Uskotko Jumalaan?

[JanJ]

Miksi muuten jotkut kirjoittavat jumalan tai raamatun isolla? Onko kyseessä joku tehostuskeino? En muista äidinkielen tunneilta moista oikeinkirjoitussääntöä.

(ihan tavallinen kysymys, ei provosointi)

 

[sampio]

Itse en käytä sitä tehosteena, vaan olen antanut itseni ymmärtää, että Raamattu <--> Helsingin Sanomat ja Jumala <--> Ismo.

Siis kristittyjen Jumala on samalla erisnimi kun taas esim. islamin jumalan nimi on Allah.

Tämäkään ei ole provo, vaan on pakko kysyä, mistä moisen allekirjoituksen repäisit? Sain kohtalaiset naurut tuosta, sopivan väsynyt kun olen parhaillaan.

 

[Kaivanto]

Viestin lähetti JanJ
Miksi muuten jotkut kirjoittavat jumalan tai raamatun isolla? Onko kyseessä joku tehostuskeino? En muista äidinkielen tunneilta moista oikeinkirjoitussääntöä.

Teos nimeltä Raamattu kirjoitetaan isolla aivan kuten Seitsemän veljestä tai Sota ja rauha.

Jumala on vähän kimurantimpi, mutta jos viitataan nimenomaiseen Jumala-henkilöön eikä jumaliin tai jumaluuteen yleensä, kuuluu periaatteessa käyttää isoa (esim. Allah tai kristinuskon Jumala). On tosin tullut varsin yleiseksi tavaksi ottaa kirjaimen koolla kantaa uskonnon paikkansapitävyyteen, joten käytäntö on kirjava.


Edit: piti vielä sanomani, että yleiskäsitteiksi muodostuneet ilmaisut kuten raamatuntulkinta yms. kirjoitetaan pienellä.

 

[sampio]

Hah, ehdinpä ensin.

Sori chat.

Miks mun silmiä kirveltää?

 

[JanJ]

Viestin lähetti sampio
Tämäkään ei ole provo, vaan on pakko kysyä, mistä moisen allekirjoituksen repäisit? Sain kohtalaiset naurut tuosta, sopivan väsynyt kun olen parhaillaan.

Tuollaisen oli joku kirjoittanut spray-maalilla seinään Turussa. Mahtava teksti. Ajattelin tilata t-paidan tuolla tekstillä :)

 

[Kaivanto]

Viestin lähetti The Original Jags
Kyllä, Jumala voi pelastaa ihmisen, jolla ei ole Raamattuun pohjautuvaa kristillistä uskoa, mutta joka omalla elämällään on osoittanut olevansa arvollinen kuulumaan pelastettavien joukkoon.

Tämä kuulostaa po. yksittäistapaukseen sovellettuna järkevämmältä kuin perinteinen valtatulkinta. Samalla se kyllä puuttuu niin syvästi kristinuskon ytimeen, että pysyneekö kristillisyyden raameissa enää ensinkään.

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti Kaivanto
Tämä kuulostaa po. yksittäistapaukseen sovellettuna järkevämmältä kuin perinteinen valtatulkinta. Samalla se kyllä puuttuu niin syvästi kristinuskon ytimeen, että pysyneekö kristillisyyden raameissa enää ensinkään.

Mielestäni tulkinta pysyy kristinuskon raameissa. Kristinuskon raamit ovat nimittäin selvästi leveämmät, kuin mitä eri kirkot ovat perinteisesti antaneet ymmärtää.

 

[sampio]

Viestin lähetti The Original Jags
Mielestäni tulkinta pysyy kristinuskon raameissa. Kristinuskon raamit ovat nimittäin selvästi leveämmät, kuin mitä eri kirkot ovat perinteisesti antaneet ymmärtää.

Eli teoillaan voi kuitenkin saada autuuden? Vai meinaatko tapausta, joka ei ole kuullut evankeliumia. Tällöinhän Raamatusta löytyy melko selkeä kanta asiaan.

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti sampio
Eli teoillaan voi kuitenkin saada autuuden? Vai meinaatko tapausta, joka ei ole kuullut evankeliumia. Tällöinhän Raamatusta löytyy melko selkeä kanta asiaan.

