Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 381 939
  • 14 434

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Ei se mielestäni kerro juuri mitään ko. olennosta, että hän ei ole fyysinen. Mitä on edes ei-fyysisyys tai miten sen määrittelet? Itselläni on erittäin suuria vaikeuksia nykyään ymmärtää edes mitä Jumalalla tarkoitetaan, jonka takia asiaa ääneen ihmettelen aina välillä.

No jos edes noin selkeästi rajaava määrittely ei auta, niin sitten lienee jonkinlainen rajoitin päällä. Ihmisten käsityskyvyt eroaa kyllä suuresti kaikenlaisissa asioissa.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Raamattu ja kristillinen muu kirjallisuus väittää, että Jumala vaikuttaa fyysisesti maailmaamme. Samoin moni uskovainen uskoo näin, esim ihmeteot ja -paranemiset. Kuitenkaan esim. ihmeparanemisia koskeva tutkimus ei ole antanut mitään syytä uskoa fyysiseen maailmaan vaikuttavaan Jumalaan.

Siksi esitänkin kysymyksen vaikuttaako Jumala maailmaamme?

Ei välttämättä vaikutakaan, tai mistä sitä tietää jos se on jonkinlaista ylläpitävää vaikutusta esim. ettei tule maailmanloppua tänä vuonna tms. En kyllä itse ymmärrä miksi tuo vaikuttaminen olisi välttämätöntä, mutta monet niin tosiaan näyttävät uskovan. Minusta kun ihan jo normaali paraneminen on ihmeellinen juttu elämästä puhumattakaan niin en edes kaipaa jotain erityisiä ihmeitä siihen päälle...

Jos ei, niin onko mitään syytä uskoa hänen olemassa oloonsa?

Tämä on kieltämättä relevantti kysymys, mutta ei kai se ainut merkittävä ole. Eihän me vaikuteta kuin ~muutamien ihmisten elämiin mutta ei se meistä vielä tee merkityksettömiä.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Kenties koko miksi kysymys on lopulta aivan typerä. Sitä voi kysyä ihan loputtomasti eikä mikään selitys ole riittävä.

Tiede perustuu myös samaan logiikkaan, eli koskaan ei tule valmista. ;-)
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Vaikka olematonta ei voi todistaa olemattomaksi voidaan lähteä siitä tilanteesta, että meillä ei ole todisteita Jumalan kaltaisesta olennosta. Samalla tiedeyhteisö on onnistunut laatimaan melko tarkan kuvan maailman synnystä ja siinä ei tarvita Jumalaa missään kohtaa. Miksi uskoa johonkin josta ei ole olemassa todisteita?

Niin siis että maailma syntyi... tai siis universumi syntyi... tai siis multiversumi ehkä syntyi tyhjästä, koska... siis?

Naturalistisen mekanistinen maailmankuva ei sovi kaikille. En nyt itsekään ihan vielä tänään allekirjoittaisi olevani pelkkä suht edistynyt biologinen robotti.

Auton moottorin toimintakin on voitu selittää jo pitkään ja täysin ilman Henry Fordia.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Ja sitten jos saataisiin selville joku tai jokin, joka ne sieltä tyhjästä sai syntymään, herää uusi kysymys, mistä se jokin sai alkunsa jne. Ainakaan minulle kohtuullisen loogisena ihmisenä ei vaan riitä että vastataan "Jumala" ja myhäillään päälle tyytyväisenä. Ei se vastaa mihinkään, tuo vaan uusia kysymyksiä.

Miksi ikuisuus ei ole loogista? Onhan ääretön ihan jokapäiväinen termi niissä kovissa tieteissäkin.
Jännä juttu että niissä samoissa tieteissä uusia kysymyksiä tervehditään innolla mutta toisessa kontekstissa sitten ei.
 

Morgoth

Jäsen
No jos edes noin selkeästi rajaava määrittely ei auta, niin sitten lienee jonkinlainen rajoitin päällä. Ihmisten käsityskyvyt eroaa kyllä suuresti kaikenlaisissa asioissa.

