Näin siis äänestyspäätöksellä tehtiin tiettäväksi, että Jumala ei pidä lasten luontoon, kukkiin, mereen ja tuuleen liittyvistä tanssiesityksistä. Ehkä esityskiellon puolesta äänestäneet kirkkoneuvoston jäsenet tietävät Jumalan esteettisistä ja taiteellisista mieltymyksistä muita enemmän. Minun on silti vaikea kuvitella, että Jumala — vaikka tanssiesitys olisikin ollut teknisesti heikohko — kieltäisi lapsia tanssimasta kirkossa.
Tulisiko minun nyt siis uskoa kirkkoneuvoston enemmistön Jumalaan, joka ei halua lasten tanssivan, vai Jumalaan, jonka kuvittelen nauttivan lasten (kenties surkeammastakin) tanssiesityksestä, ja suorastaan avaavan temppeleidensä ovet lasten tulla?
Jälleen kerran; kyseessä on vailinaisten ihmisten tekemä päätös, ei Jumalan.
Heh, samalla tavalla kuin et usko pelikirjan olevan mikään mullistava uusi keksintö jääkiekossa vaam seuraat omia ajatuksiasi, usko myös tässä kohdassa siihen mikä itsestäsi tuntuu oikealta kunhan sillä ei vahingoiteta muita, jota tuskin huonoinkaan lasten tanssiesitys tekee.
Tietysti voit. Ei kai kukaan uskokaan, että joku luterilainen kirkko edustaisi mitään ehdottomasti oikeaa Kristillisyyttä. Sehän olisi itse asiassa melko mahdotontakin kun heidän kantansa asioihin muuttuu lähes päivittäin yleisen mielipiteen mukana vailla mitään pysyvää linjaa.Voin siis tästä lähtien kyseenalaistaa kirkon edustajien (kirkkoon, teologisiin kysymyksiin, moraaliin, armoon, Raamatun tulkintoihin jne. liittyvät) päätökset sillä perusteella, että ne ovat vaillinaisten ihmisten tekemiä?
Kyllä uskovaisten kanssa voi keskustella myös rakentavasti.
Olet siis sitä mieltä, että järjellinen looginen päättely on avainsana kaikkeen? Muita keinoja ei ole ja tunnepohjainen aistiminen on täysin turhaa ja harhaanjohtavaa?Lainasit tekstiä "uskoa ei voi älyllisesti perustella", ja aloitit sitte noin..
Voin siis tästä lähtien kyseenalaistaa kirkon edustajien (kirkkoon, teologisiin kysymyksiin, moraaliin, armoon, Raamatun tulkintoihin jne. liittyvät) päätökset sillä perusteella, että ne ovat vaillinaisten ihmisten tekemiä? Toisin sanoen voin perustellusti sanoa, että esimerkiksi fundamentalistien kanta homoparien adoptio-oikeuteen ja aborttiin ei edusta Jumalan, vaan vaillinaisten ihmisten näkemystä?.
Olet siis sitä mieltä.
No se taas ei kerro välttämättä mistään mitään, myöskään sitä, että sinä olet oikeassa. Korostetaan nyt tähän väliin, ettei tietysti väistämättä kerro, että joku toisin tuntevakaan (kuten minä) on oikeassa. Loppujen lopuksi ei voida tietää. Se, että luottaa saumattomasti ihmiskunnan saavutuksiin esim. tieteen parissa, kertoo vaan sokeasta uskosta itse ihmiseen ja sen maailmankaikkeuden mittakaavassa olemattomiin saavutuksiin. Omasta mielestäni sekä sokea Jumalanpalvonta, että sokea ihmismielen ja ihmissaavutusten palvonta on tuhoisaa pidemmällä aikavälillä.Itse aistin tunnepohjaisesti ettei mitään korkeampaa voimaa ole, mutta en kierrä sitä ihmisille kertomassa.
No se taas ei kerro välttämättä mistään mitään, myöskään sitä, että sinä olet oikeassa.
Sama maailma. Erilainen näkökulma. Kaikki vie kuitenkin aina samaan suuntaan, kävi miten kävi ja oli mitä oli.Ollaan vissiin aika samaa mieltä asiasta, vaikkakin eri "puolella" :)
Inhimillinen älyllisyys on valitettavasti rajallista ja kykenee ainoastaan kurkistamaan verhon taakse, näkemättä lähellekään kaikkea.
Tietty, mutta monelle tuntuu silti olevan täysin mahdotonta, että maailmankaikkeudessa on olemassa tietynlaisia elementtejä, olemuksia ja piirteitä jotka ei nyt tämän hetkiseen tieteellisesti todistettuun näkemykseen mahdu, perustuen todistettuihin luonnonlakeihin jne. Eipä sillä, osa ei kiistä tuollaisten olemassaoloa vaikka olisivatkin tieteellisiä, mutta osa taas kiistää jyrkästi kaiken ihan perusoletuksella ja se ei ole mielestäni kovinkaan kaukana uskonnollisesta fundamentalismista. Ainoa ero on vaan se, että heille ihminen on ylin, ihminen tietää aina eniten, ihminen todistaa asiat faktaksi ja ihminen on vaan niin helvetin kova tyyppi kaikin puolin. Ollaanhan me ihmeellisiä, mutta ei välttämättä ainutlaatuisia tai ainakaan eniten asioista perillä olevia.Jos tässä nyt toinen nimimerkki teki selväksi turhautumisensa järkevän keskustelun mahdottomuuteen, niin vastaväitteeksi ei oikein käy, ettei ihminen ole (syystä tai toisesta) saanut selville maailmankaikkeudesta aivan kaikkea. Ei tietenkään ole.
