Uskotko Jumalaan?

[Evil]

Niinpä. Nämä vertauskuvat ovat usein aika hankalia. Sen takia Jeesuksenkaan ei olisi ehkä niitä kandenut niin paljoa käyttää. Joku ymmärtää väärin kuitenkin ja sitten se vasta helvetti onkin irti.

Jospa Jeesuksessa oli hitunen savolaista kansanluonnetta, ja hän ihan piruillessaan (sic) käytti vertauksia... Nauroi sitten partaansa kun niitä tulkittiin päin honkia.

 

[Ted Raikas]

Tyhmät (ja tuhmat) valkoihoiset:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712116968149_ul.shtml

En puolustele aboriginaalien tekemiä raiskauksia, kuten en minkään rodun tai väestönryhmän tekemiä rikoksia samassa mittakaavassa, kuin muussakaan mielessä. Totuus on silti se, että aboriginaalit olivat verrattain rauhanomainen kansa ennen eurooppalaisten tuloa. Tämä asia on mielestäni ihan antropologian parissakin todettu. Mutta menneet on toki menneitä, nyt eletään tätä päivää.

Edelleen ihmettelen kuitenkin rinnastusta tuohon intialaisten kohdistamaan kunnioitukseen lehmiin. Tietysti jos on sitä mieltä, että kaikki ikivanhat tavat ja juurtumukset (oli ne myönteisiä tai ei) tulee hävittää uuden tosi hienon ja edistyksellisen ja oikeamielisen maailmankatsomuksen tieltä, niin ymmärrän sen sinällään ideologiana, joskaan en sitä henkilökohtaisesti arvosta piiruakaan. Vaan tuotahan kaikkitietävä ja kehityksen aallonharjalla alati ratsastava länsimaalainen kulttuuri on tehnyt jo useamman sadan vuoden ajan: Levittänyt positiivista edistystä ympäri maailman. Hyvinä esimerkkeinä toimikoon mm. P-Amerikka, Väli-Amerikka, E-Amerikka, Afrikka, Aasia monin paikoin ja "raiskaaja-aboriginaalien" Australia. Kaikkialla noissa paikoissa menee etenkin alkuperäisväestöllä nykyisin hiton paljon paremmin, kiitos valkoisen rodun. Me tuotiin sivistys ja hyvät tavat.

Hyvää porukkaa ollaan! Kippis.

 

[Yläpesä]

Kaikkialla noissa paikoissa menee etenkin alkuperäisväestöllä nykyisin hiton paljon paremmin, kiitos valkoisen rodun. Me tuotiin sivistys ja hyvät tavat.

Hyvää porukkaa ollaan! Kippis.

Kippis vaan! Edelleen on syytä muistaa ettei tässä taakka ole valkoisen rodun, vaan kristittyjen; Jeesuksen seuraajien, katolisten, protestanttien, lahkolaisten, heränneiden, oikeaoppisten jne. En esim. itse tunne kantavani mitään taakkaa sanotaan vaikka edellä mainittujen aboriginaalien kohtelun vuoksi, mutta koen että suomalaisten tapakristittyjen syntilistalle se kuuluu kollektiivisena perintönä josta ei ole irtisanouduttu anteeksi pyytämällä.

 

[Ted Raikas]

No joo, en minä sinällään halua meidän rotua ja länsimaista kulttuuria lytätä. Euroopassa on hienoja asioita kulttuurin parissa ja historiassakin jos monet sodat ja vainot unohdetaan, länsimaalaiset on tuottaneet monia hienoja juttuja ja olen sinänsä ihan ylpeä, että olen eurooppalainen. En sitä pois vaihtaisi.

Tuntuu vaan toisinaan, että meidän eurooppalaisten tekemät inhottavat asiat unohdetaan tietyissä piireissä ja heti ollaan ähättelemässä jos jossain toisessa kulttuurissa on löytynyt suuri epäkohta tai jonkun toisen kulttuurin tai rodun edustaja tekee jonkun rikoksen. Se saa oitis suuremman mittakaavan ja on kuin itse pirun työtä. En voi ymmärtää sitä silmien sulkemista, se jaksaa ällistyttää. Vaikka meillä demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo ihan hyvää mallia on kehittynyt ja kehittyy edelleenkin, niin on sitä vikaa silti olemassa ja taakseen olisi syytä välillä katsoa ja miettiä, miksi tietyissä kolkissa maailmaa on kehitys mennyt sille tielle kuin nyt näkyy? Kritisoida toki voi, mutta kannattaa myös muistaa, että se kulttuuri mistä ollaan tässä lähtöisin, on aika tavalla vaikuttanut niihin asioihin.

