Uskotko Jumalaan?

[Breeze Harbour]

Näen itse asian niin että vaikka käsite Jumala ei aiheutakaan minussa mitään ateistista vastalauseryöppyä, niin tässä menee minullakin raja. Tuo lihavoimani sana viittaa siihen että Jumala olisi jonkunlainen entiteetti, koska käytät sanaa Hän. En ihmettele yhtään että niin moni kakoo tällöin vastaan.

Juu, ymmärrän kyllä tämän. Ihmismieli kun on taipuvainen reagoimaan tiettyihin asioihin, sanoihin ja korostuksiin hyvinkin aggressiivisesti, mikäli hän kokee ne itselleen häiritseviksi.

@Smitty#41 Ateistina eläminen vaatii korkeampaa moraalia kuin esim kristittynä oleminen. Miksi? Siksi, että minun tulee voittaa kanssaihmisteni kunnioitus ja läheisteni rakkaus päivittäin.

Ei usko itsessään mun mielestä vaikuta moraalintunteeseen, vaan se miten ajattelet muista.

Minulle ei kukaan ole luvannut mitään anteeksiantoa kuolinvuoteella. Minua ei houkuttele taivas eikä pelota helvetti. Arvotan itseni sen mukaan, miten tässä tehtävässä suoriudun. Jos olen kelju kanssaihmisille, ei kukaan mustakaapu pysty sitä anteeksi antamaan. Vain he voivat minulle antaa anteeksi, joita olen loukannut.

Itselleen ja toiselle anteeksiantaminen on yhtä tärkeää. Huom. anteeksianto ei tarkoita jonkun karmean teon hyväksymistä, vaan sitä että pääset siitä yli ja olet valmis menemään eteenpäin etkä jää tuntemaan vihaa.

Myöskään saatana ei minua pahuuteen houkuttele, vaan vastuu hölmöilyistäni on 100% itsellä.
En rakasta vihollistani, enkä käännä toista poskea.

Ei ehkä saatana itsessään, vaan viha, kostonhaluisuus, intohimo, ahneus sekä itsekkyys ovat niitä tärkeimpiä pahuuteen houkuttelevia tekijöitä. Jos noita elämän periaatteita vastustaa, ei todellakaan ole niinkään välttämätöntä uskoa Jumalan olemassaoloon.

Pahuutta ja vääryyttä tulee vastustaa kaikin mahdollisin keinoin, eikä suinkaan tarjota rakkautta väärintekijöille. Kuten kristinusko moraalittomasti opettaa. Myös kristinuskon oppi esivallan legitimiteetin sokeasta kunnioittamisesta on typeristä typerin.

Tästä olemme kuitenkin täsmälleen samaa mieltä. Ei vihollista minustakaan kuulu rakastaa. Ymmärtää voi silti yrittää aina, se ei rakkautta vihollistaan kohtaan vaadi.

Aika erikoinen argumentti uskovaiselta, jota voin tässä ihan ääneen miettiä. Erityissti kun aiemmin kerroit että se että kuinka moni johonkin uskoo, lisää sen todennäköisyyttä. Näetkö tässä edes päivänselvää ristiriitaa, vai onko tämä vain niitä näin ne asiat koetaan juttuja joita minä en ole kykenevä ymmärtämään?

Itseasiassa sanoin jokunen sivu takaperin juuri toisinpäin. Menepä vaikka lukemaan se viesti uudelleen ellet usko mua.

Se, että pidät joulupukkiin uskomista vedenpitävänä vertauskuvana yhteiskunnallisiin uskontoihin, hämmentää minua vieläkin.

Aikuiset ovat toki kriittisempiä ja älykkäämpiä kuin lapset, joten siinä mielessä on loogista että he eivät usko sellaiseen jonka olemassaolosta ei ole todisteita. Vastaavasti Yhdysvalloissa on tehty tutkimus, että Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian huippututkijoista vain 7 % ilmoitti uskovansa jumalaan kun kaikkien amerikkalaisten keskuudessa uskovia on yli 90%.

Aika monelle muullekin uskovalle se on pysyvä siihen asti kun menettävät uskonsa. Vähän niinkuin SM-liigan valmentajilla on aina seurajohdon täysi luottamus.

Paljon mielenkiintoisempaa olisi silti ollut, että olisit ottanut kantaa että onko Shivan, Odinin tai Zeuksen olemassaolo samalla tavalla kiistanalaista kuin Jahven?

Totta kai kaikki sellaiset uskon asiat ovat kiistanalaisia, jotka ovat missä tahansa vaiheessa maailman kehitystä olleet joillekin "totuuksia". Tietääkseni kukaan järjellä ajatteleva ihminen ei ole ikinä väittänyt joulupukkia Jumalakseen tai pelastuksekseen..? Siksi minusta on yhä hieman omituista verrata Jumalaa joulupukkiin.