Jep, kyseessä on Paavalin kanta.

Omassa vuohi/lammas vertauksessaan Jeesus ei puhunut mitään kristillisestä uskosta. Hän puhui vain lähimmäisille suoritetuista teoista sekä tekojen puutteesta, ja jaotteli ihmiset tämän perusteella vuohiin ja lampaisiin, kadotukseen menijöihin ja pelastettuihin.

Tiedän että tulkintani on kirkkojen opetuksen vastainen, mutta Raamattuun voin kuitenkin vedota.

Sen kuitenkin sanon, että hyvin monen ihmisen on vaikea löytää perille taivasten valtakuntaan ilman uskoa Jeesukseen. Kuinka moni Jatkoajan kirjoittajista katsoo olevansa arvollinen pelastumaan oman erinomaisuutensa tähden?

Kuinka moni tunnustaa käsitteen synti ja samalla oman syntisyytensä?

Kuinka moni on valmis luopumaan toisesta ihokkaastaan ja antamaan sen sille, jolla ei ole ensimmäistäkään? Käytännössä!

Kuinka moni on valmis lainaamaan rahaa tuntemattomalle ja olla vaatimatta rahojaan takaisin?

Kuka on valmis toimimaan laupiaan samarilaisen tavoin nähdessään elämän kolhiman ihmisen? Ei vain sanomaan muutaman ystävällisen sanan, vaan uhraamaan konkreettisesti omaisuuttaan tämän onnettoman eteen?

Jep, tässä on pelastuksen ehdot! Kuka ne täyttää, pelastuu.

Toinen vaihtoehto katoa syntejään ja tunnustaa oma syntisyytensä. En tiedä täytyykö tämän tunnustuksen tapahtua uskossa Jumalalle, vai riittääkö pelkkä syvällä omassatunnossa tapahtuva tunnustus.

 

[sampio]

TOJ

Niin, teoreettisestihan myös juutalaisuuden kautta voi vielä pelastua. Jeesus ei kumonnut lakia, vaan täytti sen, joten jos joku muu kykenee samaan (elää nyt aluksi vaikkapa kymmenen käskyn mukaan), pelastaa hän sielunsa. Veikkaanpa kuitenkin, että tuo tie on nykyään käytännössä mahdoton, aivan kuten tuo sinun esittämäsi malli. En nyt pitäisi sinua kovin kerettiläisenä tuon perusteella, itseasiassa keskustelimme muutaman seurakuntalaisemme kanssa tuosta lain täyttämisen kautta pelastumisesta, joten lohdutukseksi voin kertoa, että miettivät näitä asioita muutkin

 

[The Original Jags]

Mietin vaan asioita niiden ihmisten kannalta, joilla ei ole henkilökohtaista uskoa. En tiedä, voiko ihminen tähän loppujen lopuksi paljoakaan vaikuttaa. Voiko uskoa pusertaa itsestään tai itseensä väkisin? Jos uskoa ei ole, niin sitä ei ole. Mutta onko oikeudenmukaista, että ns. kelvollisen elämän elänyt ihminen menee kadotukseen siksi, että ei uskonut? Tai siksi, ettei hän voinut uskoa?

Otetaan esimerkiksi Veikko Hursti. Jos Hursti ei olisikaan ollut uskovainen, mutta siitä huolimatta tehnyt kaiken mitä teki elämässään, niin olisiko helvetti kutsunut Hurstia poismenon jälkeen? Toisaalta en tiedä, olisiko Hursti koskaan tehnyt mitä teki, jos hänellä ei olisi ollut uskoa.

Pidän itseäni onnekkaana, että minulla on tämä usko, koska elämä sen kanssa on niin paljon mielekkäämpää kuin ilman sitä.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti The Original Jags
Mistä olet saanut päähäsi, että ennen ajanlaskumme alkua eläneet ihmiset eivät olisi voineet pelastua?

Sarkasmia hyvä ystäväni, sarkasmia sarkasmia.

