Olet varmasti perehtynyt riittävän tarkoin uskontojen rakenteisiin ja jos vertaat niitä ateismiin, niistä löytyy merkityksellisiä eroja. Eräs merkityksellisimmistä on se, että uskonnot ovat hierarkinen järjestelmä ja se antaa oivallisen mahdollisuuden nähdynkaltaisille teoille. Näetkö vastaavia tekoja tehtävän ateismin nimissä? Tuskin, eikä se edes ole juuri mahdollista, koska ateismilta ei löydy rakennetta suorittamaan kyseisiä tekoja. Ei välttämättä ole täysin yhtä ja samanlaista "ateismia", ainoa yhdistävä tekijä on jumalan kieltäminen mutta muuten perusta koko ateismille voi poiketa toisistaan hyvin paljon. Joten toisteiseksi ei ainakaan ole olemassa hierarkista järjestelmää nimeltä "ateismi" ja jos olisi, pysyisin visusti erossa sellaisesta, koska hyvin pian "ryhmäkurin" myötä joku ottaa vallan ja alkaa sanella ehtoja, sellainen se ihmismieli on. Siitä ei välttämättä ole pitkäkään matka siihen, että juuri ateismin nimissä aletaan poltella kirkkoja.
***
Onko olemassa sellaista hierarkista järjestelmää kuin "teismi"? Ei taida olla. Ainoa yhdistävä tekijä on jumalan myöntäminen mutta muuten perusta koko teismille voi poiketa toisistaan hyvin paljon. Joten toisteiseksi ei ainakaan ole olemassa hierarkista järjestelmää nimeltä "teismi" ja jos olisi...
Ateismi on uskon muoto, vaikka ateisti toki myöntää sen yhtä vähän kuin fundamentalisti teisti. Kumpikin pitää itseään ehdottomasti oikeassa olevana, eikä kyse ole uskosta vaan tiedosta. Syy miksi käytin sanaa ateismi, enkä esimerkiksi vapaa-ajattelijat tai mitään tarkempaa, paremmin erittelevää, on se että tässä ketjussa on viimeisen muutaman sivun aikana iloisesti lyöty kaikki "teismit" samaan koriin. Jos teismistä kerran seuraa jotakin, niin miksi ei ateismista?
Ollakseni rehellinen, en pidä entistä Neuvostoliittoa ateistisena valtiona, eikä sitä ole pitänyt esim. entisen Neuvostoliiton alueella asuneet työkaverit tai ystävänikään. Heille "valtiouskonto" oli sosialismi ja sille perustui elämä kollektiivisessa yhteisössä, joten ovatko ne miljoonat ja taas miljoonat kuolleet ateismin uhreja vai sosialismin uhreja? Jos kysyn heiltä, he vastaavat yksiselitteisesti "sosialismin uhreja". Heidän silmissä uskonnon virkaa piti "sosialismi" ja se loi saman aatteen millaisen esim. katolinen uskonto luo moniin maihin.
Nyt siirrymme maailmaan, jossa uskonto on olemassa aina. Se voi olla sosialismi, kapitalismi, humanismi, ihan mikä vaan ismi. Liberalismi, sofismi. Tässä kehyksessä uskonnoista keskustelu muuttaa muotoaan. On turha sanoa onko uskonnosta hyötyä tai haittaa, koska se on vääjäämättömästi aina läsnä. Yksikään ihminen ei elä ilman uskontoa.
Pohjois-Koreahan ei missään nimessä ole ateistinen maa vaan siellä juche-aate on valtiouskonnon tilalla oleva hallitseva aate, joka on suuren aurinkoisen johtajan - valtion perustajan aikaansaannos. On väärin nimittää Pohjois-Korean kaltaista maata ateistiseksi maaksi, koska tosiasiassa se on hyvin uskonnollissävytteinen ja valtioaate on eräs valtion elossapysymisen perusta. Siellä juche-aatteella on likimain sama voima, mitä katolilaisuudella on Vatikaanissa, onko Vatikaani ateistinen valtio?
Siinä tapauksessa on väärin sanoa mitään ateistiseksi. Pohjois-Korea toki julistaa olevansa maailman ainoa tieteellisesti johdettu valtio. Jos sitten uskomme tieteeseen ja filosofiaan? Olemme edelleen aatteen piirissä? Vai eikö meidän aatteemme ole aate ollenkaan, onko se jotain niin paljon parempaa ettei sitä saa kuvailla samalla sanalla?
Summa summarum. Jos aatteet rinnastaa uskontoihin, tulee hyväksyä että uskonnot (teismi?) on kaikkialla, eikä sen arvosteleminen ole yhtään mielekkäämpää kuin minkä hyvänsä täydellisesti läsnäolevan, esimerkiksi atomien tai fysiikan lakien. Tässä viitekehyksessä uskontojen yleinen arvostelu on älyllisesti idioottia. Jos hyväksymme, että on olemassa eroja uskontojen välillä, että on olemassa ateismia erillään teismistä, niin joudumme hyväksymään ateismin nimissä tehdyt teot siinä missä teismin nimissä tehdyt teot. Siis sillä oletuksella että haluamme olla johdonmukaisia.