Edit. Ja kyllä, kristinusko on paljolti lyönyt leiman monen vuosisadan ajan siihen kaaokseen, mikä velloo kehitysmaissa. Ei nekään asiat silti yksittäisen hyvään pyrkivän kristityn vikoja ole.

 

[Yläpesä]

Ei nekään asiat silti yksittäisen hyvään pyrkivän kristityn vikoja ole.

Kristinusko on kuorrutettu hyvillä aikomuksilla...

 

[Ted Raikas]

Kristinusko on kuorrutettu hyvillä aikomuksilla...

Olen ehkä vähän idealisti, mutta uskon, että jokaisen uskonnon kuten myös ateismin parissa on järkeviä ja viisaita ihmisiä, joiden vakaa pyrkimys on elää kanssaihmistensä kanssa sovussa ja toisiaan kunnioittaen. Loppupelissä siksi minulle on yhdentekevää mihin uskoo, tai on uskomatta, kunhan tuo perusasia on johtavana tekijänä elämässä. =)

Mutta se siitä. Vaikka kristinuskoa monelta osin paheksunkin, niin totta puhuen uskon, että jos se ei olisi kehittynyt euroopassa vallalla olevaksi käsitykseksi ja uskonnoksi, niin sen olisi tehnyt joku toinen uskonto, ehkä islam, ehkä gnostilaisuus, ehkä jotain ihan muuta. Ei edes tarvitse uskomista, että kehittyy ideologia jonka vakaa pyrkimys on hallita, tavalla tai toisella. Hyvänä (vai pahana?) esimerkkinä vaikka kommunismi. Vallanhimostahan siinä vain on kyse, uskonnot ja ideologiat ovat vain sen kaapu.

 

[mjr]

Kippis vaan! Edelleen on syytä muistaa ettei tässä taakka ole valkoisen rodun, vaan kristittyjen; Jeesuksen seuraajien, katolisten, protestanttien, lahkolaisten, heränneiden, oikeaoppisten jne. En esim. itse tunne kantavani mitään taakkaa sanotaan vaikka edellä mainittujen aboriginaalien kohtelun vuoksi, mutta koen että suomalaisten tapakristittyjen syntilistalle se kuuluu kollektiivisena perintönä josta ei ole irtisanouduttu anteeksi pyytämällä.

Jaa, muistaakseni Pariisi oli kevyesti yhden messun arvoinen - eliitit ovat varmasti olleet aina aika laajalti suhteellisen agnostista, jopa ateistista, joka tapauksessa pragmaattista porukkaa. Sitä käytetään mikä toimii. Massoja on tietysti laiteltu liikkeelle ties minkälaisten ideologioiden varjolla, mutta en näkisi mahdolliseksi ulkoistaa lajimme ominaisluonnetta (tyhmyyttä, ahneutta ja aggressiota) vain tiettyjen uskomus-settien omaavien niskaan. Jos olet ateisti niin tunnustatko sitten syntisi ja suuren vastuusi vaikka Stalinin suhteen joka tunnetusti ei henkiolentoja suuremmin palvonut? Rajoittaisin näitä historiallisia syntitaakkoja aika tarkkaan niiden niskaan, jotka ne synnit konkreettisesti tekivät. En usko että ne periytyvät kolmanteen ja neljänteen polveen.