Jumala on selkeästi määritelty. Hän ei ole fyysinen olento. Ei-fyysisyys on selkeästi rajattu, jos ei ole rajoitin päällä ja ihmisten käsityskyvyissä ei olisi eroja.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Jumala on selkeästi määritelty. Hän ei ole fyysinen olento. Ei-fyysisyys on selkeästi rajattu, jos ei ole rajoitin päällä ja ihmisten käsityskyvyissä ei olisi eroja.

Se nyt oli vain esimerkki määrittelystä. On varmaan hyväkin asia, ettei kaikki tajua. Enkä usko, että kukaan tajuaa täysin, tietenkään. Tajuaako vesi muodostavansa virran? Tavallaan.
 

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
"I am against religion because it teaches us to be satisfied with not understanding the world."

"One of the things that is wrong with religion is that it teaches us to be satisfied with answers which are not really answers at all."
-Richard Dawkins


Mielestäni osuvia lainauksia Dawkinsilta. Uskovaisille maailma on valmis. Ei ole kysymyksiä, ei mitään mitä kyseenalaistaa, ei uutta löydettävää etc.etc.. Jos jotain asiaa/ilmiötä/tapahtumaa ei ymmärretä, sanotaan vain, että Jumala teki sen. Jumalan tahto, Jumalan luoma.
Ei oikeasti olla kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta ja mistä ollaan tultu tai miten kaikki rakentuu. Ei haluta ymmärtää ja ottaa selvää tai suhtautua asioihin ja ilmiöihin avoimesti, koska sehän saattaisi olla ristiriidassa Raamatun kanssa.
Olisi tylsää olla uskovainen kun kaikki on jo valmista.

Itseäni hämmästyttää, että monet uskovaiset sanovat raamatun** /Jumalan sanan olevan ehdoton totuus ja vetoavat siihen. Pitäisin kuitenkin minimivaatimuksena, että taho (tässä tapauksessa Jumala), jonka sanaan vedotaan ehdottomana totuutena olisi edes todistettu olemassa olevaksi.
Mutta koska sitä ei ole todistettu, niin silloin se on kyseenalaistettavissa. Kaikki mitä hänen sanotaan lausuneen tai tehneen voidaan ja pitää kyseenalaistaa. Se ei voi millään perusteella olla ehdoton totuus ennenkuin hänet on todistettu olevaksi. Todistustaakka on uskovaisilla. Ei minun ei-uskovaisena tarvitse todistaa häntä ei-olevaksi, koska en hänen sanaansa vetoa missään tai perustele omia mielipiteitä vetoamalla häneen. Kyseenalaistan asioita ja muodostan omat mielipiteet omilla aivoilla.
Tässä tekstissä laitoin lainauksia Richard Dawkinsilta omien ajatusten lisäykseksi, mutta se eroaa vetoamisesta Jumalan sanaan siinä, että Dawkins on ihan oikeasti todistettavasti olemassa oleva. Ei ehdoton totuus, mutta löydän samanhenkisyyttä ajattelussa maailmaa kohtaan kun olen hänen ajatuksiaan lukenut ja miettinyt.

**
"To be fair, much of the Bible is not systematically evil but just plain weird, as you would expect of a chaotically cobbled-together anthology of disjointed documents, composed, revised, translated, distorted and 'improved' by hundreds of anonymous authors, editors and copyists, unknown to us and mostly unknown to each other, spanning nine centuries"
— Richard Dawkins (The God Delusion)
“Do those people who hold up the Bible as an inspiration to
moral rectitude have the slightest notion of what is actually written
in it?”
- Richard Dawkins

------

“When one person suffers from a delusion, it is called insanity. When many people suffer from a delusion it is called Religion.”
------
"Faith is the great cop-out, the great excuse to evade the need to think and evaluate evidence. Faith is belief in spite of, even perhaps because of, the lack of evidence."
------
The God of the Old Testament is arguably the most unplesant character in all fiction: jealous and proud of it; a petty, unjust, unforgiving control-freak; a vindictive, bloodthirsty ethnic cleanser, a misogynistic, homophobic, racist, infanticidal, genocidal, filicidal, pestilential, megalomaniacal, sadomasochistic, capriciously malevolent bully."