Olen ateisti, minkä olen täällä monesti kertonutkin. En siis usko yhdenkään jumalan olemassaoloon. Olen kuitenkin valmis uskomaan heti, kun siihen on riittävät perusteet, mikä käsittääkseni pätee suureen osaan ateisteista. Kristillisen Jumalan kohdalla on tosiaan mielestäni loogisesti ilmeistä, ettei häntä ole olemassa, tai siis ettei ainakaan ole kaikkivoipa ja hyvä.

Asia selvä.

Muistat kyseisen kohdan huonosti. On Jumalan valinta kohdistaa kidutusta ja murhaa egyptiläisiin. Jos hän olisi hyvä, hän yksinkertaisesti asettaisi faaraon ajatukset siten, että tämä lähettäisi juutalaiset matkoihinsa. Mutta hän tekeekin juuri toisin, paaduttaa faaraon sydämen, jotta "näytös" voi jatkua. Ja murhaamisen suoritti Raamatun mukaan nimenomaan Jumala.

Hmm... Kiitos perehdytyksestä. Minusta tuo koko teksti kokonaisuudessaan kuvastaa lähinnä tuon ajan ihmisten uskoa sekä käsitystä Jumalasta ja maailmasta. Tuon ajan ihmisillä ei käytännössä ollut käsissään lainkaan varmaksi todistettua tietoa, joten siksi he uskoivat kirjaimellisesti kaiken olevan Jumalan tahtoa. Heille ei ollut annettu käsiinsä keinoja ymmärtää asioita tieteen ja faktojen näkökulmasta. Tiedettä ei tuolloin vielä tunnettu ja kaikki heidän tietonsa oli kirjoitettua, kokemuksiin pohjautuvaa tietoa. Se on ihan tutkittu juttu, että epävarmuus luo pelkoa ja Mooses todennäköisesti pelkäsi Jumalan haluavan vahingoittaa heitä, elleivät tottele tämän niinsanottuja määräyksiä. Joten siksi hän varoitti kansaansa ja kertoi heille kuinka toimia.

Tuon ajan ihmiselle lait määritti Jumala, eli toisin sanoen heidän silloinen käsityksensä oikeasta. Heidän käsityksensä oikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan kohtaa lainkaan nykyajan standardien kanssa. Siksi nykymaailman hyvinvointivaltioissa vanhanaikaiset uskomukset eivät enää vaikuta lakien julistamisessa. Tämä taas johtuu siitä, että tiedämme lajistamme nykyisin niin paljon sellaisia asioita, joista ajalta ennen Kristusta emme tietäneet. Kaikki tuon ajan tieto perustui uskomuksiin. Nykyisin se pohjautuu siihen mitä tiedämme, mitä koemme ja miten tunnemme.

Toki tiedostan enemmän kuin hyvin, että tuollaiset kertomukset enemmän kuin asettavat Jumalan hyvyyden kyseenalaiseen valoon skeptikkojen silmissä. Kyseenalaistaminen on tervettä ja täysin luonnollista. On huomattavasti helpompaa kyseenalaistaa muiden uskomuksia, kuin muuttaa omiaan. Sellainen vaatii ensinnäkin paljon aikaa, itsetutkiskelua sekä uusia näkökulmia.

En siis ole taipuvainen uskomaan, että kaikki maailmanhistorian tapahtumat ovat puhtaasti Jumalan tahtoa. Suuren osan niistä olemme itse aiheuttaneet, osa taas on luonnon aiheuttamia. Toisaalta vaikutamme myös ympäristöömme, joten ympäristömmekin on silloin vaikutettava samaten meihin. Olemme luonnon kanssa yhtä, sillä luonnossa on lajimme syntyperät.

Häiritseekö sinua yhtään, että yksisarvisiin, enkelihoitoihin ja muuhun höpöhöpöön uskovat perustelevat uskomustaan identtisillä argumenteilla? "Loogisesti toki yksisarvisten olemassaoloa ei voi todistaa, mutta minusta tuntuu että niitä on. Skeptikon on vain vaikea käsittää että emme me yksisarvisiin uskovat ole mitään hulluja, jotka uskovat olemattomaan."

Uskon asioissa terveen järjen käyttö on suositeltavaa tai oikeastaan pakollista. Loch Nessin hirviön tai yksisarvisten olemassaoloon uskominen on melko pitkälle vietyä taikauskoa, jollaista ei voi edes kokemuksilla perustella, sillä kukaan ei todistettavasti ole törmännyt näihin taruolentoihin luonnossa. Kumpaakaan näistä ei myöskään ole ikinä pidetty jumalina, joten minulle ne ovat fantasiaolentoja, joiden olemassaolosta jotkut ihannoivat, mutta kukaan ei voi sanoa tietävänsä nähneensä sellaisen. Jos sellaisen on kuvitellut näkevänsä, on todennäköisesti hallusinoinut.