 

[dana77]

Edelleen ihmettelen kuitenkin rinnastusta tuohon intialaisten kohdistamaan kunnioitukseen lehmiin. Tietysti jos on sitä mieltä, että kaikki ikivanhat tavat ja juurtumukset (oli ne myönteisiä tai ei) tulee hävittää uuden tosi hienon ja edistyksellisen ja oikeamielisen maailmankatsomuksen tieltä, niin ymmärrän sen sinällään ideologiana, joskaan en sitä henkilökohtaisesti arvosta piiruakaan. Vaan tuotahan kaikkitietävä ja kehityksen aallonharjalla alati ratsastava länsimaalainen kulttuuri on tehnyt jo useamman sadan vuoden ajan: Levittänyt positiivista edistystä ympäri maailman. Hyvinä esimerkkeinä toimikoon mm. P-Amerikka, Väli-Amerikka, E-Amerikka, Afrikka, Aasia monin paikoin ja "raiskaaja-aboriginaalien" Australia. Kaikkialla noissa paikoissa menee etenkin alkuperäisväestöllä nykyisin hiton paljon paremmin, kiitos valkoisen rodun. Me tuotiin sivistys ja hyvät tavat.

Väännetään tämä nyt sitten ihan rautalangasta.

Minun mielestäni missään uskomuksissa ei ole lähtökohtaisesti mitään pahaa jos ne pystytään järjellisesti perustelemaan. On kyse sitten kristinuskosta, kasvissyönnistä, pasifismista, kommunismista tai rasismista. Osa on toki jo lähtökohtaisesti vaikeampia perustella kuin toiset.

Esim lehmien kunnioittamissa ja syömättä jättämisessä ole yhtään mitään pahaa, kivoja otuksiahan ne. Kuitenkin jos tuosta _uskomuksesta_ aiheutuu kohtuuttomia haittoja, niin sitten homma menee metsään. Ei kai lehmistä aikuisten oikeasti mitään isoja haittoja ole, mutta ei ne lehmät siitä pahastu tippaakaan jos ne tien sivuun roudataan, kyllä minä niiden kanssa olen nuorena mummolan laitumilla tarpeeksi leikkinyt sen tietääkseni.

Ei me länsimaalaiset tästä millään tavalla poikkeuksia olla. Siinä missä Intiassa hyysätään lehmiä, pidetään täällä koiraa jossain määrin kohtuuttomasti jalustimella (ei samassa määrin kuin Intiassa, mutta sen verran kuitenkin että Madventuresit kaverit saivat JSN:n huomautuksen kun esittelivät kuinka niitä syödään aasiassa. Ja olihan joku poliisitoimessa olevan ampumistapauskin, josta järkytyttiin kun ammuttu ei ollutkaan ihminen vaan koira). Varmasti jotain parempiakin esimerkkejä olisi, mutta omassa silmässä olevaa rikkaa on sanonnan mukaan vaikea huomata. Vaikea sanoa kun ei huomaa. Tämä Kristinusko nyt on jokatapauksessa niin lightia että siitä ei länsimaisissa nyky-yhteiskunnassa merkittäviä haittoja ole ja hyvä niin.

 

[Ted Raikas]

Dana77, asia selvä sitä myöten.

Tietenkään en ajattele, etteikö esim. Intia olisi mitenkään ongelmaton paikka. En pidä kaikista puolista siellä ja tietyt hindulaisuuteen liittyvät piirteet eivät käy yksiin oman ajatteluni kanssa, mikä ei tietysti ole mikään oikeellisuuden mittari, mutta en silti jakaisi ihmisiä kasteihin.

Kaiketi pitäisi joskus käydä itse kyseissä maassa, että osaisi paremmin suhteuttaa asioita ja määritellä ne. Varmasti olisi kokemus. Uskon, että löytäisin sieltä paljon hyviäkin asioita, mutta kriittisyys on hyvä ohjenuora.

 

[Morgoth]

Jospa Jeesuksessa oli hitunen savolaista kansanluonnetta, ja hän ihan piruillessaan (sic) käytti vertauksia... Nauroi sitten partaansa kun niitä tulkittiin päin honkia.

Mutta Jeesushan on vain yksi Jumalan persoona? Mielestäni tuossakin jo sen verran paljon sairasta huumoria...

 

[Maple Leaf]

Jospa Jeesuksessa oli hitunen savolaista kansanluonnetta, ja hän ihan piruillessaan (sic) käytti vertauksia... Nauroi sitten partaansa kun niitä tulkittiin päin honkia.

Evil on lukenut Eeva Kilpeä...!

