi ja lopulta turhaksi; tätä pelataan niin eri säännöillä, että käytännössä pelataan jo eri peliä. Eihän tuon toisaalta pitäisi tulla yllätyksenä, kun on on jo myönnetty, että rationaalisuus ja empiria ovat toissijaisia totuuden etsinnässä sydämen avaamiselle, mitä se sitten onkaan.
Yritin tuota asiaa tuoda esille myös edellisessä viestissäni ainakin Raamatun kirjaimellisen vastaan kirkon antaman tulkinnan kohdalla. Siinä on eri säännöt, joten varmaan on turhauttavaa ja turhaa. Puhutaanko nyt sitten vaikka taas siitä, että miksi Raamattua pitäisi jokaisen saada tulkita oman mielensä mukaan (niin, että kaikki käytännössä ymmärtävät sen enemmän tai vähemmän eri tavalla) sen sijaan, että annettaisiin niiden ihmisten, jotka ovat elämänsä ko. teoksen kuvailemalle uskolle antaneet, antaa tulkintansa tästä teoksesta, ja sitten ottaa se tulkintamme perustaksi?
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
.... Puhutaanko nyt sitten vaikka taas siitä, että miksi Raamattua pitäisi jokaisen saada tulkita oman mielensä mukaan (niin, että kaikki käytännössä ymmärtävät sen enemmän tai vähemmän eri tavalla) sen sijaan, että annettaisiin niiden ihmisten, jotka ovat elämänsä ko. teoksen kuvailemalle uskolle antaneet, antaa tulkintansa tästä teoksesta, ja sitten ottaa se tulkintamme perustaksi?
Miksi jumala tuotti näin paskan teoksen? Oletetaan, että hän olisi halutessaan voinut tehdä kirjan, mikä olisi validi tänäänkin, niin hän teki paskan teoksen, missä tapetaan, uhkaillaan, kostetaan, pidetään listaa syistä miksi ihmisiä saa tappaa, omistetaan ihmisiiä, puhutaan muista roduista ja toimitaan muutenkin moraalittomasti. Uudessa testamentissa jeesus sanoo, että kaikki vanhat lait ovat voimassa, mutta sitten kuitenkin tulkitaan miten sattuu. Eivätkö kristityt oikeasti usko raamatun olevan jumalan sanaa? Jos minä uskoisin jumalan olemassaoloon ja siihen, että raamattu on jumalan sanaa, niin toimisin kyllä aivan eri tavalla kuin keskiverto kristitty toimii.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Ajattelin, että uhkauksena ehkä tuo tappouhkaus oli jotenkin toimivampi ja hyväksyttävämpi silloisessa yhteiskunnassa, se kai oli vähän erilainen verrattuna nykyiseen yhteiskuntaamme. Mutta itse tappaminen tietenkään ei olisi hyväksyttävää mielestäni missään ajanjaksossa.

On siis moraalista antaa käsky/ohje tappaa ihminen merkityksettömistä rikoksista (koska käskijänä on Jumala, ihmisiltä tätä tuskin hyväksyisit), mutta sitä käskyä ei saa noudattaa? What?!

Melko paradoksaalista taas.

Rankaiseeko Jumala sitten niitä, jotka noudattavat hänen neuvojaan? Kuvitellaan vaikka absoluuttisen diktatuurin oikeusistuin, missä diktaattori antaa jokaiselle kansalaiselleen ohjekirjan, jonka mukaan elää. Kansalainen olisi varmaan aika vahvoilla tapettuaan keppien kerääjän näyttämällä, että lakikirjassa kyllä seisoo ihan yksiselitteisesti mustaa valkoisella ja tein vain, mitä käskitte ohjeissanne. Jumala tässä ilmeisesti vastaisi että käskin joo, mutta tämä oli niitä tyhjiä uhkauksia. Olisi voinut edes viiteluetteloon laittaa huomautukset niihin, joita ei tarvitse tai saa noudattaa. Tiedän, kuulostaa naurettavalta ja sitä se onkin.

Reaalimaailmassahan tämä on vain esimerkki siitä, että moraali ei tule Raamatusta eikä jumalilta vaan on sosiaalisen lajin ominaisuus ihan luonnollisia teitä. Kun sinun moraaliasi vastaan on Raamatussa ihan selkokielellä annettuja käskyjä, ohitat vain dissonanssin selittämällä, että ohje oli jostain syystä tarpeellinen, mutta ei sitä oikeasti noudattaa ole tarkoituskaan. Kätevää kyllä. Ongelmaksi jää vain edelleen, että kuka tahansa voi samoilla perustein sivuuttaa tai noudattaa moraalinsa (tai sen puutteen) takia käskyjä täysin oman harkintansa mukaan. Minkäänlaista universaalia tulkintaohjetta Raamatulle tuskin on olemassa. Mitä merkitystä on 100 % relativistisesti tulkittavalla sääntökirjalla? Anything goes. Oman tulkintasi perusteluksi kun ei riitä toistella toisten tulkitsevan väärin tai liian kirjaimellisesti.

Joku voi tappaa sen keppien kerääjän ja sanoa Jumalan käskeneen niin tehdä. Joku voi jättää noudattamatta Jeesuksen käskyä antaa kaikki rahasa pois (kuten noin 100 % tekeekin) ja sanoa, että se oli vain allegoriaa tai niitä käskyjä, joita aikanaan tarvittiin, mutta joita ei ollut tarkoituskaan noudattaa. Jos ensimmäinen esimerkeistä tuntuu moraalisesti pahemmalta kuin toinen, se johtuu siitä, että se moraalinen kompassi on tulkitsijassa itsessään ja sidoksissa hänen yhteiskuntaansa, ei siinä kirjassa. Melkoista verbaaliakrobatiaa, hissukseen sivuuttelua ja suoranaista vääristelyä sen kirjan selittely vaatiikin.
 
Viimeksi muokattu:

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Tänään Hesarissa oli lapsille havainnoitu, kuinka paljon tähtiä eli aurinkoja tiedetään maailmankaikkeudessa olevan. Niitä nykyisen tietämyksen mukaan on suunnilleen saman verran kuin maapallolle sataa sadepisaroita vuorokaudessa. eli noin sata triljoonaa eli 100000000000000000000 kappaletta. Aika paljon, sanoisin. Maan asukkaille on todella pitkäveto napsahtanut kiinni, kun koko systeemin luojan poika on elänyt elämänsä täällä. Siitä Herralle kiitos!
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Ongelma tässä kai on se, että sinä luet Raamattua ja otat sen kirjaimellisesti ja annat sille suorimman mahdollisen rationaalisen tulkinnan. Minä taas olen ymmärtänyt, että Raamattua voi tulkita oikein (siten kuin se on tarkoitettu ymmärrettäväksi) vain kirkon parissa, siellä olevien opetusten ja opettajien ja muiden jäsenien avulla (varmaan tähän otetaan taas se "Pyhän Hengen johdattamana" mukaan myös).
Tällä selittelyllä on jotain painoarvoa sitten, kun joku perustellen selittää, miten oikean ja väärän tulkinnan erottaa toisistaan, minkä kirkon parista oikea tulkinta löytyy ja mistä tunnistaa jonkun olevan pyhän hengen johdattama. Siihen asti tuo on pelkkää tyhjää sanahelinää.