-Richard Dawkins (kaikki kolme yllä)
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Näin meitä meidänkin kulttuurissamme aivopestään: vuosikymmen sitten juuri kukaan ei tiennyt Dawkins-nimisestä miehestä tai tämän ajatuksista, ja tulevaisuudessa häntä tuskin lainataan yhtä ahkerasti, kuin nyt vaikka Jeesus Nasaretilaista.

[Jesus laughs as he watches his disciples offering a prayer to God before Passover.]
Disciples: Why are you laughing at us?
Jesus says that he is laughing not at them but at their strange idea of pleasing their God.

1 Peter 3:1

In the same way, you wives, be submissive to your own husbands so that even if any of them are disobedient to the word, they may be won without a word by the behavior of their wives,

 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Todistustaakka on uskovaisilla...

Tämä ajatus todistustaakasta rassaa vähän puolin ja toisin itseäni tässä keskustelussa. En oikein ymmärrä, miksi uskon asioissa pitäisi pyrkiä todistamaan jotain. Oma hatara ajatukseni Jumalasta - jos sellaista on olemassa, en ole varma, mutta olisihan se ihan mukavaa, imo - on sen suuntainen, että Jumala on kaikkivaltias, kaikkialla, eikä häntä oikeastaan edes voi todistaa...

Tietysti ymmärrän sitten sen, että jos joku kiihkeä uskonlahko tai vaikka yksittäinen fundamentalisti saarnaa kadotusta uskonnottomille, niin aika ymmärrettävää, että tällaiseen ehdottomuuteen suhtaudutaan nuivasti ja kysytään, miksi muiden pitäisi ajatella samalla tavalla.

En oikein ymmärrä näitä julistamisia suuntaan tai toiseenkaan, tai no toki ymmärrän siltä osin, että niin uskisten kuin ateistienkin "kärkinimet" nauttivat erittäin mukavia taloudellisia korvauksi. Oopiumia kansalle jne.
 

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
Tämä ajatus todistustaakasta rassaa vähän puolin ja toisin itseäni tässä keskustelussa. En oikein ymmärrä, miksi uskon asioissa pitäisi pyrkiä todistamaan jotain. .

Jos USKOT Jumalan olevan olemassa, todistaa ei tarvitse.
Jos sanot TIETÄVÄSI Jumalan olevan olemassa, silloin pystyt sen myös todistamaan.

Tässä yhteydessä ja, jos vedotaan perusteluna Raamattuun/Jumalan sanaan ehdottomana totuutena.

Omat lainaukset edellisessä oli Dawkinsin kirjasta The God Delusion. Raamatussa ei lue Raamattu:kirjoittanut Jumala. Olen lukenut myös Raamatun. Vähän samoja ajatuksia heräsi kuin edellisessä viestissä lainaamissa Dawkinsin pätkissä ja Raamattu tuli luettua ennen Dawkinsia.
Se on ihmisen kirjoittama kirja. Eikä edes yhden ihmisen vaan usemman ja on kirjoitettu usemman vuosisadan aikana. Sieltä poimittujen ja esitettyjen lainausten tarttumapinta on itselleni heikko kun en tiedä onko lausuja edes olemassa vai mielikuvitusolento. Luettuani kallistuin vielä enemmän jälkimmäiseen kuin sitä ennen.
Dawkins sentään on olemassa. Todistettavasti. Onko hän oikeassa. Sitä en tiedä, mutta kaiken lukemani ja pohdintojen jälkeen olen aika samoilla linjoilla hänen kanssaan.