Minä en ikuiseen kadotukseen usko. Elämä itsessään on kiirastuli joka koettelee meitä. Ihminen "pelastuu" mielestäni silloin, kun kokee kuollessaan tehneensä elämässään hyvin ja oikein, itseään ja toisia kohtaan.

Ajattelumallini on tässä kohtaa jälleen hyvinkin buddhalainen tai hindulainen, eli uskon jälleensyntymään ja siihen, että virheet voidaan korjata.

 

[The Original Jags]

Viestin lähetti Ted Raikas
Sarkasmia hyvä ystäväni, sarkasmia sarkasmia.

Ymmärsin kyllä ettet ole kristitty, mutta päättelin tuosta että mielestäsi Raamattu antaa ymmärtää, että asia on näin.

Viestin lähetti Ted Raikas

Minä en ikuiseen kadotukseen usko.

En minäkään usko ikuiseen kadotukseen siinä mielessä, kuin se keskiajalta lähtien meille esitetty: tulinen järvi, jossa miljardeja kadotettuna piinataan ja kidutetaan iankaikkisuuden.

Itse uskon, että on olemassa elämän ja kuoleman ylösnousemus. Kaikki ihmiset toki herätetään kuolleista. Toiset herätetään iankaikkiseen elämään, toiset iankaikkiseen kadotukseen. Iankaikkinen kadotus tarkoittaa olemassaolon täydellistä lakkaamista. Ihminen ja hänen sielunsa kuolee iankaikkisesti, eikä hänestä jää mitään jäljelle.

Viestin lähetti Ted Raikas

Ajattelumallini on tässä kohtaa jälleen hyvinkin buddhalainen tai hindulainen, eli uskon jälleensyntymään ja siihen, että virheet voidaan korjata.

Eikös buddhalaisuudessa lopullinen tai korkein taso ole nirvana, jossa ihminen vain lakkaa olemasta, pääsee irti olemassaolon ja elämän loputtomasta piinasta ja kärsimyksestä? Sangen mielenkiintoista, että buddhalaisen uskonnon "pelastus" vastaa oman uskoni mukaista "kadotusta"!

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti The Original Jags

Eikös buddhalaisuudessa lopullinen tai korkein taso ole nirvana, jossa ihminen vain lakkaa olemasta, pääsee irti olemassaolon ja elämän loputtomasta piinasta ja kärsimyksestä?

Niin, näinhän se on.

Itse en usko että tämän elämäni aikana kykenen nirvanan kaltaista olotilaa saavuttamaan, mutta pyrin toki olemaan mahd. hyvä ihminen. Tärkeintä olisi, että kykenisin tämän elämäni aikana sovittamaan joitakin niitä pahoja tekoja, joihin olen syyllistynyt. Silloin voin antaa henkeni vaeltaa rauhassa eteenpäin.

Kuten viittasit, että omassa uskossasi on yhtäläisyyksiä buddhalaisuuteen, niin ei se ole lainkaan ihmeellistä. Samoja perusperiaatteeltaan hienoja asioita halutetaan painottaa ja kehoittaa ihmisiä hyvään elämään. Niitä voi noudattaa kuka tahansa omalla kohdallaan, ilman että elää mitenkään voimakkaasti uskonnollissävytteistä elämää. Ei se vaadi mielestäni uskoa Jumalaan. Edelleenkään mikään jumaluus ei merkitse minulle erityistä. Yritän kaivaa voimavarani omasta sisimmästäni.

 

[mjr]

Viestin lähetti erture
Oletko varma että Mahatma Gandhi menee varmasti helvettiin sen perusteella mitä raamattu sanoo? Jos hänellä on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa niin hän pelastuu. Näin lupaa raamattu ja kuka Gandhin asioista tietää.

No, oletetaan että tiedämme. Oletetaan että hän oli harras, traditionaalinen hindu, joka viime kädessä torjui kristinuskon kolmiyhteisen monoteismin ja sielun ylösnousemuksen. Mitä sitten sinun tulkintasi mukaan hänelle Raamatussa kerrotaan käyvän?