Toki samanlaisen argumentin voi tehdä Jumalasta, jos ei tunne Jumalaa käsitteenä.

 

[adolf]

Ihmismieli kun on taipuvainen reagoimaan tiettyihin asioihin, sanoihin ja korostuksiin hyvinkin aggressiivisesti, mikäli hän kokee ne itselleen häiritseviksi.

Juu. Ihmismieli kykenee myös hämmästyttävällä tavalla selittämään mustan valkoiseksi.

 

[Satunnainen]

En siis ole taipuvainen uskomaan, että kaikki maailmanhistorian tapahtumat ovat puhtaasti Jumalan tahtoa. Suuren osan niistä olemme itse aiheuttaneet, osa taas on luonnon aiheuttamia. Toisaalta vaikutamme myös ympäristöömme, joten ympäristömmekin on silloin vaikutettava samaten silloin meihin. Olemme luonnon kanssa yhtä, sillä luonnossa on lajimme syntyperät.

Onko Jumala mielestäsi kaikkitietävä ja kaikkivoipa? Vai ovatko hänen kykynsä mielestäsi rajallisemmat?

 

[Breeze Harbour]

Onko Jumala mielestäsi kaikkitietävä ja kaikkivoipa? Vai ovatko hänen kykynsä mielestäsi rajallisemmat?

Viime kädessä ihminen itse on se, joka määrittää oman kohtalonsa. Sanoillamme, teoillamme sekä ennen kaikkea päätöksillämme on suurin vaikutus yhteisöön, jollaista luomme ympärillemme. Toki jos on vaikka syntynyt kuurona tai sokeana, vaikuttaa sekin merkittävästi tapaan, jolla maailmaa pystyy hahmottamaan.

Jumalan vaikutus elämässämme näkyy lähinnä siinä, että vääristä valinnoista joutuu vastuuseen tavalla tai toisella. Tämän takia on sanoinkuvailettoman tärkeää koittaa ymmärtää, milloin toimimme väärin muita kohtaan. Joskus jopa tiedostamme toimivamme väärin, mutta päätämme silti toimia niin koska "se tuntuu hyvältä".

 

[Vintsukka]

Uskon asioissa terveen järjen käyttö on suositeltavaa tai oikeastaan pakollista. Loch Nessin hirviön tai yksisarvisten olemassaoloon uskominen on melko pitkälle vietyä taikauskoa, jollaista ei voi edes kokemuksilla perustella, sillä kukaan ei todistettavasti ole törmännyt näihin taruolentoihin luonnossa. Kumpaakaan näistä ei myöskään ole ikinä pidetty jumalina, joten minulle ne ovat fantasiaolentoja, joiden olemassaolosta jotkut ihannoivat, mutta kukaan ei voi sanoa tietävänsä nähneensä sellaisen. Jos sellaisen on kuvitellut näkevänsä, on todennäköisesti hallusinoinut.

Ja jos sille yksisarvisen hallusinaatiossa nähneelle koittaa selittää että hän on luultavasti erehtynyt, vastaukseksi tulee "ei skeptikko tätä voi tajuta", "et ymmärrä yksisarvisen käsitettä" ja "löydät yksisarvisen sisältäsi".

Ai niin, ja "ei ole mahdollista että olen erehtynyt".

 

[Satunnainen]

Viime kädessä ihminen itse on se, joka määrittää oman kohtalonsa. Sanoillamme, teoillamme sekä ennen kaikkea päätöksillämme on suurin vaikutus yhteisöön, jollaista luomme ympärillemme.

Jumalan vaikutus elämässämme näkyy lähinnä siinä, että vääristä valinnoista joutuu vastuuseen tavalla tai toisella. Tämän takia on sanoinkuvailettoman tärkeää koittaa ymmärtää, milloin toimimme väärin muita kohtaan. Joskus jopa tiedostamme toimivamme väärin, mutta päätämme silti toimia niin koska "se tuntuu hyvältä".

Ymmärrän. Olet siis ilmeisesti jonkinlainen deisti.

 

[Breeze Harbour]

Ja jos sille yksisarvisen hallusinaatiossa nähneelle koittaa selittää että hän on luultavasti erehtynyt, vastaukseksi tulee "ei skeptikko tätä voi tajuta", "et ymmärrä yksisarvisen käsitettä" ja "löydät yksisarvisen sisältäsi".

Ai niin, ja "ei ole mahdollista että olen erehtynyt".

Voihan joku oikeesti löytää vaikka yksisarvisen sisältään. Meitä on moneen junaan...