Nykyihminen on kuitenkin jo haahuillut tällä pallolla sen n. 200 000 vuotta ja ylikin. Voisi kuvitella, että mikäli Jumala olisi olemassa, se olisi jo kaikille viti selvää. Mutta edelleenkään kukaan ei pysty sitä todistamaan. Voi vain uskoa sen olemassa oloon. Mitä se taas todistaa. Ei mitään.
Mikäli jonkinlainen Jumala olisi olemassa se ei olisi ainakaan kristinuskon Jeesus/Jumala, koska esim. Hindulaisuus on vanhempi uskonto.
Jeesus sen reilu 2000 vuotta. Se on murto-osa maailman iästä tai pieni osa nykyihmisen ikää. Miten se voi millään olla totta, jos kerta Jumala luonut kaiken?

Niin kauan kuin Jumalaa ei ole todistettu, asia on avoinna kyseenalaistamiselle, kysymyksille yms.
Ehdoton totuus. Sitä se ei ole.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jos USKOT Jumalan olevan olemassa, todistaa ei tarvitse.
Jos sanot TIETÄVÄSI Jumalan olevan olemassa, silloin pystyt sen myös todistamaan.

...Niin kauan kuin Jumalaa ei ole todistettu, asia on avoinna kyseenalaistamiselle, kysymyksille yms.
Ehdoton totuus. Sitä se ei ole.

Niin, olen ihan samoilla linjoilla tästä linjauksestasi, mutta ainakin itselleni on tässä keskustelusta välittynyt toistuvasti kuva, että uskon asioihin sitten kuitenkin pyritään säilyttämään todistustaakka. Tämä on tietysti kaksisuuntainen tie, ihan yhtä järjettöminä pidän uskis-vaatimusta siitä, että ateistien pitäisi todistaa Jumalan olemattomuus pitävästi.

Mielestäni kysymys Jumalasta on ensisijaisesti filosofinen, ei tieteellinen kysymys. Jotenkin oma käsitykseni (mahdollisesta) Jumalasta on myös sellainen, että mikäli Jumalan olemassaolo pysyttäisiin todistamaan (viettää aikaansa tuolla, tykkää makaronilaatikosta jne) niin kyse ei enää olisi Jumalasta, vaan jostain tavanomaista isommilla voimilla varustetusta tasalakista.

Ehkä kyse on siitä, että loppupeleissä koen uskon aika henkilökohtaisena asiana, on ihmisen vakaumus mikä tahansa, niin sitä on syytä kunnioittaa.
 

Byvajet

Jäsen
Mielestäni kysymys Jumalasta on ensisijaisesti filosofinen, ei tieteellinen kysymys.

Kristittyjen mukaan vaihtoehdot kuoleman jälkeen ovat ikuinen kidutus tai loputon ihanuus. Loppusijoitus perustuu siihen, tunnustaako syntisyytensä ja uskooko saaneensa syntinsä anteeksi Jeesuksen sovituskuoleman kautta. Minusta tällainen lähestymistapa on mitä suurimmassa määrin käytännöllinen eikä filosofinen.

Ei kristillisyys ole yleviä latinankielisiä termejä vaan ratkaisualusta, jolla pelaillaan itselleen iankaikkisuus.
 

Van Cleef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, suomalainen/kansainvälinen jääkiekko
Ehkä kyse on siitä, että loppupeleissä koen uskon aika henkilökohtaisena asiana, on ihmisen vakaumus mikä tahansa, niin sitä on syytä kunnioittaa.