 

[Yläpesä]

Täällä on jokunen keskustelija tuonut esille, että uskoo kyllä jonkinlaiseen jumalaan, mutta ei voi allekirjoittaa kristikirkon eri haarojen jyrkkiä kantoja yksittäisiin opinkohtiin tai niiden soveltamiseen yksittäisten ihmisten elämäntilanteisiin. Mahtaako joukkoomme siis kuulua vapaamuurareita? Tuo veljeskuntahan perustaa arvonsa pitkälti raamattuun, mutta ei tunnusta esim. Jeesuksen jumaluutta. Lisäksi muurarit hyväksyvät kaikki maailman uskonnot ja näkevät, että näiden uskontojen takana on viime kädessä yksi yhteinen jumala, jolla on vain eri nimiä eri kulttuureissa.

 

[Raúl]

Viestin lähetti vlad
Jos tulkitset tämän päivän heprealaista raamattua ei sieltä voikaan löytää kohtaa "Alussa jumalat loivat taivaan ja maan" vaan siinä puhutaan monoteismin mukaisesti jumalasta yksikössä.

Alkuperäinen (muinais)heprealainen kirjoitus kuitenkin esittää asian siten, että luomistyön takana on "jumalkollektiivi" siitä muoto "jumalat", tämä monijumaluus taasen on kulttuurilainaa sumereilta ja babylonialaisilta ja jossain määrin egyptilaisiltä, monoteismin yleistettyä juutalaisessa uskomusperinnössä jumalatkin taipui muotoon jumala - siksi nykyäänm hepreankieliset raamatut esittävät asian yksikkömuotoisena.

Jumalan nimissä voi nähdä viittauksia monikkomuotoihin - kenties tämä on vielä perua ajalta jolloin juutalaisuudessakin vaikutti polyteismi.

Tuossa jokunen sivu taaemmin laitoin kirjavinkkejä kulttuurilainoihin ja käännökset tarkasteluun, jos kiinnostaa niin käy tutustumassa niihinkin.

vlad.

En sen syvällisemmin jaksa nyt kirjoihin tai muihin perehtyä, koska asia ei ole minulle niin tärkeä. Kysyin tätä asiaa kuitenkin läheiseltä tutultani, joka on perehtynyt heprean kieleen, eri Raamatun versioihin sekä Heprealaisiin Raamattuihin. Jumalasta käytetty heprealainen sana 'Elohim' on aina pysynyt samana. Teknisesti sana on kyllä monikko, käytännössä ei. Monikkona sen voi käsittää ainoastaan kuten ainesanat, eli vaikkapa vesi. Vaikka veden hepreankielinen sana on myös monikko, sitä ei ymmärrettävistä syistä monikkona käytetä.

Sana Elohim on ollut juutalaisille aina yhtä Jumalaa tarkoittava sana. Sitä ei pitäisi voida ymmärtää väärin, mutta nykyteologia, joka haluaa kyseenalaistaa kaiken, on senkin tehnyt. Monijumalaisena juutalaiset eivät ole kuitenkaan Aabrahamin Jumalaa koskaan pitäneet.

 

[Raúl]

Viestin lähetti The Original Jags
Raamattu ei ole täysin yksiselitteinen eikä ilman ristiriitoja oleva kirja, tämän voi jokainen rehellinen uskovakin myöntää.

Toisaalta Paavali mainitsee uskon pelastuksen edellytyksenä, toisaalta Jeesuksen mukaan jokaiselle maksetaan "tekojensa mukaan" viimeisellä tuomiolla.

Nuo mainitsemasi asiat eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään tai sulkemassa toinen toistaan pois, vaikka niin voisi kuvitella. Raamattu sanoo sen pelatuvan, joka uskoo. Myöskin toisaalta sanotaan uskon ilman tekoja olevan kuollut, sekä tuo "tekojensa mukaan tuomitseminen". Lakihenkisyyden puolelle mennään, jos tekoja aletaan vaatimaan itseltään tai toisilta pelastuksen edellytyksenä. Usko Jumalaan kuitenkin synnyttää nuo teot, joiden ei tarvitse tosin olla mitään kovin näkyvää tai huomattavaa, esim. "vähintään 10 hlöä pitää tulla kauttasi uskoon, tai et pelastu." Jos ihminen todella uskoo Jumalaan, taivaaseen ja helvettiin, hänellä on oikeasti tarve julistaa evankeliumia. Ei sitä mielellään katsele, kun läheiset menevät suoraan kadotukseen.