Tietty, mutta monelle tuntuu silti olevan täysin mahdotonta, että maailmankaikkeudessa on olemassa tietynlaisia elementtejä, olemuksia ja piirteitä jotka ei nyt tämän hetkiseen tieteellisesti todistettuun näkemykseen mahdu, perustuen todistettuihin luonnonlakeihin jne. Eipä sillä, osa ei kiistä tuollaisten olemassaoloa vaikka olisivatkin tieteellisiä, mutta osa taas kiistää jyrkästi kaiken ihan perusoletuksella ja se ei ole mielestäni kovinkaan kaukana uskonnollisesta fundamentalismista. Ainoa ero on vaan se, että heille ihminen on ylin, ihminen tietää aina eniten, ihminen todistaa asiat faktaksi ja ihminen on vaan niin helvetin kova tyyppi kaikin puolin. Ollaanhan me ihmeellisiä, mutta ei välttämättä ainutlaatuisia tai ainakaan eniten asioista perillä olevia.
On, jos tuomitsee uskovat ja pyrkii ehdoin tahdoin kääntää nämä pois uskomasta ja vastaanottamaan sen oikean totuuden jonka tiede kertoo.Näin huomataan, ettei tieteellisellä maailmankuvalla ja uskonnollisella fundamentalismilla ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tietty, mutta monelle tuntuu silti olevan täysin mahdotonta, että maailmankaikkeudessa on olemassa tietynlaisia elementtejä, olemuksia ja piirteitä jotka ei nyt tämän hetkiseen tieteellisesti todistettuun näkemykseen mahdu, perustuen todistettuihin luonnonlakeihin jne. Eipä sillä, osa ei kiistä tuollaisten olemassaoloa vaikka olisivatkin tieteellisiä, mutta osa taas kiistää jyrkästi kaiken ihan perusoletuksella ja se ei ole mielestäni kovinkaan kaukana uskonnollisesta fundamentalismista. Ainoa ero on vaan se, että heille ihminen on ylin, ihminen tietää aina eniten, ihminen todistaa asiat faktaksi ja ihminen on vaan niin helvetin kova tyyppi kaikin puolin. Ollaanhan me ihmeellisiä, mutta ei välttämättä ainutlaatuisia tai ainakaan eniten asioista perillä olevia.
Ääh, tuo kuulostaa nyt ihan siltä kuin pitäisit minua jonain kreationistina, tai tiedettä kiistävänä uskonnollisena fanaatikkona? Toivon mukaan näin ei ole, kuvittelen vaan...Tässä mielessä se on aivan neutraali, avoin asia, metodi enemmänkin kuin ideologia - jos todistusaineistoa löytyy niin ehkä jonain päivänä tiede pitää totena, että kuu on emmental-juustoa ja että maailmankaikkeuden on luonut parrakas ja äksy homofoobikko joka istuskelee pilvenreunalla ja luo maailmaan harhaanjohtavia todisteita evoluution paikkansapitävyydestä. Tällä hetkellä kuitenkin käsillä oleva todistusaineisto ei tue tälläisiä käsityksiä.
Pointti oli siis se, että vaikka tiede on todistanut tiettyjä asioita, niin ensinnäkin havainnot maailmankaikkeudesta on rajoittuneita ja tiettyjä asioita ei millään voida ymmärtää, tuskin edes uskonnolliseltakaan kannalta. En ole tässä sinänsä kummankaan puolella, yritän itse etsiä jotain välimallin ratkaisua, joka ottaa kaikki tekijät huomioon.
Psyykkinen häiriö, sanot. Onko kaikki häiriöt huonoja asioita?
Häh? No sitten ymmärrät väärin. Nimittäin en tuomitse. Ei taida olla paras kirjoittelupäiväni, kun muut tuntuvat tajuavan ihan päin honkia kaiken mitä kirjoitan.Omasta kommentistasi paistaa että psyykkinen häiriö on tuomittava.
On, jos tuomitsee uskovat ja pyrkii ehdoin tahdoin kääntää nämä pois uskomasta ja vastaanottamaan sen oikean totuuden jonka tiede kertoo.
En näe siinä mitään eroa.
Pointti oli siis se, että vaikka tiede on todistanut tiettyjä asioita, niin ensinnäkin havainnot maailmankaikkeudesta on rajoittuneita ja tiettyjä asioita ei millään voida ymmärtää, tuskin edes uskonnolliseltakaan kannalta.
Ihan miten vaan. Ehkä jätän asian sikseen.