Totta kai minä tulen samoihin tuloksiin jos luen tekstiä kuin piru Raamattua kuin sinä ja muut tähän ketjuun kirjoittavat. Tuo ja tuo asia ei moraalisen kompassini mukaan simppelisti ymmärrettynä tunnu oikealta, jne. Juju on siinä, että ortodoksien mukaan annetaan se oma itsekäs minä pois ja sitten on ehkä mahdollisuus ymmärtää Jumalan sanaakin sillä tavalla kuin se on tarkoitettu.
Ehkä kannattaisi välillä lukeakin "kuin piru Raamattua", se kun useimmiten näyttää tarkoittavan "kokonaan, kiusallisia kohtia skippaamatta".

Annatko yhtään painoarvoa sille vaihtoehdolle, että Raamattu ei olekaan jumalan sanaa vaan pronssikautisen heimon legendaa, joka muovautui nykyiseen muotoonsa kulkiessaan kansanperinteenä sukupolvelta toiselle (erittäin yksinkertaistetusti sanottuna)?

No en. Ensimmäinen toi vaan esille sen yleisen huomion, että Jumala ei lähtenyt joka ihmisrikkomuksesta restart-nappulaa painamaan ja toinen spesifioi sitten, että siihen restart-nappulan painamiseen (jos Jumala olisi siihen taas lähtenyt) tarvittaisiin varmaan paljon enemmän kuin pelkkä orjuuden kieltäminen (joku uusi tulvajippo taas tai vastaava).
Kirjoitit viestissä, josta tämä keskustelunhaara alkoi, että jumala ei kieltänyt orjuutta koska oli luvannut olla painamatta restarttia. Jos orjuuden voi kieltää ilman restartin painamista, perustelu ontuu.
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Tänään Hesarissa oli lapsille havainnoitu, kuinka paljon tähtiä eli aurinkoja tiedetään maailmankaikkeudessa olevan. Niitä nykyisen tietämyksen mukaan on suunnilleen saman verran kuin maapallolle sataa sadepisaroita vuorokaudessa. eli noin sata triljoonaa eli 100000000000000000000 kappaletta. Aika paljon, sanoisin. Maan asukkaille on todella pitkäveto napsahtanut kiinni, kun koko systeemin luojan poika on elänyt elämänsä täällä. Siitä Herralle kiitos!

No ihminenhän on koko luomakunnan kruunu ja tarkoitus. Ne tähdetkin luotiin vain meille.
Tarvittiinkohan ihan noin monta kuitenkaan? Eipähän lopu kesken ainakaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Entä jso tuo toinen ihminen vapaaehtoisesti halusi omistettavaksi? En sano, että esim. Raamatussa näin on joka kohdassa, mutta noin niin kuin periaatteessa.
Keskusteluhan lähti tästä:
"Raamattu nimenomaan sanoo, että oman orjansa pahoinpitely henkihieveriin ei ole rangaistava teko, koska orja on omaisuutta."

Minä omana näkemyksenäni esittäisin, että vaikka nuo toiset ihmiset olisivat vapaaehtoisesti halunneetkin tulla omistetuksi, niin kyllä se niiden pahoinpitely henkihieveriin minusta silti aavistuksen epämoraaliselta teolta tuntuu.

Muutenkin melko vapaata tulkintaa taas nähdään ketjussa. Jos Alibissa lukee, että Jammu Siltavuori raiskasi ja tappoi lapset, niin minun mielestäni se on järkevää lukea juuri niinkuin siinä sanotaaan aka "piru raamattua" eikä alkaa miettimään että sydämessä tuntuu, että raiskaamisella varmasti tarkoitetaan rakastamista yleensäkin ja tappamisella nukkumaan laittamista, koska Jammu on mukavan muuloinen heppu.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Miksi jumala tuotti näin paskan teoksen? Oletetaan, että hän olisi halutessaan voinut tehdä kirjan, mikä olisi validi tänäänkin, niin hän teki paskan teoksen, missä tapetaan, uhkaillaan, kostetaan, pidetään listaa syistä miksi ihmisiä saa tappaa, omistetaan ihmisiiä, puhutaan muista roduista ja toimitaan muutenkin moraalittomasti.
Luulisin, että jos Hän olisi kirjoittanut "omalla kädellään" lakiteoksen, niin tuskin monikaan jaksaisi sellaista nykypäivänä päntätä ja opiskella, saatikka vielä seurata ja totella. Käsittääkseni VT on Israelin ("Jumalan valitun kansan") historiasta kertova teos. Sinänsä siinä esitetyt lait ja ohjeet olivat kai tarkoitettu vain israelilaisten noudatettaviksi. Mutta eipä heille kelvannut, vaan koko ajan tehtiin oman mielen mukaan (kuulostaako tutulta?). Jumala antoi sitten näiden rangaistusten tapahtua, mutta siltikään porukka ei kauan Häntä seurannut, vaan kohta mentiin taas omaa hauskaa pitämään. Ihmiset ne siellä moraalittomasti käsittääkseni käyttäytyivät, ei Jumala. Noin minä olen sen ymmärtänyt sitä lukiessa ja tulkitessa.

Uudessa testamentissa jeesus sanoo, että kaikki vanhat lait ovat voimassa, mutta sitten kuitenkin tulkitaan miten sattuu. Eivätkö kristityt oikeasti usko raamatun olevan jumalan sanaa?
Jeesus tuli täyttämään lain. Sen jälkeen kun Hän oli työnsä tehnyt, eivät ihmiset olleet enää lain alaisena. Muistaakseni Paavali puhuu tästä asiasta monessa kohdassa UT:ssa. Totta oli, että laista ei muutettu i:n pistettäkään ennen kuin Jeesus sen täytti, mutta sen jälkeen ei enää mennä lain mukaan, vaan Jeesusta seuraten. Kai olen tämän monen monta kertaa jo tänne kirjoittanut, mutta aina vaan joku kysyy siitä. Kai se johtuu siitä, kun kirjaimellisesti lukee ja ymmärtää sitten jotenkin kaikkien noiden juutalaisten vanhojen lakien olevan voimassa tänäänkin. Toki nuo yleisesti tunnetut (ei tänne postatut) kymmenen käskyä ovat vielä voimassa. Jeesuskin sanoi niin.

On siis moraalista antaa käsky/ohje tappaa ihminen merkityksettömistä rikoksista (koska käskijänä on Jumala, ihmisiltä tätä tuskin hyväksyisit), mutta sitä käskyä ei saa noudattaa? What?!
Ajattelin, että nykyisinkin ihmiset uhkaavat toisiaan tappamisella jne. jotta saisivat toisen tottelemaan. Ehkä tuo oli enemmänkin käytäntö tuolloin. Tai se oli varoitus siitä, että ihminen koki hengellisen kuoleman jos rikkoi noita käskyjä. En noita nyt niin kirjallisena ota. Eihän koko teoksessa ole mitään järkeä jos joka kohdan ottaa kirjaimellisesti. Kuten sanoin, se on tarkoitettu tulkittavaksi kirkon sisällä.