Palaten tuohon tuomitsemiseen tekojen perusteella, ei sekään ole ristiriidassa. Jokainen kyllä tuomitaan tekojensa mukaan, niin uskova kuin ei-uskovakin, mutta pelastus ei tule sitä kautta. Varmasti joutuu jokainen uskovakin viimeisellä tuomiolla koville, ei ole helppoa näyttää omaa syntisyyttään. Tämä on Jumalan tuomio ja jokainen saa siinä kyllä rangaistuksen, mutta ristintyön ja uskon kautta ihmisen ikuisuus ratkaistaan, ei tekojen. Jokaisen ihmisen teothan Jeesus on ristillä sovittanut, jos sovituksen vain haluaa ottaa vastaan.

 

[bunghole]

Viestin lähetti vlad
Voisin olettaa, että kuollessaan Gandhi on ollut rauha itsensä kanssa sekä koko luomakunnan kanssa mutta riittääkö tämä kristilliselle jumalalle?

Gandhi oli lukenut ja tutustunut raamattuun yhtälailla kuin koraaniin sekä hindujen ja muidenkin uskontojen kirjoituksiin mutta riittääkö tämä kristilliselle jumalalle?

En halua tuomita ketään joten en ottanut asiaan siksi kantaa. Enkä ota edelleenkään. Mielestäni on vain yksi Jumala eikä mitään muuta. Sillä ei ole väliä onko hän kristillinen Jumala vai miksi häntä kutsutaan, sillä voihan olla että eri kulttuurit kokevat tämän saman Jumalan tai jumaluuden vain hieman eri tavoin. Itse uskon Jumalaan kristillisestä näkökulmasta enkä ole tuomitsemassa muita uskoja vääriksi. Minulle riittää oma uskoni ja annan muiden uskoa niinkuin uskovat tai ovat uskomatta.

Viestin lähetti vlad
Entä jos Gandhi ei kuitenkaan "tunnustanut" kristillistä jumalaa muita jumalia korkeammaksi, entä jos hän oli sitä mieltä, että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja samaten jumalatkin?

Kysymyksiä joihin Gandhi itse tiesi vastaukset omasta puolestaan.

Vastasin tähänkin oikeastaan jo edellisessä kohdassa. Edellisessä Gandhia koskeneessa viestissäni tarkoitin vain sitä että meidän ihmisten on aivan turha miettiä muiden pelastumista. Sen sijaan tulisi keskittyä vain omaan elämään ja omaan pelastumiseen, jos vaan uskoo kuoleman jälkeiseen elämään.

Viestin lähetti vlad
erture: Tunnut niputtavan kaikkui uskonnot lahjakkaasti kristillisen käsityksen alle - tai sellaisen kuvan saan, entäpä jos kristillinen uskontokäsitys onkin vain perua jostakusta toisesta? Jospa se kristillinen jumala ei olekaan se "oikea" jumala vaan se on jokin muu?

vlad.

Pahoittelen että ilmaisin itseni epäselvästi. Luin itse edellisiä viestejäni ja myönnän että olisin saanut juuri saman kuvan. Kun kädet toimivat hitaammin kuin ajatus joka menee monta askelta edellä niin jää väkisinkin asioita sanomatta. Toisaalta vieseistä alkaisi tulla liian pitkiä ja vaikeasti luettavia jos sanoisi kaiken mitä haluaisi sanoa.

Itse siis puhun yleensä vain kristillisestä näkökulmasta sillä itse uskon niin ja tunnen uskonnoista parhaiten juuri kristinuskon. Muita uskontoja tunnen myös mutten läheskään niin hyvin. Puhuin jo tässä viestissä aiemmin siitä kuinka mielestäni on vain yksi Jumala, olkoon se sitten mikä tai kuka tahansa, jonka ihmiset eri aikoina ovat voineet kokea ja käsittää hieman eri tavoin. Uskonnot itsessään ovat kuitenkin ihmisten keksintöä ja niillä on eroteltu vain erilaiset suuntaukset toisistaan.