On kuitenkin tärkeä ymmärtää se ero, että yksisarvinen on mitä ilmeisimmin narkkarin visuaalinen harha, siinä missä Jumala todellisessa muodossaan ei mun filosofiassani ole visuaalisesti aistittavissa oleva käsite.

Ymmärrän. Olet siis ilmeisesti jonkinlainen deisti.

Correct.

 

[dana77]

Itseasiassa sanoin jokunen sivu takaperin juuri toisinpäin. Menepä vaikka lukemaan se viesti uudelleen ellet usko mua.

Pahoittelen kirjoitusvirhettä, siinä tietenkin piti lukea että "ei lisää todennäköisyyttä". Tässä siis se elefantin kokoinen ristiriita, että joulupukki ei voi olla totta kun kukaan ei häneen usko, vaikka uskovien määrä ei lisää olemassaolon todennäköisyyttä.

Se, että pidät joulupukkiin uskomista vedenpitävänä vertauskuvana yhteiskunnallisiin uskontoihin, hämmentää minua vieläkin.

Minua taas hämmentää se miten ymmärrät että jumaliin uskotaan siksi koska vanhemmat opettavat niiden olevan totta ja myönnät että jos näin ei tehtäisiin, niin jumaliin ei uskottaisi samassa mittakaavassa. Samoin ymmärrät senkin joulupukkiin uskotaan siksi, että vanhemmat sanovat sen olevan totta ja jos näin ei tehtäisi niin joulupukkiin ei uskottaisi. Sitten yhtäkkiä se onkin ihan eri asia.

 

[Breeze Harbour]

Minua taas hämmentää se miten ymmärrät että jumaliin uskotaan siksi koska vanhemmat opettavat niiden olevan totta ja myönnät että jos näin ei tehtäisiin, niin jumaliin ei uskottaisi samassa mittakaavassa. Samoin ymmärrät senkin joulupukkiin uskotaan siksi, että vanhemmat sanovat sen olevan totta ja jos näin ei tehtäisi niin joulupukkiin ei uskottaisi. Sitten yhtäkkiä se onkin ihan eri asia.

Koska et osaa laittaa asioita perspektiiviin...

Ei ole olemassa mitään "joulupukkioppia".

 

[Vintsukka]

Voihan joku oikeesti löytää vaikka yksisarvisen sisältään. Meitä on moneen junaan...

On kuitenkin tärkeä ymmärtää se ero, että yksisarvinen on mitä ilmeisimmin narkkarin visuaalinen harha, siinä missä Jumala todellisessa muodossaan ei mun filosofiassani ole visuaalisesti aistittavissa oleva käsite.

Kuka sanoi että yksisarvisen voi nähdä? Se on näkymätön yksisarvinen, jonka olemassaolon voi vain tuntea sisimmässään. Et vain ymmärrä yksisarvisen käsitettä.

 

[Breeze Harbour]

Kuka sanoi että yksisarvisen voi nähdä? Se on näkymätön yksisarvinen, jonka olemassaolon voi vain tuntea sisimmässään. Et vain ymmärrä yksisarvisen käsitettä.

Luovutan. Haastat joko tietoisesti tai tietämättäs riitaa noilla kommenteilla joten let's drop it.

 

[dana77]

Koska et osaa laittaa asioita perspektiiviin...

Ei ole olemassa mitään "joulupukkioppia".

Tai sitten minä juuri osaan laittaa ne.

Minähän itseasiassa voisin perustaa joulupukkiopin samoin kuin Joseph Smith perusti Mormonit, L. Ron Hubbard skientologit, David Koresh Davidin oksan ja John Frum lastikultin jos tämä siitä on kiinni. Sen jälkeen olisi loppujenkin vähäuskoisten myönnettävä että Joulupukki on samalla viivalla Jahven kanssa.

Näitä uskontoja ja lahkoja on sen verran runsaasti nähty ja perustettu aiemminkin, että konsepti niiden perustamiseen on hyvinkin selvä. Vaikeinta olisi oikeastaan vain löytää hedelmällinen maaperä eli mielellään kouluttamatonta väestöä, joilla on elämässään vaikeuksia. Sekin auttaisi että markkina ei olisi entuudestaan saturoitu vanhoista uskonnoista. Esim pari tuhatta vuotta sitten lähi-idässä oli loistava tilanne, mutta toki jostain etelä-amerikasta tai aasian syrjäseuduilta voisi vieläkin vastaavia löytyä. Tällaisen uskonnon perustaminen olisi siitäkin erinomainen idea, että ihan homman ei tarvitsisi olla mitenkään pyyteentöntä. Käytännössä aina perustajilla on "sattumalta" kasautunut merkittäviä määriä rahaa ja pillua. Ei taida paljon Game of Thronesin high sparrown lisäksi poikkeuksia olla. Joku voisi jopa epäillä, että noita ei perustella pelkästään rakkaudesta lajin yhtään enempää kuin pyramidihuijauksia ei aloiteta vilpittömästi ajatuksella, että tämä tuottaa hyvinvointia laajalle.