Ongelmaksi jää vain edelleen, että kuka tahansa voi samoilla perustein sivuuttaa tai noudattaa moraalinsa (tai sen puutteen) takia käskyjä täysin oman harkintansa mukaan. Minkäänlaista universaalia tulkintaohjetta Raamatulle tuskin on olemassa. Mitä merkitystä on 100 % relativistisesti tulkittavalla sääntökirjalla? Anything goes. Oman tulkintasi perusteluksi kun ei riitä toistella toisten tulkitsevan väärin tai liian kirjaimellisesti.
Enpä tiedä. Jos joku kehittää oman instituutionsa ja sääntönsä ja julkaisee heille sääntökirjan, niin luulisin, etten vain ulkopuolisena ostaisi kirjaa ja rupeaisi sitä soveltamaan omaan elämääni, vaan liittyisin ko. porukan jäseniksi ja oppisin, mitä he oikein tarkoittavat kirjansa sisällöllä.

Toisaalta on hyvä muistaa, että ortodokseille Raamattu ei ole se ainoa ohjenuora, vaan mukana on myös perintönä opitut asiat, joiden uskotaan siirtyneen sukupolvelta toiselle muuttumattomina (give or take) Jeesuksen ajoista lähtien. Protestanteilla on vain Sola Scriptura käsittääkseni.

Tänään Hesarissa oli lapsille havainnoitu, kuinka paljon tähtiä eli aurinkoja tiedetään maailmankaikkeudessa olevan. Niitä nykyisen tietämyksen mukaan on suunnilleen saman verran kuin maapallolle sataa sadepisaroita vuorokaudessa. eli noin sata triljoonaa eli 100000000000000000000 kappaletta. Aika paljon, sanoisin. Maan asukkaille on todella pitkäveto napsahtanut kiinni, kun koko systeemin luojan poika on elänyt elämänsä täällä. Siitä Herralle kiitos!

Olen kai tuostakin hiljattain tähän ketjuun kirjoittanut. Pohjois-Kalifornian luostarin pojat sanoivat, että Jumalalla ei ollut budjettia, ja nauroivat päälle!

Tällä selittelyllä on jotain painoarvoa sitten, kun joku perustellen selittää, miten oikean ja väärän tulkinnan erottaa toisistaan, minkä kirkon parista oikea tulkinta löytyy ja mistä tunnistaa jonkun olevan pyhän hengen johdattama. Siihen asti tuo on pelkkää tyhjää sanahelinää.
Valitettavasti ei taida tulla ketään, joka tuon perustellen selittäisi. Se täytyy löytää itse se totuus, jos asia tarpeeksi kiinnostaa.

Ehkä kannattaisi välillä lukeakin "kuin piru Raamattua", se kun useimmiten näyttää tarkoittavan "kokonaan, kiusallisia kohtia skippaamatta".
Yritän kyllä olla mitään skippaamatta, kun Raamattua luen. Mutta en väitä, että monikaan kohta minulle on selvä, jos sen yksin luen. Kyllä siihen tarvitaan joku kokeneempi ja hengellisempi selvittäjä ja selittäjä.

Annatko yhtään painoarvoa sille vaihtoehdolle, että Raamattu ei olekaan jumalan sanaa vaan pronssikautisen heimon legendaa, joka muovautui nykyiseen muotoonsa kulkiessaan kansanperinteenä sukupolvelta toiselle (erittäin yksinkertaistetusti sanottuna)?
Tottakai tuollainenkin vaihtoehto on olemassa. Mutta jotakin poikkeuksellista tässä Israelin kansan eepoksessa tuntuu olevan, kun sitä on pari tuhatta vuotta sadat miljoonat ulkopuolisetkin ihmiset seuranneet.

Kirjoitit viestissä, josta tämä keskustelunhaara alkoi, että jumala ei kieltänyt orjuutta koska oli luvannut olla painamatta restarttia. Jos orjuuden voi kieltää ilman restartin painamista, perustelu ontuu.
En näköjään osaa selittää sitä. Restartin painaminen tarkoittaisi orjuuden kieltämistä, sen ja tämän asian kieltämistä, ja paljon, paljon muuta. Ei Jumala halunnut lähteä tälle tielle, että otetaan kaikki pois, joka on pahaa, ja löydetään jumalallisin seuraaja, ja annetaan muiden kuolla pois ja sitten taas katsotaan mitä tapahtuu kun tämä jumalallisin seuraaja alkaa lisääntyä (no joo, sillä pitäisi olla aviopuolison myös mukana). Mutta orjuuden kieltäminen ei ole sama kuin restartin painaminen, niin kai kirjoitin.

Keskusteluhan lähti tästä:
"Raamattu nimenomaan sanoo, että oman orjansa pahoinpitely henkihieveriin ei ole rangaistava teko, koska orja on omaisuutta."

Minä omana näkemyksenäni esittäisin, että vaikka nuo toiset ihmiset olisivat vapaaehtoisesti halunneetkin tulla omistetuksi, niin kyllä se niiden pahoinpitely henkihieveriin minusta silti aavistuksen epämoraaliselta teolta tuntuu.
Ehkä keskustelu lähti liikkeelle tuosta, mutta viimeksi siinä keskusteltiin, että onko toisen ihmisen omistaminen oikein. Siihen vastauksena ihmettelin, että jos toinen ihminen vapaaehtoisesti antautuisi omistettavaksi (tai vaikka haluaisi toisen omistavan hänet), niin olisiko se sitten oikein? Mutta ei tarvitse tähän vastata, lähinnä retorinen kysymys.

Muutenkin melko vapaata tulkintaa taas nähdään ketjussa. Jos Alibissa lukee, että Jammu Siltavuori raiskasi ja tappoi lapset, niin minun mielestäni se on järkevää lukea juuri niinkuin siinä sanotaaan aka "piru raamattua" eikä alkaa miettimään että sydämessä tuntuu, että raiskaamisella varmasti tarkoitetaan rakastamista yleensäkin ja tappamisella nukkumaan laittamista, koska Jammu on mukavan muuloinen heppu.
No mielestäni Raamattu noin yleensä otetaan paljon vakavammin ihmisen elämän ohjenuorana kristityille (pitäisi olla: kirkon sisällä). Onko Alibi joku elämää suuremman seuran opetuslehti? Se on kai tarkoitettu vain luettavaksi tiukassa historiallisessa dokumentointimielessä ilman mitään tarvetta ulkopuolisen papin ohjaukseen.

Se on jännä että raamattua ei saisi tulkita kirjaimellisesti.
Olen aika yllättynyt, että tämä nähdään yllättävänä asiana. Kai olen sitten jotenkin mieleltäni tylsistynyt, kun tuo minulle tuntuu selvältä asialta ja on tuntunut muistaakseni aina.

Näen täysin hyödyttömänä kirjan, jonka tarkoitus on kertoa miten ja mihin täytyisi ihmisen uskoa, mutta jossa kaikki tarkoittaa eriä mitä paperissa seisoo.
Ei kaikki tarkoita eri lailla kuin mitä paperissa seisoo. Mutta että tietäisi mitkä kohdat ovat OK ihan kirjaimellisesti ymmärrettäviksi ja mitkä ei, tarvitaan jotain kokeneemman ja valistuneemman ohjausta.
 
Viimeksi muokattu:

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Mutta eipä heille kelvannut, vaan koko ajan tehtiin oman mielen mukaan (kuulostaako tutulta?).

Mitä todellista helvettiä? Juurihan pääsit sanomasta, että pitääkin toimia oman mielen mukaan (tai kirkon, joka kertoo, miten ajatella), eikä kuten kirjassa kirjaimellisesti sanotaan. Ei siis saa tappaa sitä kepin kerääjää, vaikka suoraan käsketään. Nyt sitten valitat, ettei porukka seuraa annettuja käskyjä.