EDIT: Yläpesä mainitsi vapaamuurareista, ja mielestäni heidän jumalkäsityksensä on lähellä minun käsitystäni jumalasta. Itse uskon Jumalaan kristillisestä näkökulmasta enkä halua tuomita muita ihmisiä vääräuskoisina tai jumaluuksia jos sellaisia on. Itse keskityn siis vain omaan uskomiseen sillä tiedän siinä olevan tarpeeksi tekemistä. Ei se niin helppoa aina ole että olisi aikaa ja varaa vahtia muidenkin uskoa ja tekemisiä.

 

[Yläpesä]

Tässä myös mielenkiintoinen sivu, joka analysoi uskisten ja ateistien välisen keskustelun ominaispiirteitä. Ihan hyvä varmaan ateistienkin lukaista, jotta tietää miten uskikset valmistautuvat heidän kanssaan väittelemään - ja päinvastoin. Tätäkin ketjua tuo "analyysi" kuvastaa ihan hyvin.

http://www.carm.net/atheism.htm

Näyttää tuon ylläpitäjä kuitenkin yrittäneen todistaa jumalan olemassaoloa fysiikan tuloksillakin... huoh.

 

[ms.qvist]

Mahatma Gandhin kohtaloon ei lienee enää tarvinne palata, sen määräytyminen johtunee tavasta tulkita raamattua tai muita pyhiä kirjoituksia, fundamentalistisimpien raamattuun uskonsa perustavien ajatusmallin mukaan Gandhi varmaan kärventyy helvetin tulissa ikuisesti.

Viestin lähetti erture

Itse siis puhun yleensä vain kristillisestä näkökulmasta sillä itse uskon niin ja tunnen uskonnoista parhaiten juuri kristinuskon. Muita uskontoja tunnen myös mutten läheskään niin hyvin. Puhuin jo tässä viestissä aiemmin siitä kuinka mielestäni on vain yksi Jumala, olkoon se sitten mikä tai kuka tahansa, jonka ihmiset eri aikoina ovat voineet kokea ja käsittää hieman eri tavoin. Uskonnot itsessään ovat kuitenkin ihmisten keksintöä ja niillä on eroteltu vain erilaiset suuntaukset toisistaan.

Näin pääpiirteittäin olenkin ymmärtänyt sinun asioita tarkastelevan, halusin vain tarkistaa asian kun muutaman kerran sain sellaisen kuvan, että varsin surutta nipputtelin uskontoja keskenään.

Oletko vertaillut omaa tulkintaasi muiden tulkintoihin, kuinka moni yleensä on samalla linjalla kanssasi vai onko kuinkakin yleistä kanta jonka mukaan kristittyjen mielestä eri uskontoihin kuuluvat joutuvat suoraa päätä paistumaan helvetin tulissa? Oma mummini piti toisiin jumaliin uskovia suoraan pakanoina - kuin myös ateisteja. Hän tulkitsi raamattua siten, että vain raamatun jumalaan uskovat pelastuvat eivät muut - hänen tulkintansa mukaan siis minäkin joudun helvettiin kuoltuani (olettaen, että se helvetti edes on olemassa).

Kuinka koet sellaistet uskonnot joissa on monta jumalaa? Eikö tällainen polyteistinen tulkinta ole ristiriidassa raamatun jumalkäsityksen mukaan?

Toivottavasti yllä esittämäni kysymykset eivät ole liian henkilökohtaisia.

vlad.

edit: typo.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Kaivanto
On tosin tullut varsin yleiseksi tavaksi ottaa kirjaimen koolla kantaa uskonnon paikkansapitävyyteen, joten käytäntö on kirjava.

Täältä löytyy eräs joka tarkoituksellisesti kirjaimen koolla protestoi kristillistä jumalkäsitystä ja uskomusperinnettä vastaan. Siksi jumala pienellä, samoin raamattu - poikkeustapauksissa kirjoitan ne isolla, kuten lainatessani otteita jostain toisesta tekstistä tms.

vlad.

 

[siffa]

Vapaamuurarit ja kristinusko

Viestin lähetti siffa
Adolf Hitlerin ja natsien, myös uusnatsien suhteeseen kristinuskoon lupasin palata.