 

[penaz]

Samoin ymmärrät senkin joulupukkiin uskotaan siksi, että vanhemmat sanovat sen olevan totta ja jos näin ei tehtäisi niin joulupukkiin ei uskottaisi. Sitten yhtäkkiä se onkin ihan eri asia.

Aikoinaan kaverini 4- vuotias tytär pohdiskeli joulun alla asiaa seuraavasti. Joulupukki voi hyvinkin olla olemassa, mutta Jeesus on kyllä keksitty.

 

[Vintsukka]

Luovutan. Haastat joko tietoisesti tai tietämättäs riitaa noilla kommenteilla joten let's drop it.

Ihan tarkoituksella kärjistän, mutta pointti on, että en näe mitään eroa jumaluskon ja huuhaan välillä. Sinulle se kertoo tietysti minun vajavaisuudestani. Mutta samalla tavalla yksisarvisuskovainen pitää sinua vajaana jos et usko yksisarvisiin.

 

[Breeze Harbour]

Uskova keskustelemassa logiikasta on jo itsessään melkoinen paradoksi.
Raamattu on ihmisen kirjoittama, taruja, kertomuksia, sieltä on poisteltu lukuja jotka eivät kirkkoa miellyttäneet, sinne on lisäilty tavaraa.
Osa tapahtumista, kuten Mooseksen meren halkaiseminen, ovat luultavasti ihan oikeita historiallia tapahtumia, mutta eivät jumalan tekoja, eikä ihmisen, vaan luonnonmullistuksia, tsunami. Asiat on selitetty niillä pelimerkeillä mitä silloin on ollut käytössä.

Tässä kappaleessa on mukana myös ihan asiaa. Tosin taruiksi en Raamatun sisältöjä sanoisi, pikemminkin sen aikaisten ihmisten silloiseksi käsitykseksi jumalallisuudesta. Tuon aikainen ihminen oli meihin verrattuna aika lailla "luonnon armoilla" ja Jumalalla on omassa elämänfilosofiassani kuitenkin tavalla tai toisella yhteys luontoon, joten on oikeastaan varsin loogista, että tuolloin ihminen haki vastauksia elämäänsä yksinomaan uskomuksiinsa pohjautuen, sillä kuten sanoit, heillä ei ollut tuolloin muitakaan pelimerkkejä käytettävissä.

Osa noista alkuaikaisista uskomuksista on onnistuttu kokonaan kumoamaan tieteen ja tutkimusten keinoin, mutta poistaako sekään sitä mahdollisuutta, että jotain meitä suurempaa saattaa jossain tuolla taivaan takana olla olemassa? Jotain mitä emme voi fyysisesti nähdä tai kuulla, mutta jonka voiman pystymme tuntemaan tekojemme ja ajatuksiemme kautta.

Ketään en pakota Jumalaan uskomaan, mutta itseäni ajatus aisteilla havaitsemattomasta voimasta kiehtoo.

Ihan tarkoituksella kärjistän, mutta pointti on, että en näe mitään eroa jumaluskon ja huuhaan välillä. Sinulle se kertoo tietysti minun vajavaisuudestani. Mutta samalla tavalla yksisarvisuskovainen pitää sinua vajaana jos et usko yksisarvisiin.

En pidä ketään vajavaisena. Kaikki eivät tietenkään kykene ajattelemaan asioista samalla tasolla, mutta se johtuu siitä että aivomme ovat toiminnaltaan niin kovin erilaisia keskenään.

Lähen tästä iltalenkille haukkaamaan happea, joten jos lisää kysymyksiä pulpahtaa mieliinne, niin palaan vastaamaan niihin joskus klo 23 jälkeen!

 

[penaz]

Jumalan vaikutus elämässämme näkyy lähinnä siinä, että vääristä valinnoista joutuu vastuuseen tavalla tai toisella. Tämän takia on sanoinkuvailettoman tärkeää koittaa ymmärtää, milloin toimimme väärin muita kohtaan.

Millä tavalla siitä joutuu vastuuseen? Monilla täysin mulkuilla ihmisillä menee ihan hyvin ja monilla hyvillä ihmisillä menee huonosti.

Toisaalta ymmärtääkseni luterilaisen uskon mukaan kukaan ei pääse taivaaseen hyviä tekoja tekemällä. Ainoastaan Jumalan armosta sinne voi päästä, ei palkintona hyvistä teoista.

 

[Breeze Harbour]

Millä tavalla siitä joutuu vastuuseen? Monilla täysin mulkuilla ihmisillä menee ihan hyvin ja monilla hyvillä ihmisillä menee huonosti.