Jumala antoi sitten näiden rangaistusten tapahtua, mutta siltikään porukka ei kauan Häntä seurannut, vaan kohta mentiin taas omaa hauskaa pitämään. Ihmiset ne siellä moraalittomasti käsittääkseni käyttäytyivät, ei Jumala. Noin minä olen sen ymmärtänyt sitä lukiessa ja tulkitessa.

Jumala antaa moraalittomia käskyjä, joita ihminen ei saa mukaasi noudattaa. Jos noudattaa, ihmiset siinä käyttäytyvät moraalittomasti, ei kaikkivaltias Jumala. Makes perfect sense.

Ajattelin, että nykyisinkin ihmiset uhkaavat toisiaan tappamisella jne. jotta saisivat toisen tottelemaan. Ehkä tuo oli enemmänkin käytäntö tuolloin.

Hienosti väistetty. Kysyin, onko se mielestäsi moraalista. Ilmeisesti, I'm done asking.

Enpä tiedä. Jos joku kehittää oman instituutionsa ja sääntönsä ja julkaisee heille sääntökirjan, niin luulisin, etten vain ulkopuolisena ostaisi kirjaa ja rupeaisi sitä soveltamaan omaan elämääni, vaan liittyisin ko. porukan jäseniksi ja oppisin, mitä he oikein tarkoittavat kirjansa sisällöllä.

Ko. porukalla tarkoitat tietysti omaasi. Niitä instituutioita on kehitetty lukemattomia muitakin kuin tuo sinun lahkosi, etkä osaa antaa mitään syytä, miksi juuri sinun kulttisi on oikeassa tulkintoineen. Tai edes, että jonkun instituution tulkinta olisi automaattisesti yksilön tulkintaa oikeampi. Se on täysin subjektiivista, koska se ei nojaa mitenkään todellisuuteen.

Valitettavasti ei taida tulla ketään, joka tuon perustellen selittäisi. Se täytyy löytää itse se totuus, jos asia tarpeeksi kiinnostaa.

Ja valitettavasti se "totuus" voi olla noilla metodein ihan mitä vain riippuen siitä, minkälainen ihminen ja minkälaisesta kulttuurista se kiinnostunut osapuoli on. Joku kivittää sen homon ja toinen ehkä vain yrittää eheyttää, sama ohjekirja kainalossa. Ja haukkuvat mietä uskomattomia sitten moraalirelativisteiksi.

Tottakai tuollainenkin vaihtoehto on olemassa. Mutta jotakin poikkeuksellista tässä Israelin kansan eepoksessa tuntuu olevan, kun sitä on pari tuhatta vuotta sadat miljoonat ulkopuolisetkin ihmiset seuranneet.

Olisi Sormusten Herraankin vähän pakko ulkopuolistenkin kiinnittää huomiota jos LotR:in faniklubi olisi yhtä unruly bunch kuin Raamatun. Ja loogisin johtopäätös on suosiolle on tietysti, että se on Jumalan sanaa. Koraanilla on siis kerroin nousussa.

Olen aika yllättynyt, että tämä nähdään yllättävänä asiana. Kai olen sitten jotenkin mieleltäni tylsistynyt, kun tuo minulle tuntuu selvältä asialta ja on tuntunut muistaakseni aina.

Ongelma on, että osa pitää tulkita kirjaimellisesti, osa vertauskuvallisesti (itse vertauskuvat vielä vaihtelevat lukijan mukaan) ja osa sivuuttaa kokonaan (ne ilkeät ja kiusalliset), eikä kukaan osaa antaa metodia, millä nuo valikoida. Vastauksina tarjoat vain: 1. minun kirkkoni, koska se on oikeassa ja 2. pyhä henki, joka johtaa yhtä monen tulkintaan kuin tulkitsijoita on.

Jooh. Tämä keskustelu taitaa kyllä osaltani olla tässä.

Muutama viimeinen sivu on ollut kuin yrittäisi saada liukkaimman mahdollisen GOP:n spin doctorin naulattua kiinni edes yhteen periaatteeseen tai sitomaan tällaisen kanssa keskustelua johonkin faktoilla. Trump ei tehnyt ikinä mitään väärää ja kaikki on Obaman syytä. Logiikalla ja faktoilla ei ole mitään arvoa, Trump ei sanonut mitä sanoi ja jos sanoikin, ei sitä pidä ottaa tosissaan tai hän tarkoitti päinvastaista. Noudatti hänen neuvojaan tai ei, seuraus oli joka tapauksessa Obaman syytä, teki Trump itse mitä tahansa. We're all going to Hell, thanks, Obama!

Keskustelu ei toisin sanoin ole rehellistä, vaan täysin häpeilemätöntä dogmin puolustusta, jonka alttarilla on nyt uhrattu logiikka, rationaalisuus yleensä, vahvistetut tosiasiat ja johdonmukaisuus ihan sanojen merkityksiä myöten. Mielestäni tässä vaiheessa mahdollisuus mielekkääseen ajatuksenvaihtoon on mennyt, kun vastapuoli voi sanoa täysin ristiriitaisia lausuntoja ja itsepäisesti vain väittää, ettei ristiriitaa ole olemassa. Jos ristiriitaa ei olisi olemassa, se olisi helppoa näyttää toteen. Tähän riittää ihan peruskurssin tasoinen logiikka, johon terveet aivot pystyvät kaikilla. Sen sijaan tulee lisää sanasalaattia, kiertelyä, kysymysten sivuuttamista ja maalitolppien siirtelyä ("entäs ne, jotka halus olla orjia, noin niinkuin periaatteessa?" Well, that wasn't the fucking point, was it?). Loppuun sitten umpikujassa tulee hihasta "olen pahoillani, etten osaa paremmin selittää", kun rehellinen keskustelija joutuisi myöntämään, että tosiaan, eihän tämä nyt näin voi mennä. En tiedä onko tämä tahallista vai alitajuista, eikä sillä keskustelun mielekkyyden kannalta ole väliäkään. Uskomus on suojattu, eikä sitä voi mikään tosiasia tai looginen ristiriita, vaikka kuinka selvästi osoitettu, muuttaa. And 'round and around we go.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä. (Sananlaskut, 9:13 , vanha suomennos.)
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No mielestäni Raamattu noin yleensä otetaan paljon vakavammin ihmisen elämän ohjenuorana kristityille (pitäisi olla: kirkon sisällä). Onko Alibi joku elämää suuremman seuran opetuslehti? Se on kai tarkoitettu vain luettavaksi tiukassa historiallisessa dokumentointimielessä ilman mitään tarvetta ulkopuolisen papin ohjaukseen.
Varmasti raamattu otetaan vakavammin kuin Alibi, mutta varsinainen kysymys on että pitäisikö. Tämä raamatun vakavasti ottaminen on kyllä niin klassinen esimerkki kehäpäätelmästä kuin voi:
-Raamattua tulee lukea vahvasti tulkiten koska se on teoksena niin merkittävä.
-Miksi raamattu sitten on teoksena niin merkitsevä?
-Koska se on totta. Se on ehjä kokonaisuus, jumalan sanaa ja opettaa miten tulee elää ja toimia (kunhan lukee sen vain niin että tulkitsee kaiken parhain päin, unohtaa kaikki ristiriidat ja pronssikautinen moraalin ajastaan jääneet osat)