"Ja eräänä hyvin kyllästyttävänä päivänä
hän sanoi heille kokeeksi:
Köyhät teillä on aina keskuudessanne.
Mutta he vain katsoivat häneen ihaillen."
— Eeva Kilpi

 

[Evil]

Lisääntykää ja täyttäkää maa.



Se on täytetty.

 

[siffa]

Varjo nosti 4.1. tämän ketjun ylös ja viikon aikana on 15 sivullista keskusteltu ilmeisen mielenkiintoisesta aiheesta.
Keskustelu käynnistyi ateisti, kansanedustaja Erkki Tuomiojan käyttämän puheenvuoron pohjalta.
Tuomioja suri kovasti sitä, että maailmassa kunnioitetaan kaikkein vähiten uskonnottomien vakaumusta. Radiokeskustelussa teologisen tiedekunnan professori Reijo Työrinojan kanssa Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Pertti Laine oli huolissaan Tuomiojan tavoin uskonnottomien asemasta, jota ei arvosteta tarpeeksi.
Uskonnottomia henkilöitä löytyy suhteellisen paljon tänne JA:aan kirjoittajista. Kysynkin, miten te koette Tuomiojan ja Laineen huolen siitä, että vakaumustanne ei arvosteta riittävästi? Miten uskonnottomien asemaa tulisi Suomessa parantaa konkreettisesti?

 

[Yläpesä]

Kysynkin, miten te koette Tuomiojan ja Laineen huolen siitä, että vakaumustanne ei arvosteta riittävästi? Miten uskonnottomien asemaa tulisi Suomessa parantaa konkreettisesti?

1) luterilaisen kirkon yhteisövero-oikeus hiuksista. En pidä oikeudenmukaisena että omistamani yhtiö joutuu maksamaan veroa kirkolle.

2) asiallisia uskonnottomia hauta/uurna/sirottelu/muistolaatta-alueita vapaille kuolleille.

3) luterilaisen uskon pakkosyöttö kouluissa kokonaan pois. Seurakunnat huolehtikoot jäsentensä uskon opetuksesta.

Näihin muutoksiin olisin jo erittäin tyytyväinen.

 

[Snakster]

3) luterilaisen uskon pakkosyöttö kouluissa kokonaan pois. Seurakunnat huolehtikoot jäsentensä uskon opetuksesta.

Entä saako kouluissa kertoa muista mytologioista ja uskomusjärjestelmistä? Esimerkiksi Kreikan muinaisista jumalista tai vaikkapa Kalevalasta, jossa maailma syntyi sotkan munasta?

 

[varjo]

Entä saako kouluissa kertoa muista mytologioista ja uskomusjärjestelmistä? Esimerkiksi Kreikan muinaisista jumalista tai vaikkapa Kalevalasta, jossa maailma syntyi sotkan munasta?

Ehdottomasti, olen itsekin useasti esittänyt että uskonto-oppiaine pitäisi korvata "uskonnot"-oppiaineella, tai siis uskonnon opetus uskontojen opetuksella.

Lukionkin pahamaineinen kirkkohistorian kurssi muuttuisi kiintoisammaksi, kun samassa opetettaisiin hieman muittenkin uskontojen historiaa.

Tämä mielestäni edistäisi ihmisten kykyä muodostaa toisaalta omia ajatuksia, toisaalta myös arvottaa paremmin vallitsevaa uskontojärjestelmää (evlut) muihin, koska kuten jokainen asioista perillä oleva tietää, asiat voisivat olla paljon pahemminkin kuten esim. islamilaisessa teokratiassa.

Suvivirsien kieltäminen yms. fanatismi nyt sitten taas on jo kyseenalaista, täytyy myös kyetä erottelemaan perinteet uskonasioista. Mutta Isä Meidän-rukouksien ulkoaopettelu yms. ala-asteen uskonnontunneilla sen sijaan ei nyt ihan mene läpi perinteenä.

 

[Ted Raikas]

Ehdottomasti, olen itsekin useasti esittänyt että uskonto-oppiaine pitäisi korvata "uskonnot"-oppiaineella, tai siis uskonnon opetus uskontojen opetuksella.