Hyvä kysymys. Uskon, että syntien ja muille aiheuttamiensa vääryyksien henkisestä taakasta joutuu vastuuseen viimeistään kuolemanvuoteella, mikäli on elänyt koko elämänsä kuvitellen, että voi todella kohdella ihmisiä omien mieltymystensä mukaan vailla empatiaa. Eiköhän se syyllisyyden tunne viimeistään siinä kuoleman porteilla iske syvälle tietoisuuteen.

Toisaalta ymmärtääkseni luterilaisen uskon mukaan kukaan ei pääse taivaaseen hyviä tekoja tekemällä. Ainoastaan Jumalan armosta sinne voi päästä, ei palkintona hyvistä teoista.

Kukaan ei ole täydellinen, jokainenhan meistä toimii joskus väärin. Se on vain osa inhimillisyyttä ja ihmisyyttä. Jos kuvittelee voivansa toimia aina oikein miettimättä tekojensa painoa, asettaa käytännössä itsensä Jumalan asemaan. Siispä voidaan hyvinkin olettaa, että taivaaseen pääsy ei ole palkinto hyvistä teoista, vaan aito katumus tekemistään vääryyksistä sekä niiden hyvittäminen hyvillä teoilla on avainasemassa.

 

[dana77]

Jos kuvittelee voivansa toimia aina oikein miettimättä tekojensa painoa, asettaa käytännössä itsensä Jumalan asemaan.

Kuulostaa aika mulkulta tuo jumala, jos hän näin toimii.
Jonkun tarinan mukaan hän vielä loi ihmisen omaksi kuvakseen. Tiedä sitten kumpaa tuo väite loukkaa enemmän.

 

[BileTooth]

Koska et osaa laittaa asioita perspektiiviin...

Ei ole olemassa mitään "joulupukkioppia".

Tässä on lista, mistä voi valita mieleisensä korvaamaan tuon joulupukkivertauksen: List of religions and spiritual traditions - Wikipedia
Nämä ovat ihan oikeita uskontoja ja oppijärjestelmiä. Suomeen syntymisesi takia (ja mahdollisesti vanhempiesi ja/tai päiväkotien/koulujen edesauttama) sinä olet päätynyt ainakin jossain määrin uskomaan tiettyyn versioon yhdestä tietystä tuon listan edustajasta.

Toki tässä kohtaa puhutaan usein "kokemuksista" ja "tuntemuksista", jotka tämän uskon aiheuttavat ja validoivat, mutta kyllähän fiksu ihminen tajuaa, ettei se mitään sattumaa ole, että sitä tulee uskottua juuri siihen synnyinmaansa pääuskontoon, johon myös omat vanhemmat ja isovanhemmat jne. ovat suurella todennäköisyydellä kuuluneet. Jos olisit syntynyt Intiaan, olisit noin 80 % todennäköisyydellä hindu ja noin 13 % todennäköisyydellä muslimi, ja perustelisit uskoasi suurin piirtein samoilla sanoilla kuin nytkin. Kielenä toki luultavasti hindi tai englanti.

Millä perusteilla sivuutat nuo loput listalta löytyvät uskomusjärjestelmät ja uskonnot? Et varmaan ainakaan samoilla argumenteilla, joilla sivuutit joulupukkihassuttelut.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Millä perusteilla sivuutat nuo loput listalta löytyvät uskomusjärjestelmät ja uskonnot? Et varmaan ainakaan samoilla argumenteilla, joilla sivuutit joulupukkihassuttelut.

Tästä tulikin mieleen tämä Rowan Atkinssonin standup-sketsi. Vitsihän on siinä, kun pahoilainen pyytää kristittyjä tulemaan esiin :)

Rowan Atkinson Live - The devil Toby welcomes you to hell - YouTube

 

[Breeze Harbour]

Toki tässä kohtaa puhutaan usein "kokemuksista" ja "tuntemuksista", jotka tämän uskon aiheuttavat ja validoivat, mutta kyllähän fiksu ihminen tajuaa, ettei se mitään sattumaa ole, että sitä tulee uskottua juuri siihen synnyinmaansa pääuskontoon, johon myös omat vanhemmat ja isovanhemmat jne. ovat suurella todennäköisyydellä kuuluneet. Jos olisit syntynyt Intiaan, olisit noin 80 % todennäköisyydellä hindu ja noin 13 % todennäköisyydellä muslimi, ja perustelisit uskoasi suurin piirtein samoilla sanoilla kuin nytkin. Kielenä toki luultavasti hindi tai englanti..

Latelet itsestäänselvyyksiä...