Olen samaa mieltä. Katsantokanta on jokaisen henkilökohtainen ja sitä pitää kunnioittaa.
Eikä mulla ole uskontoja vastaan sinällään mitään, mutta sitä, että uskontoja käytetään väärin ihmisiä vastaan ja sanomat käännetään ylösalaisin. Kristinuskohan on lähtöisin pienestä juutalaisesta lahkosta, joka opetti nöyryyttä, köyhyyttä, vaatimattomuutta yms. Adjektiiveja, joita ei oikein voi yhdistää esim. nykyiseen Katolilaiseen kirkkoon. Kuvitelkaa Jeesus ja opetuslapset pukeutumaan kuten paavi ja kardinaalit tai päinvastoin (by John Cleese). Melko epäsopivaa. Ja en usko, että raamatun Jeesus tuntisi oloaan kovin kotoisaksi niissä kullatuissa palatseissa ja mahtipontisissa kirkoissa, jotka tuovat esille rikkautta ja valtaa. Eikös hän opettanut väitetysti päinvastaista.
Uskon, että Jeesus henkilönä on ollut olemassa. Mutta oliko hän sitä mitä raamattu väittää. Suosittelen dokumenttia Kumare, jossa elokuvantekijä sonnustautuu intialaiseksi guruksi ja keksii omasta päästään uskonnon. Ihmiset alkavat seurata pelottavan helposti. Siinä se pysäytetään, mutta entäpä, jos raamatussa mainittu "Jeesus" oli vastaavanlainen kuin tämä "Kumare". Hän otti jotain olemassa olevaa ja loi oman sanoman, jota ihmiset alkoivat ihan yhtä helposti seurata kuin Kumaressa. "Jeesuksen" tapauksessa sitä ei pysäytetty vaan se lähti ns. lapasesta (tahallisesti tai tahattomasti) ja kasvoi ja kasvoi ja todellisuus ja fiktio hämärtyivät ja sekoittuivat koko ajan lisää. Jolloin fiktiosta olikin tullut "faktaa". Ja kun "Jeesus" kuoli, alkuperäinen ydinjoukko "opetuslapset" jatkoivat tämän levittämistä ja "ylösnousemisesta" ("opetuslapset" vei ruumiin) saatiin sanomaan vain lisää voimaa. Ja syntyi myös Raamattu ajan kanssa. Joukko illuusio ja harhakuvitelma.
Jos saat ihmiset uskomaan, et tarvitse mitään todisteita...
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Kristittyjen mukaan vaihtoehdot kuoleman jälkeen ovat ikuinen kidutus tai loputon ihanuus.

Höpöhöpö. Riippuu kristityistä. Heillä on jo eri osakuntia erilaisine tulkintoineen vähintäänkin kymmeniä.
 

matti&teppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkä kyse on siitä, että loppupeleissä koen uskon aika henkilökohtaisena asiana, on ihmisen vakaumus mikä tahansa, niin sitä on syytä kunnioittaa.
Ihan mielenkiinnosta, mitäs mieltä olet tästä:

Lähetyksen sanoma on viesti Jumalan rakkaudesta | Evl.fi - Suomen ev.lut. kirkko

Ainakin mun mielestä lähetystyö pitäisi kieltää, tai ainakin valtion irtautua siitä kaikin keinoin pois. Ja syynä muun muassa se, että niiden muiden vakaumusta olisi syytä kunnioittaa.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
"I am against religion because it teaches us to be satisfied with not understanding the world."

"One of the things that is wrong with religion is that it teaches us to be satisfied with answers which are not really answers at all."
-Richard Dawkins


Mielestäni osuvia lainauksia Dawkinsilta. Uskovaisille maailma on valmis. Ei ole kysymyksiä, ei mitään mitä kyseenalaistaa, ei uutta löydettävää etc.etc.. Jos jotain asiaa/ilmiötä/tapahtumaa ei ymmärretä, sanotaan vain, että Jumala teki sen. Jumalan tahto, Jumalan luoma.
Ei oikeasti olla kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta ja mistä ollaan tultu tai miten kaikki rakentuu. Ei haluta ymmärtää ja ottaa selvää tai suhtautua asioihin ja ilmiöihin avoimesti, koska sehän saattaisi olla ristiriidassa Raamatun kanssa.
Olisi tylsää olla uskovainen kun kaikki on jo valmista.