Harvoin ollaan varjon kanssa samoilla linjoilla, mutta tässä ollaan. Mielestäni luo laajempaa perspektiiviä, jos uskonnot tulee kokonaisuutena esiin ja tutuiksi. Minua kuvottaa jonkun tietyn työntäminen ikään kuin faktana ja sitten muut uskonnot ehkä vasta yläasteella tuodaan läpi pintapuolisesti.

Uskonnot kokonaisuudessaan jo ala-asteella ja tasavertaisin lähtökohdin. Silloin saa jokainen itse miettiä, missä on järkeä ja missä ei. Tietysti myös opettajan vastuu, ettei anna tietysti uskonnosta tai sen piirteestä signaalin, että se on kiistaton totuus.

 

[Anttiii]

Ihan yksinkertaisesti uskon Jumalaan.

 

[zorro]

Uskon,

yksi Jumala, monta ihmisen katsantokantaa, eli uskontoa.

 

[Yläpesä]

Entä saako kouluissa kertoa muista mytologioista ja uskomusjärjestelmistä? Esimerkiksi Kreikan muinaisista jumalista tai vaikkapa Kalevalasta, jossa maailma syntyi sotkan munasta?

Ilman muuta, esimerkiksi historian opetuksen yhtydessä. Myös etiikkaa olisi suotava opettaa senkin jälkeen kun kristinuskon pakko-opetuksesta päästään eroon (sisältäähän osa uskonnon opetussuunnitelmasta arvokasta eettistä kasvatusta). Mutta runsaasti tunteja olisi säästettävissä tärkeämpiin aiheisiin, vaikka liikuntaan ensi hätään.

 

[siffa]

1) luterilaisen kirkon yhteisövero-oikeus hiuksista. En pidä oikeudenmukaisena että omistamani yhtiö joutuu maksamaan veroa kirkolle.

2) asiallisia uskonnottomia hauta/uurna/sirottelu/muistolaatta-alueita vapaille kuolleille.

3) luterilaisen uskon pakkosyöttö kouluissa kokonaan pois. Seurakunnat huolehtikoot jäsentensä uskon opetuksesta.

Näihin muutoksiin olisin jo erittäin tyytyväinen.

Nämä Yläpesän esittämät uudistustarpeet ovat kaikki valtiovallan päätettävissä olevia asioita. Kritiikin oikea kohde ovat Suomen poliittiset puolueet, joiden vastuulla on pitää nykytilanne ennallaan tai tehdä uskonnottomien vaatimat muutokset. Ongelma on siinä, että kaikki nykyiset puolueet vasemmistoliittoa ja vihreitä myöten ovat konseksuksessa näissä valtion ja evankelisluterilaisen kirkon välisissä kysymyksissä. Kommunistit ovat Suomessa niin pieni tekijä, että en näe Yläpesän esittämiä muutoksia olevan mahdollista aivan lähitulevaisuudessa maassamme toteuttaa.

 

[mjr]

Varjo nosti 4.1. tämän ketjun ylös ja viikon aikana on 15 sivullista keskusteltu ilmeisen mielenkiintoisesta aiheesta.
Keskustelu käynnistyi ateisti, kansanedustaja Erkki Tuomiojan käyttämän puheenvuoron pohjalta.
Tuomioja suri kovasti sitä, että maailmassa kunnioitetaan kaikkein vähiten uskonnottomien vakaumusta. Radiokeskustelussa teologisen tiedekunnan professori Reijo Työrinojan kanssa Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Pertti Laine oli huolissaan Tuomiojan tavoin uskonnottomien asemasta, jota ei arvosteta tarpeeksi.
Uskonnottomia henkilöitä löytyy suhteellisen paljon tänne JA:aan kirjoittajista. Kysynkin, miten te koette Tuomiojan ja Laineen huolen siitä, että vakaumustanne ei arvosteta riittävästi? Miten uskonnottomien asemaa tulisi Suomessa parantaa konkreettisesti?