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että maailmankaikkeus on voinut saada alkunsa vain yhden Jumalan toimesta. Käsitys tämän Jumalan olemassaolosta ja hyvyydestä, siitä onko ihmisellä sielua ja mitä sille tapahtuu kuoleman jälkeen tai onko elämällä muuta tarkoitusta elämän itsensä lisäksi, vaihtelee todella isosti sen mukaan, miten ihminen käsittää maailmankaikkeuden.

Joillain uskonnoilla on myös monta Jumalaa, mutta tämä ajattelutapa on luonnollisesti täydellisessä ristiriidassa kristinuskon oppien kanssa, joissa korostetaan alusta alkaen, että Jumalia on vain yksi.

Näitä monijumalaisiakin uskontoja on kuitenkin syytä pohtia ja pyrkiä ymmärtämään; miksi tuo uskoo noin? Toisen saappaisiin astuminen helpottaa aina ymmärtämään tämän ajattelua paremmin.

Millä perusteilla sivuutat nuo loput listalta löytyvät uskomusjärjestelmät ja uskonnot? Et varmaan ainakaan samoilla argumenteilla, joilla sivuutit joulupukkihassuttelut.

Ei niitä voikaan samalla tapaa sivuuttaa, sillä niihin oikeasti uskotaan jossain päin maapalloa. Niin kauan, kun kukaan ei käy levittämässä maailmalla joulupukin ihmesanomaa, minun ei ole mitään syytä käsitellä joulupukkia yhteiskunnallisen uskon asiana. Joulupukki on lapsenuskoa, kuten kummitukset, pääsiäspupu, hammaskeiju sun muut. Eikä mielestäni ole mitään syytä olettaa, että asiaan olisi tulossa merkittävää muutosta.

 

[dana77]

Ei niitä voikaan samalla tapaa sivuuttaa, sillä niihin oikeasti uskotaan jossain päin maapalloa. Niin kauan, kun kukaan ei käy levittämässä maailmalla joulupukin ihmesanomaa, minun ei ole mitään syytä käsitellä joulupukkia yhteiskunnallisen uskon asiana.

Oletko koskaan miettinyt asiaa niin, että valtaosa eli ts. vähintään neljä miljardia ihmistä on kaikissa skenaarioissa ”väärässä” uskossaan? Useat uskonnot sulkevat toistensa oikeassaolon mahdollisuuden pois niin kuin huomasitkin maailman synnyn kohdalla. Oli siis mikä tahansa uskonto oikeassa niin sitä kannattaa vain vähemmistö ihmisistä. Ei mikään ihmeellinen track record siltä oikealta jumalalta ettei hän suosiossa pärjää niille väärille, kuvitteellisille jumalille.

 

[Breeze Harbour]

Oletko koskaan miettinyt asiaa niin, että valtaosa eli ts. vähintään neljä miljardia ihmistä on kaikissa skenaarioissa ”väärässä” uskossaan? Useat uskonnot sulkevat toistensa oikeassaolon mahdollisuuden pois niin kuin huomasitkin maailman synnyn kohdalla. Oli siis mikä tahansa uskonto oikeassa niin sitä kannattaa vain vähemmistö ihmisistä. Ei mikään ihmeellinen track record siltä oikealta jumalalta ettei hän suosiossa pärjää niille väärille, kuvitteellisille jumalille.

Ajattelen tätäkin asiaa puhtaasti ihmisyyden ja ympäristön näkökulmasta. On täysin luonnollista, että uskoamme muovaa se, millaiseen ympäristöön synnymme ja miten meitä on kasvatettu lapsena uskomaan.

Väittely totuudesta on kiehtovaa, joskin tarpeetonta sillä kenenkään käsitys totuudesta ei ole 100% identtinen. Tämä johtuu siitä, että käsitteessä "usko" on ihmiselle niin paljon sisäistettävää, että aivomme käsittelevät sen ympäristömme muovaamalla, geeniemme ohjaamalla sekä kokemustemme vahvistamalla täysin uniikilla tavalla.

Kun ihmismieli kokee jonkun yliluonnollisen kaltaisen tunteen, kokemuksen tai tapahtuman todeksi, muuttuu tämän käsitys todesta pysyvästi. Jos on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että "mitään yliluonnollista ei voi olla olemassa, koska sitä ei ole minulle todistettu", tavallaan missaa pointin, koska yliluonnollisuutta on mahdoton todistaa ihmiselle, joka on päättänyt olla sellaiseen uskomatta. Ellei ole mieleltään niin heikko, että perustaa uskomuksensa yksinomaan kertomuksiin, eikä näin ollen ole kykeneväinen itsenäiseen ajatteluun. Usko on koettava itse.