Jos tuota nyt vähääkään rationaalisesti katsoo niin on todettava, raamattu on kokonaisuutena aikansa lapsi, mutta se aika on meni jo. Siinä on muutamat kiistämättömät osionsa (tee toisille mitä haluat sinulle tehtävän), mutta suurin osa on moraalisesti kestämätöntä soopaa nykyajan standardeilla. Ihan niinkuin Hammurabin laki tai mikä muu aikansa teos.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Mitä todellista helvettiä? Juurihan pääsit sanomasta, että pitääkin toimia oman mielen mukaan (tai kirkon, joka kertoo, miten ajatella), eikä kuten kirjassa kirjaimellisesti sanotaan. Ei siis saa tappaa sitä kepin kerääjää, vaikka suoraan käsketään. Nyt sitten valitat, ettei porukka seuraa annettuja käskyjä.
Oman mielen mukaan toimiminen on useimmiten juurikin päinvastaista kuin kirkon parissa opittu toiminta- tai tulkintatapa. Ei se israelilaisten niskoittelu tainnut rajoittua siihen, että tapettiin kepin kerääjä, vaan yleensä oltiin itsekkäitä, ei noudatettu Jumalan toivomuksia/käskyjä/lakeja, toimittiin epämoraalisesti jne. Tai noin minä sen olen ymmärtänyt. Ja kirkon parissa opitulla tarkoitan nyt lähinnä nykyajan ihmistä, kun taas OT:ssa annettiin käskyt sen ajan israelilaisille. Yleensäkin olen ymmärtänyt, ettei noita OT:n lakeja ole tarkoitettu yleismaailmallisiksi laeiksi, vaan pelkästään israelilaisten noudatettaviksi ja pelkästään tuona aikana, jolloin laki vallitsi. Jumala siis adoptoi israelin kansan omakseen ja yritti ohjata heitä takaisin Hänen luoksensa, noin yleisesti ottaen.

Jumala antaa moraalittomia käskyjä, joita ihminen ei saa mukaasi noudattaa. Jos noudattaa, ihmiset siinä käyttäytyvät moraalittomasti, ei kaikkivaltias Jumala. Makes perfect sense.
Olen yrittänyt löytää selityksiä noille "moraalittomille" laeille. Sen ajan israelilaisten Jumala toivoi ihmisten noudattavan noita lakeja. Muille ne eivät olleet tarkoitettu, ja Jeesuksen tultua kukaan ei ollut enää noiden lakien alainen. Näin minut on aivopesty ymmärtämään nämä. Toki ne saa eri tavalla ymmärtää, kuten sinä esimerkiksi tunnut haluavan tehdä.

Ko. porukalla tarkoitat tietysti omaasi. Niitä instituutioita on kehitetty lukemattomia muitakin kuin tuo sinun lahkosi, etkä osaa antaa mitään syytä, miksi juuri sinun kulttisi on oikeassa tulkintoineen. Tai edes, että jonkun instituution tulkinta olisi automaattisesti yksilön tulkintaa oikeampi. Se on täysin subjektiivista, koska se ei nojaa mitenkään todellisuuteen.
En tarkoita ortodoksikirkkoa ko. porukalla, vaan mitä tahansa (kuvitteellista) porukkaa jolla olisi näitä mielenkiintoisia "totuuksia". En tiedä, ovatko ortodoksit oikeassa, mutta sitähän voi "maistella" ja "tunnustella", että tuntuuko tässä olevan mitään oikeaa. Mielestäni "etuna" ortodokseilla on se, että he väittävät olevansa se muuttumaton opetuslasten perustama alkukirkko, kun taas hyvinkin tiettävästi protestantit sikisivät vasta keskiajan lopussa tai vähän sen jälkeen, ja katolisilla on näitä omia tunnettuja lisävirityksiä (paavin erehtymättömyys jne.).

Voihan tietenkin olla, että yksilön tulkinta on se oikea ja koko kirkkokunta miljoonine jäsenineen on mennyt pahasti harhateille. Yleensä ajattelen, että jos ajattelen eri tavalla kuin näköjään 99% muusta väestä, olen todennäköisesti väärässä. Mutta ehkä tässä on tapaus, jossa yksilö (esim. sinä) löytää totuuden, ja miljardit ovat väärässä.

Olisi Sormusten Herraankin vähän pakko ulkopuolistenkin kiinnittää huomiota jos LotR:in faniklubi olisi yhtä unruly bunch kuin Raamatun. Ja loogisin johtopäätös on suosiolle on tietysti, että se on Jumalan sanaa. Koraanilla on siis kerroin nousussa.
No onhan siellä niitä kristittyjen totuuden siemeniäkin mukana Koraanissa, Raamatun tunnistamia profeettoja jne.

Ongelma on, että osa pitää tulkita kirjaimellisesti, osa vertauskuvallisesti (itse vertauskuvat vielä vaihtelevat lukijan mukaan) ja osa sivuuttaa kokonaan (ne ilkeät ja kiusalliset), eikä kukaan osaa antaa metodia, millä nuo valikoida. Vastauksina tarjoat vain: 1. minun kirkkoni, koska se on oikeassa ja 2. pyhä henki, joka johtaa yhtä monen tulkintaan kuin tulkitsijoita on.
Mitään ei kai pidä sivuuttaa. Mutta totta on, että tulkinta ei ole helppo homma. Sen voi tehdä kirjaimellisesti, kuten sinä, ja silloinhan koko teoksessa ei ole päätä eikä häntää. Se siitä. Se tuntuu kuitenkin helpolta tieltä ulos, ja näköjään olen sen verran tyhmä, ettei helppo tie tunnu minulle koskaan kelpaavan, ja siksi olen etsinyt muita selityksiä. Kaipa sitä tyhmää sakotetaan taas rankasti.

Jooh. Tämä keskustelu taitaa kyllä osaltani olla tässä.
Pahoittelut, etten ollut kykenevä keskustelukumppani. Hyvä, jos jotakin sait irti jossain vaiheessa, kuten aikaisemmin mainitsit. Minulle ainakin tämä keskustelu on ollut hyvin valaiseva ja auttanut paremmin ymmärtämään, miten uskonnottomat näkevät esim. Raamatun. Kiitos siitä! Toivottavasti löydät jonkun toisen, joka pystyy paljon paremmin perustelemaan oman kantansa.

Muutama viimeinen sivu on ollut kuin yrittäisi saada liukkaimman mahdollisen GOP:n spin doctorin naulattua kiinni edes yhteen periaatteeseen tai sitomaan tällaisen kanssa keskustelua johonkin faktoilla. Trump ei tehnyt ikinä mitään väärää ja kaikki on Obaman syytä. Logiikalla ja faktoilla ei ole mitään arvoa, Trump ei sanonut mitä sanoi ja jos sanoikin, ei sitä pidä ottaa tosissaan tai hän tarkoitti päinvastaista. Noudatti hänen neuvojaan tai ei, seuraus oli joka tapauksessa Obaman syytä, teki Trump itse mitä tahansa. We're all going to Hell, thanks, Obama!
En ole mikään Trumppi-fani, lähinnä päinvastoin. Mutta kai sitten tarkoitit Trump = Jumala, Obama = ihminen.