Kiinnostavaa on tosiaan keskustelu ollut. Välillä oma olo on kuin linjojen väliin eksyneellä - ei oikein tunne kokonaan kumpaakaan osapuolta omakseen. Minusta oikeastaan kaikkien maailmanuskontojen sanomassa on paljon erittäin olennaista puhetta ihmisyydestä ja ihmisen maailmassaolosta. Kaikissa uskonnoissa on virtauksia, jotka tuovat näitä olennaisia asioita esiin. Kristinuskosta löytyy valtaisa armon ja vapautuksen sanoma, joka voisi olla todella vahva este nyky-yhteiskunnan kylmälle materialistiselle kulutukselle ja esineellistämiselle. Mutta eipä sitä tuoda esiin kuin lähinnä marginaalisesti. Siinähän ongelma sitten onkin: kaikista uskonnoista löytyy kyllä eläviä tulkintoja, kristillisyydessä läheisiltä tuntuvat vaikka unitaarit, kveekarit ja täällä Suomessa körttiläisyys, josta itselläni on hyvin läheisiä ja hyviä kokemuksia; mutta myös islamissa on tiettyja sufilaisia virtauksia jotka erittäin olennaisesti puhuvat kokemuksen ulottuvuuksista; eräät hindulaisuuden abstraktit tulkinnat ovat äärimmäisen älyllisesti kompleksisia ja haastavia, puhumattakaan buddhalaisuuden monista koulukunnista, joissa löytyy hämmästyttävän syvällisiä tulkintoja kokemuksesta ja maailmastaolosta.

Mutta 99% (tai enemmän) käytännön uskonnon harjoittamisesta, konkreettisesta uskonnollisuudesta, muodollisista opeista ja teologioista kokonaan ohittaa nämä uskontojen älyllisesti merkitykselliset osat. Usko on näissä valtavirran tulkinnoissa lähinnä maallisen valtarakenteen, pappisvallan ja ortodoksian, taikauskoinen ylläpitäjä ilman mitään todellista relevanssia inhimilliselle kokemukselle. Hyötysuhde on niin huono, että pitää erikseen miettiä onko siellä pesuveden seassa mitään lasta. Hinta uskonnosta voi olla vähän turhan korkea - samoihin maisemiin kuin mihin nämä uskontojen universaalit ytimet ulottuvat, kohoaa paljon suurempi osa taiteesta ja filosofiasta. Etenkin taide pystyy hämmästyttävän pitkälle välttämään osallisuuden vallankäytöstä ja itsekkäästä manipulaatiosta. Uskovaiset ja heidän dogmansa ovat kyllä lähes poikkeuksetta kaikkein huonointa mainosta uskonnolle. Empiriasta ja järjestä irrallisen enemmän tai vähemmän kirjaimellisen uskon vaatimus on ehkä itsessään väärä lähestymistapa, joka on omiaan vain pönkittämään irrationaalisia maallisia rakenteita. Onko mahdollista koskaan käytännössä erottaa valtavirran uskonnollisuus sokeasta ja tietämättömästä auktoriteettiuskosta?

Mutta silti on pakko jakaa Larkinin käsitys uskonnosta: "a serious house on serious earth". Uskonnot toimivat merkityksellisillä, vakavilla alueilla. Jotka voivat jäädä nykymaailmassa vähän epämiellyttävän autioiksi, jos uskonnot niiltä poistuvat. Meillä on oltava vakava, moraalinen näkökulma kokemukseemme, eikä ole helppoa nähdä sitä kokonaan vakavana ilman jonkinlaista mystistä aspektia. Jokin yksiulotteinen dawkinsilainen materialismi ei ollenkaan tunnu puuttuvan tähän kysymykseen kompleksisen inhimillisen kokemuksemme merkityksestä ja luonteesta. Ei ole ilmeistä, että se edes huomaa koko kysymystä, joka kuitenkin lienee yksi olennaisimmista, ellei jopa olennaisin. Ei ole rationaalista nähdä kokemus kokonaan rationaalisena. Ihmiset eivät ole koneita, ja jos tiede näkee ihmiset vain koneina, se näkee väärin. Eli se seikka, että meillä on tämä tila näille väittelyille ja kiistoille, on pysyvä osa ihmisyyttä (tietenkään ihmisyytemme ei välttämättä ole pysyvää): mitkään empiiriset havainnot tai loogiset päättelyt eivät itsessään tule poistamaan vapauttamme antaa niille oma moraalinen ja eettinen aspekti ja merkitys. Se mistä tämä merkitys syntyy ja miksi se ei ole itsestäänselvä, tulee aina olemaan kiistanalainen ja avoin kysymys, mikä kiistanalaisuus ja avoimuus on siis integraalinen osa kokemuksemme.

