Jeesusta ei edes näy ikinä missään
Ei pidä paikkaansa! Vähän väliähän Jesse ilmestyy milloin paahtoleipään, milloin keittoon tai ihan vain johonkin muuhun elintarvikkeeseen.
Mielenkiintoista on mielestäni se kuinka joillekin ateisteille ottaa niin koville se, kun joku uskoo. Miksi se ihan oikeasti liikuttaa ketään mitä ihminen tekee vapaa-ajallaan. En myöskään pysty ymmärtämään miksi jotkut hyssyttelevät keskustelua uskonnollisista asioista, minkä takia se on niin suuri henkireikä? Miksi sitä ei ihmiset ole valmiita kyseenalaistamaan suuntaan taikka toiseen, vaan aina nostetaan suuri meteli jos jompi kumpi kyseenalaistaa toisen vakaumuksen.
Itse vaan en pidä sellaisesta rusinat pullasta uskonnosta. Jos ei ole valmis elämään kristillisten elämäntapoihin tukeutuen, ehkä kannattaisi harkita sitä uskooko alunperinkään niin vahvasti. Tai siis jos sanotaan vaikka, että älä tapa, ja ihminen kuitenkin näin toimii, niin kyllähän se tämän kyseisen yksilön uskon asettaa mielenkiintoiseen valoon. Mielestäni uskonnon ei pitäisi olla vain asia joka ohitetaan olan kohautuksella, jos siis on päättänyt uskoa. Jos uskotaan niin sitten uskotaan, mutta ei niin, että olen kristitty 3 päivää viikossa, hindu kaksi päivää ja viikonloppuisin olen ateisti.
Loppujen lopuksi minua ei kuitenkaan suuremmin kiinnosta uskontoon liittyvät asiat eikä se kuinka joku ihminen uskoo tai ei usko, olkoon se jokaisen ihmisen oma asia. Minulla ei ole oikeutta epäillä yhdenkään ihmisen uskoa, mutta yhtä lailla minun vakaumukseni tulisi olla hyväksytty muiden keskuudessa, olkoon se mikä tahansa. Raamatussa on mielestäni asiavirheitä ja kirjassa käytettyjä argumentteja voidaan yksinkertaisilla argumenteilla kumota. Silti ihmiset saavat tehdä vapaa-ajallaan mitä heitä huvittaa (lakien puitteissa), ei se ole minulta pois.
Niin ja jos jotain kiinnostaa lokeroida niin, ehkä minä olen sitten agnostikko. Eipä minua suuremmin yliluonnollisuudet kiinnosta, mutta en myöskään tyrmää mahdollisuutta, että elämän jälkeen odottaisi jotain suurempaa.