Keskustelu ei toisin sanoin ole rehellistä, vaan täysin häpeilemätöntä dogmin puolustusta, jonka alttarilla on nyt uhrattu logiikka, rationaalisuus yleensä, vahvistetut tosiasiat ja johdonmukaisuus ihan sanojen merkityksiä myöten. Mielestäni tässä vaiheessa mahdollisuus mielekkääseen ajatuksenvaihtoon on mennyt, kun vastapuoli voi sanoa täysin ristiriitaisia lausuntoja ja itsepäisesti vain väittää, ettei ristiriitaa ole olemassa. Jos ristiriitaa ei olisi olemassa, se olisi helppoa näyttää toteen. Tähän riittää ihan peruskurssin tasoinen logiikka, johon terveet aivot pystyvät kaikilla. Sen sijaan tulee lisää sanasalaattia, kiertelyä, kysymysten sivuuttamista ja maalitolppien siirtelyä ("entäs ne, jotka halus olla orjia, noin niinkuin periaatteessa?" Well, that wasn't the fucking point, was it?). Loppuun sitten umpikujassa tulee hihasta "olen pahoillani, etten osaa paremmin selittää", kun rehellinen keskustelija joutuisi myöntämään, että tosiaan, eihän tämä nyt näin voi mennä. En tiedä onko tämä tahallista vai alitajuista, eikä sillä keskustelun mielekkyyden kannalta ole väliäkään. Uskomus on suojattu, eikä sitä voi mikään tosiasia tai looginen ristiriita, vaikka kuinka selvästi osoitettu, muuttaa. And 'round and around we go.
En tiedä miksi sanot, että keskustelu ei ole rehellistä. Kirjoitin ylempänä, että joo, kirjaimellisesti luettuna koko teoksessa ei ole mitään logiikkaa. Tämä tuntuu minulle liian helpolta vastaukselta, ja siksi olen yrittänyt löytää siihen muita tulkintoja. Luonnollisestikaan nämä tulkinnat eivät ole kirjaimellisen tulkinnan mukaisia. Sinä lyttäät jokaisen muun tulkinnan, koska mielestäsi vain kirjaimellinen tulkinta tiukan rationaalisesti tulkittuna "makes sense". Olen ymmärtänyt, että tuohon suuntaan on koko läntinen kulttuuri edennyt, kun idässä on taas säilytetty tietty mystisyys ja tulkinnanvaraisuus. Ehkä joutaa sitten ties minne koko itäinen (Välimeren alueen jne.) kulttuuri.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjoitin ylempänä, että joo, kirjaimellisesti luettuna koko teoksessa ei ole mitään logiikkaa. Tämä tuntuu minulle liian helpolta vastaukselta, ja siksi olen yrittänyt löytää siihen muita tulkintoja.
Koko keskustelu kulminoituu tähän vastaukseen. @Amerikanihme keskustelu turhauttaa siksi, että yrität selittää kysymyksen takana olevaa "isompaa kuvaa" auki, vaikka itse kysymys olisi erittäin yksinkertainen kyllä/ei kysymys. Sinulle, kuten niin monelle muullekin ihmiselle, kyse on tunneasioista ja siitä, että jatketaan asioiden etsimistä, kun jokin vastaus ei miellytä.
Noin yleismaailmallisesti tarkasteltuna kaltaisesi ihmisen kanssa tämä ei ole ongelma, koska sinulla on selkeästi hyvä moraalipohja olemassa ja vaikka uskontosi käskeekin tekemään kaikenlaisia kauheuksia, ymmärrät itse olla niitä tekemättä. Ongelmana ovat ihmiset, joiden moraali ei ole yhtä vakaalla pohjalla.

@Amerikanihme nostan kyllä hattua, että jaksat selittää omia näkemyksiäsi auki aina uudestaan ja uudestaan, etkä jatkoaikamaiseen tyyliin loiki takavasemmalle tiukan paikan tullen. Tuo @laalki :n syyttämä kiertely johtunee vain siitä, että olet itsekin opetellut kiertämään noita raamatun vaikeita asioita niin hyvin, että se tulee jo luonnostaan ilman edes että tajuat tekeväsi sitä tai jättäväsi vastaamatta suoraan kysymykseen.

Oman kokemukseni mukaan uskovat usein ajattelevat uskonnon tuovan jonkinlaista "sielunrauhaa" ja "parempaa oloa" ja ikuinen elämä antaa ihmisille turvallisen olon elää elämää. Varsinkin täällä kotimaassa tähän törmää, kun suurin osa "uskovista" uskoo jumalaan lähinnä ideologisella tasolla, eikä itse uskontoa "harrasteta". Voin kuitenkin kertoa, että tuon saman tunteen kokeneena helpotuksen tunne oli suuri, kun lopulta ymmärsin, ettei jumalaa ole olemassa ja oikeasti minä olen oman elämäni herra. Minun ei tarvitse arvailla mitään tai elää minkäänlaisessa epätietoudessa ja ennen kaikkea ymmärrän ottaa tästä ainoasta elämästä mikä minulla on kaiken irti. En sano tätä koskaan siksi, että olettaisin ihmisen nakkaavan naavaparran kaivoon ja ottamaan logiikan vaihdossa, vaan siksi, koska olen niin usein kuullut uskovien ajattelevan, että meidän ateistien jumalaton maailmankuva on jotenkin kolkko tai kylmä paikka, vaikka sitä se ei todellakaan ole.

--

Itselleni eräs uskonnon ärsyttävimmistä piirteistä on tunnustuksen antaminen jumalalle ihmisen sijasta. Mursin tuossa käteni lentopallopelissä kuukauden päivät sitten ja olen sitä nyt kuntouttanut fysioterapeutilla. Eilen siellä käydessäni tapasin minua ennen hoidossa olleen ihmisen joka tokaisi, että täällä hänet on pelastettu vuosien kipujen jälkeen ja kävelykykykin on osin palautettu. Miten äkkiä voi puhdas ilo kääntyä vitutukseksi, kun kaveri sanoi fysioterapeutin seistessä vieressä, että "tulee sieltä näemmä joskus vastauksiakin" ja hymyillen katsoi ylös.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mielestäni "etuna" ortodokseilla on se, että he väittävät olevansa se muuttumaton opetuslasten perustama alkukirkko, kun taas hyvinkin tiettävästi protestantit sikisivät vasta keskiajan lopussa tai vähän sen jälkeen, ja katolisilla on näitä omia tunnettuja lisävirityksiä (paavin erehtymättömyys jne.).

Voihan tietenkin olla, että yksilön tulkinta on se oikea ja koko kirkkokunta miljoonine jäsenineen on mennyt pahasti harhateille. Yleensä ajattelen, että jos ajattelen eri tavalla kuin näköjään 99% muusta väestä, olen todennäköisesti väärässä. Mutta ehkä tässä on tapaus, jossa yksilö (esim. sinä) löytää totuuden, ja miljardit ovat väärässä.
Toivottavasti näet itsekin näiden perusteluiden koomisuuden. Annat ymmärtää, että olisi jotenkin todennäköisempää että isompi joukko on oikeassa kuin yksilö, vaikka juuri olet kertonut miten Ortodokseilla on joku etu, vaikka Katolilaisia on enemmän 5-6 kertaa enemmän kuin ortodokseja. Miljoonat ja miljardit ovat siis joka tapauksessa väärässä. Krisitittyjä on uusimpien lukujen mukaan 31% maailman väestöstä, joten vähintään 69% eli valtava enemmistö on väärässä koko uskonnon suhteen. Ortodokseja on maailmassa 225 miljoonaa eli ainoastaan 3% koko maailman väestöstä. Peräti 97% on siis väärässä jos lahkotkin huomioidaan. Uskonnottomiakin on enemmän. Sunni-muslimeita on enemmän kuin katolilaisia kristittyjä, joten he ovat isoin yksittäinen lahko ja tällä logiikalla tulkitsevat eniten oikein. Minun on vaikea nähdä, että he olisivat yhtään sen todennäköisemmin oikeassa kuin scientologit, vaikka ovatkin isoin samalla tavalla ajattelevien ryhmä.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Se tuntuu kuitenkin helpolta tieltä ulos, ja näköjään olen sen verran tyhmä, ettei helppo tie tunnu minulle koskaan kelpaavan, ja siksi olen etsinyt muita selityksiä. Kaipa sitä tyhmää sakotetaan taas rankasti.
Uskotko että Julius Caesar oli olemassa? Uskotko että maa on pyöreä? "Kyllä" molempiin tuntuu helpolta tieltä ulos, joten kai olet etsinyt muita selityksiä?
 

