Mutta sinun mielestäsihän uskonnolla ja pehmeillä arvoilla, kuten lähimmäisenrakkaudella, ei tietenkään ole mitään yhteyttä, sanokoon tutkimukset mitä vaan?
Kertoo arvostuksista, mutta esim lähimmäisen rakkaus EI ole mikään uskonnollinen tunne, vaan evolutionaalinen, jonka kristinusko Jessen opetuksen kautta on ominut muka vain heille kuuluvaksi.
Ja ihmisten kyselyarvot ovat eri asia kuin ihmisten actual käyttäytyminen. Käyttäytymisessään uskovalla ja uskonnottomalla ei ole juurikaan eroja lähimmäisenrakkauden toteuttamisessa tai rikollisissa teoissa.
Se mistä eroa löytyy, niin uskovat ovat väestötasolla seksuaalisesti ahdistuneempaa väkeä kuin uskonnottomat. Räikeimmin USA:ssa, mutta myös Suomessa (tämän ei pitäisi yllättää tietäne raamatun suhtautumisen seksiin ja naisiin).
Muutin ihminen on yhtä raadollinen tai lempeä uskontosuuntauksesta riippumatta. Uskonnot kun eivät ohjaa ihmisten etiikka ja moraalia, vaan ne muodostuvat yhteisöissä (no täyskristillisessä yhteisössä teoriassa tietty olisi yksi ”dogmi”). Niinpä kristillinen etiikka muuttuu koko ajan yhteiskuntien kehityksen mukana, kuten nyt vaikka tämän hetken ilmiönä seksuaalisuuntaksiin suhtautumisessaan. Aikaisemmin naisen asemassa jne. Ne siis institutionalisoivat ihmisten arvoja omaan kontekstiinsa, eivät synnytä niitä. Tämän eettisten arvojen institutionalisoiminen on sitten omiaan hidastamaan mielipidemuutoksia, koska Kirkolla, kuten uskonnolla yleensä, on tapana väittää arvoja muuttumattomiksi ”dogmeilski”, ja koittavat jarruttaa asioita, vaikkapa nyt orjuuden lopettamista tai naisten asemaan parantamista kunnes sitten omaksuvat itse nämä uudet ajatukset ja niistä tulee uusia ”pysyviä arvoja”.
Ihminen joka elää muutaman vuoden tai vuosikymmenen muistilla ei tätä edes huomaa, ja nyt kristitty pauhaavat ”kristillistä arvoistaan” jotka kuitenkin eroavat radikaalisti vain 30 vuotta siteen olleista ” kristillistä arvoista” saati 100 vuoden takaisista, puhumattakaan jostain 200 tai pitemmän ajan takana olevista ”kristillistä arvoista”.
Niinpä kun nyt kysytään ”kiristillistä arvoista” niin se on kokoelma Lennonia, Gandhia, Jeeusta, Budhaa ja yleistä sosiaalisen yhteisön tuottamaa arvomaailmaa, mutta se koetaan opitusti ”kristilliseksi” kuten kaikki hyvä. tämä vaan ei kestä lähempää tarkastelua, sillä ”kristilliset arvot” on Kristinuskon itsensä mukaan (ei mun mielestä, kristinuskon mielestä) vedettävissä vain Raamatusta. EvLut kirkon selityksiä nykykäsitysten ja raamatun käsitysten välillä kanttaisi todella lukea, no ovat meinaan sen verran hyviä selityksiä, että poliitikoiltakaan ei sellaisia koskaan kuule.
Onneksi Kirkon valta on vähentynyt niin, että se ei kykene ylhäältäpäin määräämään mitä mieltä ihmisten tulisi olla.
Ketjuhan on ”uskotko Jumalaan” joten miten tämäkään tosiasia että etiikka muuttuu ajan myötä on sopusoinnussa kristityn jumaluuden pysyvyyteen ja ennalta annettuihin arvoihin? Eikö se Jumala ollutkaan kaikkitietävä, kun ei pystynyt 6000 vuotta sitten ja sitten toistamiseen (ihan eri säännöt) 2000 vuotta sitten antamaan pysyviä ja muuttumattomia arvot ihmisille?
Erikoisen heikko kaikkitietävä jos multa kysytään