Stereotypioiden käyttäminen on aina yhtä typerää ja Dawkins on kyllä mestari luomaan olkiukkoja puhuessaan "uskovaisista". Esim. itse en tunne juuri ketään uskovaista kenelle maailma olisi valmis tai kenellä ei olisi kysymyksiä, ei mitään mitä kyseenalaistaa tai löytää. Kritiikki varmasti löytää jossain määrin kohteensa joissain funkkupiireissä, mutta aika rajallisesta porukasta on lopulta kyse. Se luterilainen usko, joka on itselleni lähinnä, on nimenomaan kyseenalaistavaa ja ihmettelevää. Se, että uskoo tai edes joskus haluaa uskoa, ei tarjoa vastauksia elämän mysteereihin. Ehkä se on lähinnä ajoittaisia toivonpilahduksia. Oma maailmankuvani ei varmastikaan lopulta edes eroa juurikaan monen ateistin maailmankuvasta. Ajattelen pitkälle niin, että Jumaluuteen kuuluu kaikki mitä ihminen ymmärtää olevan olemassa ja lisäksi vielä sekin, mitä emme ymmärrä. Jumaluus ei ainakaa taivu mikroskoopin alle tutkittavaksi.
 

Byvajet

Jäsen
Se luterilainen usko, joka on itselleni lähinnä, on nimenomaan kyseenalaistavaa ja ihmettelevää.

Se ei sitten kyllä ole luterilaista uskoa. Käy lukemassa kirkkosi sivuilta, kuinka kirkko opettaa. Siellä mm. helvetin ja taivaan todellisuus tuodaan aivan suoraan julki.

Kun et ilmeisestikään jaa kirkon näkemystä opista, niin miksi ihmeessä kuulut kirkkoon?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... Se luterilainen usko, joka on itselleni lähinnä, on nimenomaan kyseenalaistavaa ja ihmettelevää...

Ajattelen hyvin samalla tavalla, tosin itse en näe luterilaisuutta pelkästään uskonnollisena, vaan kulttuurisena ilmiönä, protestanttinen työetiikka jne.

Juuri tuo vertauksesi mikroskoopin alle taipumisen mahdottomuudesta, mikäli jumala olisi jokin biologinen ja luonnontieteellinen ilmiö, niin eihän silloin olisi lainkaan kyseessä kaikkivaltias Jumala.
 
Viimeksi muokattu:

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Tämä ajatus todistustaakasta rassaa vähän puolin ja toisin itseäni tässä keskustelussa. En oikein ymmärrä, miksi uskon asioissa pitäisi pyrkiä todistamaan jotain.

Niinpä. Minulle ei tule mieleen muita aiheita, jonka ympärillä käytävässä väittelyssä voidaan todeta "Minä olen oikeassa ja sinä väärässä" ja sen jälkeen sysätä todistusvelvollisuus vastapuolelle.
 

Kersakovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, AFC(NFL)

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Se ei sitten kyllä ole luterilaista uskoa. Käy lukemassa kirkkosi sivuilta, kuinka kirkko opettaa. Siellä mm. helvetin ja taivaan todellisuus tuodaan aivan suoraan julki.

Kun et ilmeisestikään jaa kirkon näkemystä opista, niin miksi ihmeessä kuulut kirkkoon?

Ei kirkonkaan opetus ole mikään moniliitti, joka kaikkien kirkkoon kuuluvien pitäisi jakaa. Jo pappienkin piirissä on lukemattomia erilaisia käsityksiä eri kysymyksistä. Se on sitten jokaisen oma asia miksi haluaa kuulua kirkkoon. Itse kuulun kirkkoon varmaankin sen yhteisöllisyyden takia. Kirkko tekee paljon mielestäni erinomaista työtä niin vanhusten, lasten kuin nuorten parissa ja on läsnä tärkeimmissä hetkissä, syntymässä ja kuolemassa. Kirkon piirissä on mielestäni hyvä pohtia myös elämän merkityksellisyyttä, rakkautta, etiikkaa ja elämän arvoja.