Katsonvaan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit LFC
Minä en pysty käsittämään, että suomalainen nettiinkin kirjoittava ihminen, voi uskoa johonkin jumaluuksiin. Jenkkilästä ja takapajuloista voi niin huonoa perusopetusta saadakin, mutta sivistyneessä pohjolassa pidän sitä täysin absurdina.
En myöskään käsitä miksi sitä jumaluutta tarvitaan. Maailmankaikkeus on lähes kaikkien ihmisten käsityskyvyn ulottumattomissa. Itselleni riittää jo tieto, että tähtiä on enemmän kuin hiekanjyviä maapallolla. Olen pieni, pienellä pallolla. Ei sen tarvitse ahdistaa. Jollain tavalla pidän uskonnollisia narsisteina.
 

demitra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minä en pysty käsittämään, että suomalainen nettiinkin kirjoittava ihminen, voi uskoa johonkin jumaluuksiin. Jenkkilästä ja takapajuloista voi niin huonoa perusopetusta saadakin, mutta sivistyneessä pohjolassa pidän sitä täysin absurdina.
En myöskään käsitä miksi sitä jumaluutta tarvitaan. Maailmankaikkeus on lähes kaikkien ihmisten käsityskyvyn ulottumattomissa. Itselleni riittää jo tieto, että tähtiä on enemmän kuin hiekanjyviä maapallolla. Olen pieni, pienellä pallolla. Ei sen tarvitse ahdistaa. Jollain tavalla pidän uskonnollisia narsisteina.

En ihan ymmärrä viestiäsi eli miten sivistys estäisi uskomisen Jumalaan. Olen aiemminkin sanonut, että tunnen itseni mukaan lukien lukuisia korkeakoulutettuja (maistereita & tohtoreita) ja / tai maallisilla mittareilla hyvin menestyneitä henkilöitä, jotka sopivat erinomaisesti hihhulin määritelmään. Olen itsekin satavarma siitä, että Jeesus on se, minkä UT Hänen väittää olevan (itse asiassa en ole mistään asiasta niin varma kuin tästä). Tämä tarkoittaa myös sitä, että uskon myös yliluonnolliseen ja henkimaailman olemassaoloon, sillä usko Jeesukseen on täysin mahdotonta, jos ei pidä näitä totena. Sen haluan myös sanoa, että uskontoa puolestaan inhoan, sillä sillä ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Uskonto on erilaisten tapojen ja käyttäytymismallien suorittamista / toteuttamista. Usko on puolestaan rakkaussuhteen aloittamista Jeesuksen kanssa. Nämä asiat sekoitetaan lähes aina keskenään, mikä usein selittääkin sen, että Jeesukseen uskovat ihmiset nähdään negatiivisessa valossa. Suosittelen Jeesusta kaikille; en pelkästään ikuisuuden vuoksi, vaan myös ihan maanpäällisen elämän vuoksi. Parempaa elämää ei olekaan.
Sellainen lisäys vielä, että jos katsoo asioita vain maallisten mittareiden (esim. raha, omaisuus, menestys työelämässä perhe tai seksi), niin en itsekään tarvinnut Jeesusta mihinkään, mutta kun kyse ei ole tästä. Ihan jokainen ihminen tarvitsee Jeesusta. Kysykää vaikka Kobe Bryantilta.
 
Viimeksi muokattu:

Fullhazard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suosittelen Jeesusta kaikille; en pelkästään ikuisuuden vuoksi, vaan myös ihan maanpäällisen elämän vuoksi. Parempaa elämää ei olekaan.
Uskomisessahan pitää saada sellainen tunne Jeesukseen. Ei sellaista tunnetta voi saada enää nykyään. Uskoin Jumalaan ja Jeesuksen vielä ala-asteen ja yläasteen taitteessa, mutta en enää sen jälkeen. Se oli hieno ja lämmin tunne, kun sitä aikaa muistelee.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Uskotko että Julius Caesar oli olemassa? Uskotko että maa on pyöreä? "Kyllä" molempiin tuntuu helpolta tieltä ulos, joten kai olet etsinyt muita selityksiä?
Onko niitä olemassa miljardeja ihmisiä jotka uskovat, että Julius Caesar ei ollut olemassa? Jos ei, eikä kyseessä ole joku elämää suurempi väittämä, niin en jaksa ruveta tutkimaan miksei hän muka olisi ollut olemassa. Kuinka suuri joukko uskoo, että maa ei ole pyöreä? Ja jostain elämää suuremmasta syystä? Tuntuu niitä joitakin olevan, mutta käsittääkseni se on aika pieni joukko, enkä ole ihan varma, ovatko he täysin tosissaan.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Minä en pysty käsittämään, että suomalainen nettiinkin kirjoittava ihminen, voi uskoa johonkin jumaluuksiin. Jenkkilästä ja takapajuloista voi niin huonoa perusopetusta saadakin, mutta sivistyneessä pohjolassa pidän sitä täysin absurdina.
Sivistykseen liittyen, mä oon viime aikoina miettinyt paljon tätä omaa sekä seuraavaa sukupolvea tietoisuuden näkökulmasta. Pitkälti internetin ja viihdelaitteiden kehittymisen ansiosta keskivertonuori tietää nykyisin enemmän kuin mitä tiedostaa. ja se on jossain määrin jopa karmiva todellisuus. Olen toki itsekin internet-sukupolven lapsia, vaikkakin vuosituhannen taitteessa oli lapsille vasta PC:n CD-ROMit, pleikkari ykkönen ja Nokian matopeli.
 

teppana

Jäsen
Hyvä ajatusharjoitus jokaiselle tässä ketjussa kirjoittajalle olisi lukea omat vastaukset ja keskustelu uudelleen läpi, mutta asettaa itsensä asemaan josta pitäisi väitellä noita kirjoittamiaan viestejä vastaan. Uskonto ei välttämättä ole loogista (tai by definition se ei ole) eikä se tarvikaan. Mutta se ei tarkoita etteikö uskossaan ja sen perustalle rakentamassa moraalissa ja elämänkatsomuksessa voisi käyttää logiikkaa.

Täysin keksitty Dr. House lainaus "If you could reason with religious people, there would be no religious people" osoittautuu tässäkin ketjussa paikkansapitäväksi. Tuo ei ole välttämättä loukkaus, vaan toteamus että uskon asiat ovat niitä nimenomaisia "sydämen asioita". Niitä ei sinänsä voi logiikalla selittää ja jos yrittää päätyy näyttämään tekopyhältä kiemurtelijalta.