Tässä palataan siihen, mistä jo aikaisemmin puhuin. Jehovan todistajien uskossa Jumalaan suurin yksittäinen epäkohta on juurikin se, että heidän mielestään kaikkien tulisi uskoa kristittyyn Jumalaan juuri heidän tavallaan. Mielestäni juuri tällainen ajattelu tekee ihmisestä "robottimaisen" ja uskonsa orjan. Kaikissa uskonnoissa on epäkohtansa, sillä usko on kuin ihmisen peilikuva; epätäydellinen mutta silti aito.

Tärkeintä ei ole olla oikeassa siitä, millainen Jumala on tai monessako muodossa Jumala esiintyy. En oikeastaan usko, että yliluonnolisten asioiden suhteen voi koskaan olla täysin oikeassa. Tehtävämme maan päällä on ajatella ja ihmetellä, mutta samalla ottaa myös muiden näkökulmat huomioon. Siitä elämässä on pohjimmiltaan kyse. Vasta siinä kohtaa, kun uskoo ja ymmärtää, että kuolema on ainoastaan maallisen elämän loppu, voi elää elämäänsä täysillä vailla pelkoa tulevasta. Kun kuolema ei tunnukaan enää kaiken lopulta, on valmis elämään joka päivänsä kuin se olisi viimeinen. Vailla pelkoa, vailla rajoitteita.

 

[BileTooth]

Vasta siinä kohtaa, kun uskoo ja ymmärtää, että kuolema on ainoastaan maallisen elämän loppu, voi elää elämäänsä täysillä vailla pelkoa tulevasta. Kun kuolema ei tunnukaan enää kaiken lopulta, on valmis elämään joka päivänsä kuin se olisi viimeinen. Vailla pelkoa, vailla rajoitteita.

Eikös tämä monilla mene juuri päinvastoin? Jos uskoo kuolemanjälkeiseen elämään, ei ole syytä elää kuin viimeistä päivää. Se viimeinen päivä kun ei kuitenkaan ole viimeinen, vähän kuin eläkepäiviä odottaisi. Sen sijaan, jos tiedostaa ihmiselämän rajallisuuden ja kuoleman lopullisuuden, ei oikein ole muita vaihtoehtoja. Kuoleman jälkeen kun ei enää ole mitään, niin onhan se aika elävänä käytettävä 100-prosenttisesti parhaaksi näkemällään tavalla.

Tämä on nimittäin minulle ensimmäinen kertaa, kun joku perustelee elämän elämistä kuin viimeistä päivää sillä, että uskoo kuolemanjälkeiseen elämään/sieluun tms. Mielenkiintoinen näkökulma.

 

[Breeze Harbour]

Eikös tämä monilla mene juuri päinvastoin? Jos uskoo kuolemanjälkeiseen elämään, ei ole syytä elää kuin viimeistä päivää. Se viimeinen päivä kun ei kuitenkaan ole viimeinen, vähän kuin eläkepäiviä odottaisi. Sen sijaan, jos tiedostaa ihmiselämän rajallisuuden ja kuoleman lopullisuuden, ei oikein ole muita vaihtoehtoja. Kuoleman jälkeen kun ei enää ole mitään, niin onhan se aika elävänä käytettävä 100-prosenttisesti parhaaksi näkemällään tavalla.

Elämän eläminen 100-prosenttisesti on toki monta kertaa parempi mentaliteetti kuin se, että vain odottaisi kuolemaansa. Ei saisi kuitenkaan antaa elämän tai kuoleman kummankaan vetää liikaa puoleensa, vaan pitää kaikki tasapainossa. Jos keskittää kaikki ajatuksensa vain elämään, ei ole valmiina tarpeen koittaessa taistelemaan sen puolesta. Toisaalta jos miettii liikaa kuolemaa ja alkaa ihannoimaan sitä, menettää tavallaan kosketuksen ihmisyyteen.

Tämä on nimittäin minulle ensimmäinen kertaa, kun joku perustelee elämän elämistä kuin viimeistä päivää sillä, että uskoo kuolemanjälkeiseen elämään/sieluun tms. Mielenkiintoinen näkökulma.

Mulle sekä elämä että kuolema ovat vain olotiloja. Kuolema ei poissulje elämää, sillä vasta kuoltuamme ovat sielumme vapaita maallisista rajoitteistaan. En usko siis elämän päättyvän kuolemaan, uskon että elämä muuttaa tuon jälkeen vain olomuotoaan, kun sielusi on vapaa siirtymään kehosta tuonpuoleiseen.

Ellei usko sieluihin, ei varmasti usko tähän teoriaankaan ja pitää sitä todennäköisesti pelkkänä höpöhöpönä. Näin minä kuitenkin tunnen.

Elämää voi elää joko kuolemaa peläten, tai uskomalla, että se ei ole kaiken loppu. Kun kuolemaa ei koe kaiken loppuna, on helpompi suhtautua maanpäälliseen elämään pelkkänä välietappina matkalla kohti jotain suurempaa.