Seuraavista parista kohdasta selvinnee, tosin hyvin kalpeasti, Hitlerin ja natsismin suhteesta kristinuskoon.
"Arjalainen kulttuuri horjutti kristinuskon asemaa Euroopan johtavien kansojen maailmankuvan perustana. Wagner loi uuden taidekäsityksensä ohella uutta ihmistä. Jung etsi tietään ihmisen psyyken pohjakerroksiin uppoutumalla muinaisen mytologian maailmaan ja Hackel riisui populaarilla tieteellisellä marerialismillaan kristinuskon maailmankuvan perusteita. Mutta minkälaista uskontoa arjalainen liike sitten tarjosi kristinuskon tilalle? Tätä eurooppalaisten kansojen alkuperäistä uskontoa meidän on jäljitettävä arjalaisten rotumystikkojen opeista. He sukelsivat syvälle mytologian fantasiamaailmaan ja rakensivat niistä uutta menneisyyttä Euroopalle. Tuon uuden menneisyyden odotettiin avaavan ovet loistavaan tulevaisuuteen."

Yläpesä ottaa mielenkiintoisia keskusteluaiheita esille. Selvitin Hitlerin suhdetta kristinuskoon. Kristinuskon suhteesta vapaamuurareihin on olemassa vähän tutkimuksia, koska mystisyys, salaisuus ja vaikeneminen kuuluvat sen ominaispiirteisiin.

Adolf Hitler oli perehtynyt vapaamuurariuteen ja sai sieltä oivalluksia natsien oppirakennelmalle ja järjestäytymiselle.

Kirjassaan The Voice of Destruction Hitler pohtii vapaamurariudesta mm. seuraavasti:

"Sain valaistumisen vapaamuurareilta.... On yksi vaarallinen peruspiirre, jonka olen kopioinut vapaamuurareilta. He muodostavat jonkinlaisen papillisen aateliston. He ovat kehittäneet salaisen opin....joka on annettu heille vihkimisen eri asteissa tapahtuvien symbolien ja salamyhkäisten menojen välityksellä....toimien mielikuvituksessa noituuden ja palvonnan vertauskuvien avulla-kaikki ovat vaarallisia asioita, asioita, joihin olen ryhtynyt. Ettekö huomaa, että puolueellamme täytyy olla tällainen luonne?...Järjestys, maallisen papiston hierarkinen järjestys."

 

[Ex]

HN:lle pikku irtoviesti:

Mikä se semmoinen isä on joka vaatii lapsiltaan tottelevaisuutta? Jaa että pitäisi katsoa molempiin suuntiin ennen kadun ylitystä? Absurdia! Pestä hampaat joka päivä? Orjuuttavaa!

 

[L4E]

Viestin lähetti vlad
Täältä löytyy eräs joka tarkoituksellisesti kirjaimen koolla protestoi kristillistä jumalkäsitystä ja uskomusperinnettä vastaan.

Niin kyllähän tuo pienten etukirjainten käyttö on niin kuin vlad sanoo kannanottoa asioiden suhteen tälläisissä "epävirallisissa" kannan otoissa(niin kuin Jääkiekko joukkueen nimen tai Paikkakunnan nimen kirjoittaminen pienellä), mutta sen verran tuohon Kaivannon lausumaan ettei jumalien nimiä "virallisissa" kirjoituksissa(lehdet, tietokirjat ymv.) kirjoiteta koskaan pienellä(tai sitten on virhe oikoluvussa) eli julkaisupuolella ei käytännön pitäisi olla kirjavaa.

Osaakos vlad muuten sanoa honkarin merkityksen Kiinan kristittyjen määrään? Tuli vaan mieleen, että siellä varmasti oli "kristillisempää" väkeä kuin "vanhassa" Kiinassa johtuen jo ihan suuremmista yhteyksistä länsimaailmaan, kun tuo veikkaukseni että islam olisi ollut kolmanneksi suurin(voi tietysti johtua siitäkin että aikaa on kulunut ja päivitykset on jäänyt tekemättä pääkoppaan :] ) ei osunutkaan kohdalle.