Tässä siis erittäin epäselvä ja sekava perustelu sille, miksi on kuitenkin hyvä, että tässä materialistisessa ja persoonattomassa kulutusparatiisissa vielä opetetaan uskontoa kouluissa, jopa osin maltillisen tunnustuksellisesti, ja että meillä on niinkin irrationaalinen instituutio kuin valtionkirkko. On vähän huolestuttavaa, että tämän hyytävän materialismin ja ihmisen näkemisen puhtaasti taloudellisena kulutushyödykkeenä vastaiset arvot lähinnä periytyvät tästä nopeasti unohtuvasta uskonnollisesta taustastamme. Jos yhteiskunnasta tulee lopulta kokonaan materialistinen, "rationaalinen" ja hedonistinen niin pysyvätkö valistuksen ja humanismin arvot voimissaan ilman kristillistä perintöämme, josta ne aikoinaan sangen portaattomasti syntyivät? En ole varma siitä, että vastaus olisi mitenkään itsestäänselvästi myöntävä.

edit: typoja

 

[kuminaama]

En jaksa lukea koko ketjua alusta ( kysymykseni on varmaan jo kysytty muutamaan kertaan ), mutta itseäni askarruttaa muutama asia koskien uskontoja.

1. "Kaikki" uskontokunnat ( kristityt, jehovat,islamistit,mormoonit,helluntailaiset..ym.) toitottavat, että olet syntinen ja joudut kadotukseen, jos et liity heihin. Tämä siis tarkoittaa, että kaikki ovat aina tavalla tai toisella syntisiä ???

2. Kirkollisvero ? Onko niin, että jos et maksa jotain tiettyä "maksulappua", niin olet pakana ? Saahan ihminen uskoa Jumalaan omalla tavallaan ja olla vaikka kuinka paljon uskoa täynnä...vai onko niin, että heti kun lakkaat kirkollisveron maksun et saa uskoa mihinkään ? Rahastako tämä on kiinni ?

 

[julle-jr]

En jaksa lukea koko ketjua alusta ( kysymykseni on varmaan jo kysytty muutamaan kertaan ), mutta itseäni askarruttaa muutama asia koskien uskontoja.

1. "Kaikki" uskontokunnat ( kristityt, jehovat,islamistit,mormoonit,helluntailaiset..ym.) toitottavat, että olet syntinen ja joudut kadotukseen, jos et liity heihin. Tämä siis tarkoittaa, että kaikki ovat aina tavalla tai toisella syntisiä ???

Vähän sama kuin että Jokerifanit ovat sitä mieltä, että IFK on perseestä ja IFK-fanit ovat sitä mieltä, että Jokerit on perseestä. Ovatko molemmat silloin perseestä?

 

[Raúl]

2. Kirkollisvero ? Onko niin, että jos et maksa jotain tiettyä "maksulappua", niin olet pakana ? Saahan ihminen uskoa Jumalaan omalla tavallaan ja olla vaikka kuinka paljon uskoa täynnä...vai onko niin, että heti kun lakkaat kirkollisveron maksun et saa uskoa mihinkään ? Rahastako tämä on kiinni ?

Mikäs päätelmä tämä on olevinaan? Pakanuuteen ei varmasti kirkollisvero liity kenenkään mielestä mitenkään. Totta kai kirkon on instituutiona saatava tuloja jostain tarjoamiaan palveluja vastaan, joten on luontevaa, että jäsenet maksavat tämän veron.

Onhan näitä lukemattomia kristillisiä yhteisöjä luterilaisuuden ulkopuolella, joiden rahoitus perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja kolehtiin. He ovat kristittyjä siinä missä muutkin, vaikka eivät kirkollisveroa maksakaan.

Kolmas vaihtoehto on tietysti olla kuulumatta mihinkään yhteisöön ja olla silti kristitty. En ole missään kuullut sellaista, mitä kysymyksessäsi esität. Vai oliko tämä joku mukahauskuus? Toki saa uskoa, vaikkei mitään maksa.