Mitä tulee ateismiin, niin eikö ole niin, että jos sen vie loppuun asti, niin kaikki menettää merkityksensä? Maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä ja kaikki tämä materia on merkityksetöntä, samoin elämä, joka on vain jonkinlaista materian vuorovaikutusta, atomien kuohuntaa. Jostain ateistitkin kuitenkin tuntuvat löytävän merkitystä elämään, joten lopulta ateismikin on paradoksaalista. Sitä on varmasti myös teistinen usko, joten samassa veneessä ollaan. Sen takia ajattelenkin, että usein ateistien ja monen teistin maailmankatsomus on lopulta varsin lähellä toisiaan. Se, että kokee elämänsä kaikesta huolimatta merkitykselliseksi pohjautuu niin ateistilla kuin uskovillakin jonkinlaiseen elämän mysteeriin ja lopulta toivoon siitä, että täällä kannattaa vielä pyöriä. Meillä ei ole keinoja ymmärtää kaikkea, vaikka kuinka yrittäisimme, mutta yrittää toki aina voi, olkoon se sitten filosofisella, uskonnollisella tai tieteellisellä saralla. Itseäni kiinnostaa suuresti ne kaikki ja monesti ne limittyvätkin toistensa kanssa.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Mitä tulee ateismiin, niin eikö ole niin, että jos sen vie loppuun asti, niin kaikki menettää merkityksensä? Maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä ja kaikki tämä materia on merkityksetöntä, samoin elämä, joka on vain jonkinlaista materian vuorovaikutusta, atomien kuohuntaa.

Totta, kaikkihan on merkityksetöntä. On vain materiaa. Ihmisen elämä ja koko ihmiskunnan elinjakso on vain silmänräpäys kosmisessa kokonaisuudessa. Kuin pölyhiukkanen pöydänkulmalla, ei muuta. En ymmärrä miksi tämä on jotenkin kauhea asia? Miksi pitäisi alkaa kehittämään jotain suurempia merkityksiä ja nostaa ihmistä (jumalan kuva) jollekin jalustalle? Omahyväisyyttä sanon minä. Kuvitellaan, että ollaan tärkeämpiä kuin ollaan. Ei tyydytä siihen mitä on vaan kehitellään megalomaanisia fantasioita jumalan ohjailemasta valitusta eläinlajista.

Toki ihmisellä yksityisesti voi olla paljonkin merkityksiä elämässään ja jokainen voi kokea elämänsä tärkeäksi. Ihminen on rakennettu psykologisesti niin ettei sen pitäisi ainakaan lähtökohtaisesti tiltata elämän ns. laajan kuvan merkityksettömyydestä vaan jokapäiväisestä elämästä riittää sille ärsykkeitä täyttämään tyhjyyttä.

Jos haluaa jotain uskontoa harrastaa niin zen-buddhalaisuudessa on varsin järkevä tapa lähestyä elämää. Pitää olla hetkessä. Se on paljon vaikeampaa kuin kuvittelisi.
 

Byvajet

Jäsen
Totta, kaikkihan on merkityksetöntä. On vain materiaa. Ihmisen elämä ja koko ihmiskunnan elinjakso on vain silmänräpäys kosmisessa kokonaisuudessa. Kuin pölyhiukkanen pöydänkulmalla, ei muuta.

Olen yrittänyt selittää tätä uskoville kehottamalla heitä vertaamaan ihmisen elämää muiden eläinten elämään. Mikä merkitys on läimäyksen alle kuolevan hyttysen elämällä? Mikä merkitys on kalasääsken nieluun katoavalla kalalla? Mikä merkitys on tikan nokkaansa ottamalla toukalla? Mikä merkitys on susilauman kaatamalla hirvellä?

Se nyt vain on niin, että tänne synnytään jonakin lajina, eletään ja kuollaan. Ihminen on vain yksi eläinlaji muiden joukossa. Eläinlajeja maapallolla on vajaat yhdeksän miljoonaa. Se, että ihminen pystyy luomaan merkityksiä, ei ole minkäänlainen todiste siitä, että ihmisen asema maailmankaikkeudessa eroaisi jotenkin hyttysen asemasta maailmankaikkeudessa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös