Jos se olisikin aina noin, niin mikäs siinä. Uskonto saa myös ihmisen toimimaan enemmän ja vähemmän pahojen (uskonsodat, lasten "aivopesu" jne.) asioiden eteen, sehän tässä se yksi ongelma on.
Kuten joku aiemmin lainasikin, "With or without religion, we would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for truly good people to do truly evil things, that takes religion." - Stephen Weinberg
Jos otetaan mukaan kaikki se välillinen vaikutus mikä uskonnoilla on niin kait tässä kuitenkin jäädään voiton puolelle. Tarkoitan tällä välillisellä vaikutuksella esimerkiksi niitä hyviä ja yhteiskuntaa edistäviä käyttäytymisnormeja, joiden juuret voidaan vetään esimerkiksi ristinuskon periaatteisiin tai ainakin niiden voi katsoa olevan paremmin esillä yhteiskunnassa, koska esimerkiksi kirkko niitä ajaa.
Ja täytyy muistaa, että hyvin usein näitä pahoja asioita ajetaan uskonnon varjolla. Täytyy kuitenkin erottaa tässä se tosiasia, että uskonto ja ihmiset ovat eri asia. Yleensä se on ne ihmiset, jotka näitä pahoja asioita tekee, ei uskonto. Se on yleensä ihmisen heikkoutta eikä uskonnon. Eli en allekirjoita sitä logiikkaa, että uskonto saisi ihmisiä tekemään pahoja asioita vaan kyllä se lähtee ihmisestä itsestään ja hänessä olevista ominaisuuksista.
Näin ollen ihmettelen tuota Weinbergin lausuntoa; miten ihmeessä "truly good people" voivat tehdä "truly evil things"? Voisiko ajatella, että jos ihminen tekee todella pahoja tekoja niin silloin kyseessä ei ole todella hyvä ihminen vaan siellä ihmisen pohjimmissa sopukoissa on jotain, joka ajaa ihmisen näihin tekoihin ja uskonto on vain pystynyt tukahduttamaan sen siihen asti?