Mitä itse tästä keskustelusta olen sitten saanut irti? No sen, minkä tiesin jo alun alkaen. Järki ja logiikka ei riitä murtamaan uskovaisen ihmisen uskoa. Eikä uskovaisen ihmisen yritykset selittää auki jotain mystistä riitä logiikan ja järjen ihmistä hylkäämään rationaalisuutta ja ottamaan jumalaa omakseen.

Kuten @laalki jo tuolla aiemmin sanoi, keskustelu on alkanut aika turhauttavasti kiertää kehää eikä tähän ristiriitaisuuden miinakenttään oikein tahdo enää löytyä uutta kulmaa. Ihan mielenkiintoista tätä on ollut lukea, vastauksia ei oikeastaan ole saatu mutta ainakin on poristu turhia.

Omalta osaltani toivotan kaikille rikasta ja railakasta sielunelämää kuului siihen sitten jumala, tiede tai molemmat.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Koko keskustelu kulminoituu tähän vastaukseen. @Amerikanihme keskustelu turhauttaa siksi, että yrität selittää kysymyksen takana olevaa "isompaa kuvaa" auki, vaikka itse kysymys olisi erittäin yksinkertainen kyllä/ei kysymys.
No voidaanhan me yrittää pelkkää kyllä/ei vastaus juttuakin, mutta en usko, että siitä paljon keskustelua syntyy, kun perusteluiden yrityksetkin jäävät kirjoittamatta.

Tuo @laalki :n syyttämä kiertely johtunee vain siitä, että olet itsekin opetellut kiertämään noita raamatun vaikeita asioita niin hyvin, että se tulee jo luonnostaan ilman edes että tajuat tekeväsi sitä tai jättäväsi vastaamatta suoraan kysymykseen.
Kuten kirjoitin yllä, niin kyllä/ei vastauspelikin onnistunee minulta. Mutta yritin nyt jotenkin saada jotain selitystä siihen, miksi pelkkä puhdas yksinkertaisin logiikka ei välttämättä ole aina oikeassa joka tapauksessa. Olen logiikkaakin yrittänyt viljellä muualla, ja on siitä ainakin naisväeltä tullut aika ikävän kriittistä kommenttia siihen suuntaan, että olen ylilooginen.

Voin kuitenkin kertoa, että tuon saman tunteen kokeneena helpotuksen tunne oli suuri, kun lopulta ymmärsin, ettei jumalaa ole olemassa ja oikeasti minä olen oman elämäni herra. Minun ei tarvitse arvailla mitään tai elää minkäänlaisessa epätietoudessa ja ennen kaikkea ymmärrän ottaa tästä ainoasta elämästä mikä minulla on kaiken irti.
Miten tuon voi tietää, että Jumalaa ei ole olemassa? Eikö tässäkin ketjussa olla moneen kertaan todettu, että ei ole mitään vastaansanomattoman yksinkertaisen selvää näyttöä siitä, että Jumala on tai ei ole olemassa. On vain todennäköisyyksiä, ja niitä voi vääntää omien mieltymyksiensä mukaan nollan ja sadan prosentin välillä. Minä en edes yritä antaa mitään todennäköisyyttä puoleen tai toiseen. Vähän sama homma kuin onko älyllistä elämää tai edes elämää muualla maailmankaikkeudessa.

Miten äkkiä voi puhdas ilo kääntyä vitutukseksi, kun kaveri sanoi fysioterapeutin seistessä vieressä, että "tulee sieltä näemmä joskus vastauksiakin" ja hymyillen katsoi ylös.
Tuo on malliesimerkki siitä, miten ihminen käskee ja Jumala vikisee ihmisen mielessä. Olen yrittänyt sanoa, että rukous toteutuu vain, jos siitä on Jumalan mukaan ihmisen pelastukselle hyötyä. Totta kai tämä ärsyttää uskonnottomia, koska silloin me emme voi koskaa tietää vastaako Jumala vai ei etukäteen, mikä vaikuttaa ihan samalta kuin koko Jumalaa ei olisi olemassakaan. Oikeastaan koko kristinusko on sellainen, että sitä, onko Jumala olemassa ei voi tietää kuin vasta kuoltuaan, ja silloinkin vain, jos vastaus on kyllä. Joten ymmärrettävää on, että monet eivät tuollaiseen peliin halua mukaan lähteä.

Toivottavasti näet itsekin näiden perusteluiden koomisuuden. Annat ymmärtää, että olisi jotenkin todennäköisempää että isompi joukko on oikeassa kuin yksilö, vaikka juuri olet kertonut miten Ortodokseilla on joku etu, vaikka Katolilaisia on enemmän 5-6 kertaa enemmän kuin ortodokseja.....
Varmaan pelkästään tuon "isompi määrä tiettyä mielipidettä puolustavia on aina oikeassa" logiikan varaan ei kannata jättäytyä. Mutta sen olen huomannut, että jos olen mielipiteineni yksinään, niin melkein aina huomaan loppujen lopuksi olleeni väärässä.

Kiitos sinulle asiallisista viesteistä, joita olet tähän ketjuun viime aikoina kirjoittanut. Niitä on ollut ilo lukea!

Täysin keksitty Dr. House lainaus "If you could reason with religious people, there would be no religious people" osoittautuu tässäkin ketjussa paikkansapitäväksi. Tuo ei ole välttämättä loukkaus, vaan toteamus että uskon asiat ovat niitä nimenomaisia "sydämen asioita". Niitä ei sinänsä voi logiikalla selittää ja jos yrittää päätyy näyttämään tekopyhältä kiemurtelijalta.
Hyvin kirjoitettu. Tuota olen itsekin yrittänyt selittää. Jos Raamattua lähestyy täysin puhtaalla logiikalla ilman mitään tulkintoja, niin ei siinä ole juuri järjen häivääkään. Ja jollei muuta lähestymistapaa hyväksy, niin silloin ollaan umpikujassa, kuten tässä ketjussa näyttää käyneen.
 

demitra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Uskomisessahan pitää saada sellainen tunne Jeesukseen. Ei sellaista tunnetta voi saada enää nykyään. Uskoin Jumalaan ja Jeesuksen vielä ala-asteen ja yläasteen taitteessa, mutta en enää sen jälkeen. Se oli hieno ja lämmin tunne, kun sitä aikaa muistelee.
Aamen. Olet täysin oikeassa siinä, että tämä on tunnetason juttu ja selitys sille on hyvin yksinkertainen eli kyse on rakkaussuhteesta sinun ja Jeesuksen välillä. Tämä jos mikä menee tunteisiin ja varsinkin siksi, koska kyse ei ole romanttisesta, äidillisestä tai veljellisestä rakkaudesta, vaan jumalallisesta rakkaudesta. Eli käytännössä sellaisesta rakkaudesta, jota ei voi kokea mitenkään muuten. Selvennykseksi vielä se, että uskon tarkoitus ei ole kuitenkaan etsiä tunteita tai kokemuksia.

Valitettavasti olet puolestaan täysin väärässä siinä, ettei tällaista voisi kokea aikuisiällä. Usko Jeesukseen on asettumista Jumalan lapsen (siis lapsen) asemaan, jolloin jokainen voi uskoa ikäänkuin lapsen tavalla. Voit olla miten heikko tahansa, mutta se ei haittaa, koska mitä heikompia olemme, niin sitä vahvempi on Jeesus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös