Viestin lähetti vlad
Tämä voin olla arvelu tai kuvitelma, vaikka ihmisiä eroaa kirkosta vuosittain ennemmän kuin siihen liittyy, antavat toiset tutkimukset kuitenkin sen suuntaisia tuloksia etteivät ihmiset kaikesta huolimatta eriydykään kristillisestä tai muista uskonnoista siinä määrin kuin on uskottu kirkosta eroamisten perusteella. Ihmiset rukoilevat sääkköllisesti, johonkin uskovien (olipa tämä kristittyjen jumala tai joku muu) määrä ei hälyttävästi laske - uskonnon kohde näyttää siis siirtyvät toisaalle, vaikka osa ihmisistä asioita tutkittuaan on tullut sille kannalle ettei uskonnolla ole mitään todellista tarjottavaa omalle elämälleen - he ovat sitten joko ateisteja, tai jumaluuteen epäileväisesti suhtautuvia.
Hmm, tosiaan tästä ei mitään tilastoa ole saatavilla kuinka uskonnollisuus on kehittynyt, mutta sanoisin oman arvioni olevan että uskonnollisuus ja uskovien määrä on vähentynyt maassamme. Jos näin ei ole, niin on hälyttävää kuinka kuitenkin valtiomme on kehittynyt aina vain enemmän pois uskonnon vaikutuspiiristä. Voiko valtio kehittyä selkeästi eri suuntaan kuin valtion sisällä ihmiset kehittyvät?
Merkkejä "pakanallistumisesta" on mm. homoseksuaalisuuden hyväksyminen valtiollisella tasolla tunnustamalla asema lainsäädännöllisesti ja huorinteon asteittainen hyväksyminen. Tässä nyt vain muutamia asioita jotka selvästi sotivat Raamatun oppeja vastaan mutta näissä suhteissa maamme kehitys kuitenkin kulkee kohti "pakanallisuutta". Voisiko siis pitää paikkansa, että samaan aikaan kun uskovien määrä maassa on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut, "yleinen mielipide" sekä valtiovallan suhtautuminen etenisi entistä pakanallisempaan suuntaan? Olen vahvasti sitä mieltä, että tällainen yhtälö ei pidä paikkaansa.
Ihan vain huvin vuoksi, voisin käydä tässä vaikka kymmenen käskyä läpi, ja peilata niitä vähän nyky-yhteiskuntaamme vasten;
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
- Tunnustavatko ihmiset Jumalaa "yleisesti"? Useat tunnustavat, mutta tämä uskovien osuushan oli tässä kiistanalainen. Kirkosta eroamisen trendi, sekä omasta mielestäni havaittavissa oleva "raivokkaan negatiivinen" suhtautuminen uskontoon ja Jumalaan sekä esim. muihin Jumalan vallan kieltävien liikkeiden mielestäni lievästi kasvanut kannatus viestivät sen puolesta että "uskon määrä" ja Jumalaa tunnustavien osuus on mielumminkin vähentynyt, kuin lisääntynyt. Muilta osin voisi todeta, että kristinusko ja Jumalan tunnustaminen on edelleen erittäin vahvassa asemassa, ja voitaneen todeta että maassamme ei palvota muita jumalia siinä määrin että tämä saavuttaisi jonkinlaista asemaa.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
- Tätä rikotaan mielestäni kohtuullisen paljon. Jumalaa käytetään jopa tahattoman tuntuisessa kiroamistarkoituksessa, asioita voidaan tehdä esittäen ne Jumalan nimissä vaikka todellisuudessa nämä ovat täysin maallisin tarkoitusperin esitettäviä asioita.
3. Pyhitä lepopäivä.
- Pyhitetäänkö sunnuntai, joka on Jumalan nimeämä lepopäivä? Ei pyhitetä, vaan pikemminkin pyritään tuomaan sunnuntaita lähemmäs muita päiviä. Työtä tehdään varsin estoitta sunnuntaisinkin, mutta sentään sunnuntaiaamun jumalanpalvelus-aika on toistaiseksi jätetty rauhaan. Saa nähdä, mikä kehitys on jatkossa tämän suhteen, mutta tällä hetkellä tätä käskyä rikotaan mennen tullen.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
- Olen toki monien kanssa yhtä mieltä, että automaattisesti jokainen äiti ja isä eivät ansaitse kunnioitusta - kuitenkin mielestäni tämä viittaa nimenomaan kasvatettavan asemaan. Tätä käskyä loukataan räikeissä tapauksissa, mutta uskon että tavallinen suomalainen kuitenkin vielä haluaa kunnioittaa isäänsä ja äitiänsä, kuten myös isovanhempiaan.
5. Älä tapa.
- No, ihminen tappaa päivittäin eri syistä joten tätä käskyä rikotaan perustellusti ja perusteettomasti.
6. Älä tee aviorikosta.
- Aviorikoksen tekeminen ei ole maassamme kriminalisoitua, liekö koskaan ollutkaan? Nykyään vallitsee kuitenkin vieläkin räikeämpää mielialaa sen suhteen, että huorinteko halutaan jopa nostaa hyväksyttyyn asemaan laillistamalla sitä, eikä aviorikosta pidetä juurikaan edes hävettävänä asiana vaan pidetään jotenkin hyväksyttävänä että huolimatta parisuhteesta voi yksilö edelleen harrastaa seksiä muiden kanssa. Tämä käsky on siis lähestulkoon unholassa ihmisten viettäessä moraalitonta elämää.
7. Älä varasta.
- Näpistykset, kavallukset, varkaudet sekä muu vastaava omaisuus-rötöstely kasvaa jatkuvasti. Ei unohdettu käsky, mutta loukataan satoja - tuhansia kertoja tavallisenakin arkipäivänä.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
- Tämä käsky olisi hyödyllistä nostaa Suomen kaltaisessa maassa esiin, jossa omaa etua saatetaan viedä paljonkin eteenpäin antamalla "väärä todistus lähimmäisestä". Tämä ei siis suoranaisesti viittaa valehtelemiseen toisen tekemisistä, vaan esim. kunnian ottamiseen toisen työstä, toisen henkilön aiheeton mustamaalaaminen tai huhujen levittely henkilöstä. Täysin unohdettu käsky, ja asiassa pyritään tekopyhistelemään myös sillä nojalla että suoranaisen väärän todistuksen lisäksi voidaan "antaa ymmärtää" väärin, varsinaisesti kuitenkaan suoraan antamatta väärää tietoa.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
- Kateus - tuo tavallisen suomalaisen perus-ominaisuus, oikea kansallis-syntimme. Täysin, painotan siis, aivan täysin unohdettu käsky. Niin unohdettu, että joku jo varmaan kohta pohtii että onkohan tämä nyt aivan varmasti edes yksi kymmenestä käskystä. ;)
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
- Liittyen tietenkin läheisesti edelliseen, täysin sivuutettu käsky.
Tässä meille tutut kymmenen käskyä, jotka Jumala on asettanut meille noudatettavaksi. Jos astumme ulos asetelmista joissa kymmenen käskyn noudattaminen olisi osa uskontoa, ja tarkastelemme näitä oletusarvoja ja niiden toteutumista nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa, niin on helppoa tulkita että "uskovan" henkilön vakaumusta loukataan päivittäin. Tässä valossa ei hyvältä näytä, tässä valossa on myös kohtuullisen helppoa pyrkiä päättelemään "uskon määrän" olevan katoava luonnonvara - ei ennallaan pysynyt tai kasvava.
Viestin lähetti vlad
Entä heille joille uskonto ei ole osa jokapäiväistä elämää? Eivät uskonnon sivutuotteet, mainitsemasi lähimmäisen rakkaus (kuinka se vain kristinuskonkaan kohdalla toteutuu?), uskollisuus tms. asiat laisinkaan huonoja ole mutta ei tule pitää niitä yksinomaan kristillisenuskon hyveinä.
Kuten totesin, niin eivät nämä luonnollisesti ole mitenkään yksinoikeudella uskontoon liittyviä hyveitä - Jumalan kieltävä henkilökin voi olla hyvinkin lähimmäisistään huolehtivainen, mutta näiden tulisi olla uskovan ihmisen perus-lähtökohtia joten kokonaisuutena olen kohtuullisen varma että nämä asiat nostaisivat päätää enemmän uskonto-suuntautuneessa yhteiskunnassa.
Viestin lähetti vlad
Aloitan ensin yksilön ahdasmielisyydestä, koen sellaisen ahdasmielisyyteen tähtäävän toiminnan yleistä yksilönvapautta loukkaavana mikäli sen varjolla koetetaan rajoittaa toisenlaisen vakaumuksen omaavien ihmisten elämää - tähän hän monet ahdasmielisiin järjestelmiin kuuluvat henkilöt syyllistyvät. Jos vertailisin itseäni ja ahdasmielistä (jopa fundamentalistista) henkilöä, niin merkityksellisin ero on siinä, että minä hyväksyn tämän toisen ihmisen vakaumuksen - en siis tietoisesti pyri muuttamaan sitä, annan hänen myös toimia vakaumustensa tavalla, mutta siinä tapauksessa en enää pidä toimintaa hyväksyttävänä jos hän vakaumuksensa nimissä ryhtyy ahdistelemaan toisia (erilaisen vakaumuksen omaavia) ihmisiä. Tuolloin katson hänen rajoittavan toisten ihmisten elämää, mikä ei enää ole suotavaa toimintaa. Tähänhän hyvin monet fundamentalistiset lahkot syyllistyvät, he eivät hyväksy muilta erilaisia tapoja vaan kaikkien tulisi tukeutua samoihin - toisten mielestä ahdasmielisiin ja rajoittaviin - tapoihin. Jokaisella tulisi olla vapaus valita oma vakaumuksensa.
Turhan nopeasti yhdistät "ahdasmielisen" ja "fundamentalistisen" käsitteet. Nämä eivät kuitenkaan ole aivan käsi kädessä kulkevia asioita, vaan ahdasmielisyyttähän saattaa esiintyä nimenomaan esim. vapaamuurareiden, ateistien, eri ei-uskonnollisten kulttien ja jopa vapaamielisten keskuudessa! Pari kertaa on telkkarista tullut dokumentti jossa "voimakas johtaja" perusti hyvinkin vapaamielisen lahkon joka kuitenkin kehittyi ennen pitkää nimenomaan ahdasmieliseksi - ei siis kyse ole suinkaan automaattisesti uskonnollisen yhteisön tunnusmerkistä. Lisäksi, ahdasmielisyys liittyy etupäässä pieneen vähemmistöön uskonnollisista yhteisöistä kuten mormonit tai Jehovan todistajat - esim. tavallisessa luterilaisessa kirkossa käy paljon tavallisia ihmisiä, joilla on uskontoonsa ja ei-uskoviin aivan tavallinen suhtautuminen. Uskonnolliset yhteisöt kattavat lisäksi yksilöitä kaikista yhteiskunnan luokista kerääntyneenä yhteisen asian vuoksi, joten jo tämän moninaisuuden vuoksi pitäisin virheellisenä väittämänä että uskonnollinen yhteisö olisi ahdasmielinen. Voithan aina kokeilla, miten mielellään Sinut otetaan jäseneksi johonkin "tavalliseen uskonnolliseen yhteisöön". Kuten Raamattu kehottaa, on Jumalan riemu eksyneen lampaan kotiinlöytämisestä rajaton - ei siis ahdasmielinen, poissulkeva. Jos kohtaat tällaista asennoitumista, on syytä tarkastella muutenkin oletko saapunut nyt aivan terveeseen yhteisöön.
Viestin lähetti vlad
Jos vielä tarkastelen lyhyesti ahdasmielisiä fundamentalistisia yhteisöjä niin näissähän ei ole käytännössä kunnollista vapaata tahtoa yhteisön jäsenillä, heidän elämäänsä ohjaavat (ulkopuolisen tarkkailijan silmin) ahdasmieliset säädökset, ikävimmillään nämä säädökset sitten polkevat yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, mutta maltillisimmillaankin ne estävät lahkon jäseniä toimimasta omaan vapaan tahdon mukaan, ja kuinka vapaata tahtoa voi edes syntyä jos lahkolaiset kasvatetaan lapsista pitäen näiden säädösten mukaan? Tällaissä järjestöissä eletään hyvin usein karismaattisen johtajan oikkujen vallassa, ikävimmillään lopputulos voi olla se mitä olemme nähneet naapurissamme tapahtuneen. Jos sitten joku haluaa erota tällaisestä järjestöstä ei se suinkaan ole helpoimpia mahdollisia tehtäviä, ikävimmillään nämä uskontojen uhrit ajautuvat itsemurhaan lahkonsa painostuksen ja syrjinnän alla. Minulle tärkein arvo on yksilönvapaus, ja se tuppaa monissa uskonnollisissa lahkoissa (juuri näissä ahdasmielisimmissä) tallautumaan muiden arvojen jalkoihin, eivätkä nämä muut arvot kaikessa tapauksessa ole enää niitä kristillisiä lähimmäisenrakkauteen tähtääviä hyviä arvoja - lähimmäisen rakkaus on kaukana siitä kun pienissä yhteisöissä sorretaan ulkopuolisia. Tällaista tulkintaa Jeesus tuskin tarkoitti toteutettavaksi, tästä sitten päästäänkin dilemmaan kaikkivaltiaasta Jumalasta.
Itseasiassa tämä kuvaelmasi pätee paljon paremmin mielestäni johonkin ei-uskonnollisen lahkon tunnuspiirteisiin. Otetaan esimerkiksi sveitsissä joukkoitsemurhan tehnyt aurinko-lahko tarkasteltavaksi, niin täältä löydämme nimenomaan kiihkoilevaa asennoitumista "vahvan johtajan" tuomaa sanaa kohtaan, sekä suorastaan mielenvikaista yksilönvapauden polkemista, tai yksilön kunnioittamisen sivuuttamista. Samaa kuviota löydämme jälleen esim. sellaisestakin maallisesta yhteisöstä kuin verkostomarkkinointi, joka suhtautuu omaan asiaansa hyvinkin kiihkomielisesti ja äärimmäisen ahdasmielisesti ajaen nimenomaan yksilötasolla jäseniään hyväksikäytettäviksi. Kuten nämä muutamat esimerkit varmasti todistavat, niin ahdasmielisyyttä löytyy nimenomaan jostain muualta kuin tavallisista uskonnollisista yhteisöistä. Tämän tuleekin olla näin, sillä Raamattu nimenomaan haluaa ihmisen jättävän tuomitsemisen Jumalalle - ei ihmiselle itselleen.
Viestin lähetti vlad
Koulujen opettaessa vanhakantaisesti uskontoa pyyhitään pois paljon sellaista millä on ollut myös huomattavan suuri vaikutus meidän elämäämme ja kristinuskon kehittymiseen sellaiseksi kuin se nyt on.
Olen samaa mieltä tästä asiasta. On hauskaa välillä havaita joidenkin vauhkoavan nimenomaan sitä vastaan, että uskonnonopettaja ei saisi olla itse uskova henkilö jotta pystyisi suhtautumaan objektiivisesti opetusaineeseensa. Pyyntöhän on hullu, sillä haluammehan että matematiikkaa opettaa matemaatiikan ammattilainen, äidinkieltä kielentuntija. Haluamme opettajilta kokemusta, asiantuntemusta ja ammattitaitoa - paitsi uskonnossa, jota pitäisi opettaa ilmeisesti ateisti? Olisiko tällaisella opettajalla mitään kerrottavaa siitä, millaista roolia uskonto voi näytellä monien yksilöiden elämässä? Entäpä haluaisitko salata lapseltasi tällaisen opin, että uskonto voi tarjota monien yksilöiden elämään kyseisenlaista sisältöä? Kyllä minä ainakin haluan taata lapselleni mahdollisimman hyvät eväät elämän eri osa-alueille - ratkaisu kuitenkin on hänen itsensä tehtävissä. Voimmeko odottaa häneltä "viisasta" ratkaisua, ellei hän tunne myös uskossa olemisen suomaa "etua"?
Viestin lähetti vlad
Historian opetus ei yksin riitä kattamaan tätä vajavaisuutta sillä historian opetuksessa on käytävä läpi koko kehittyneen ihmiskunnan (tosin painottuen Eurooppaan) historia varhaiselta ajalta nykyhetkeen saakka, eikä historian opetuksessa yksinkertaisesti kyetä ulottamaan tarkastelua esim. kreikkalaisen kulttuurin suurimpiin länsimaiseen ajatteluun vaikuttaneisiin saavutuksiin kuin vajavaisen pintapuolisesti, vastaavasti uskonto ohittaa nämä seikat totaalisesti vaikka niillä on ollut vaikutusta kristinuskon kehittymiseen. Yhtälailla uskonnonopetuksessa ohitetaan totaalisesti muiden uskontojen antamat vaikutukset juutalaisuuteen ja kristinuskoon, jos olet tutustunut alueen varhaisempiin kulttuureihin ja uskontoihin niin huomaat kuinka paljon kertomusperintää ja tapoja sumerilaisesta (kuin myös egyptiläisestä) kulttuurista on välittynyt pääosin Vanhaan Testamenttiin - määrä ei todellakaan ole mikään vähäinen vaan likimain kaikille merkityksellisimme tarinakokonaisuuksille löytyy vastineensa huomattavasti vanhemmista kulttuureista. Mitä tämä on muuta kuin kulttuurilainaa, mikä täysin ohitetaan koulujen uskonnonopetuksessa - vieläpä joitain (useita) vuosia sitten lukionkirjoissa nämä seikat mainittiin vain sivulauseissa.
Eikä uskonto itsessään ole vain historiaa - historia on oma itsenäinen oppiaineensa. Uskonto on käsitteenä ja moninaisuudessaan niin laaja kokonaisuus, että jo tämän vuoksi on täysin perusteltua, että se käsitellään omana oppiaineenaan. Se, että historiaa ja uskontoa ei ainakaan omalla kohdallani pystytty opettamaan niin "hyvin" kuin jälkeenpäin olisin itse toivonut, ei tietenkään ole itsessään "historian" tai "uskonnon" huono puoli, vaan puhuu siitä että peruskoulun opetussuunnitelmissa on puutteita tai suoranaisia virheitä. Emme elä lähelläkään täydellisessä yhteiskunnassa, joten on hyvin todennäköistäkin että pystymme osoittamaan tällaisia "virheitä" eri asioissa.
Viestin lähetti vlad
Ja juuri kansainvälistyvän maailman tähden uskonnonopetusta tulisi muuttaa todella kokonaisvaltaisesti peruskoulussa, koko aine tulisi muuttaa toiseksi, pois kristinuskolähtöisestä opetuksesta. Tämän tähden konkreettisella tapaa - ei vain muutamia viikkotunteja - muiden kulttuureiden uskontoja ja tapoja tulisi käsitellä kouluissa, samalla mukaan tulisi ottaa suuriin ajattelijoihin tutustumista, sillä myös heillä on ollut vaikutusta länsimaisen kulttuurin kehittymiseen tällaiseksi mitä se nyt on. Ja, tässä yhteydessä en malta olla painottamatta, että tarkastelu on ulotettava muuallekin kuin Välimerelliseen kulttuuriympäristöön ja filosofeihin - suuria ajattelijoita ja tekijöitä löytyy muistakin kulttuureista, nykymuotoisessa opetuksessa he jäävät täysin ilman mainintaa. Voin sanoa, että olin koulussa tavattoman pettynyt uskonnonopetuksen tasoon, en saanut siitä enkä myöskään historian tunneilta kaikkea tietoa jota olisin kaivannut ja joka mielestäni myöhemmin on tärkeää ihmisten tietää.
En näe syytä muuttaa opetusta pois kristinuskolähtöisestä opetuksesta, mutta olen täysin yhtä mieltä kanssasi että myös muiden uskontoja on tuotava esiin opetuksessa. Jälleen, kuten ylempänäkin olen samaa mieltä myös perusopetuksen puutteissa, mutta tämä olisi toki toisen erittäin mielenkiintoisen keskustelun aihe.
Viestin lähetti vlad
Kuten toteat, valitettavasti mainitsemasi asian suhteen löytyy poikkeuksia - eivätkä nämä poikkeukset ole kovinkaan harvinaisia kun tarkasteluun otetaan suljetut uskonnolliset yhteisöt - enkä nyt tarkoita pelkästään kristillisiäyhteisöjä vaan samoja uskonnon varjolla toteutettuja ihmisoikeuksien loukkauksia harjoitetaan muidenkin uskontokuntien nimissä.
Hmm, nyt olen itseasiassa hyvinkin hämmästynyt. Oletko varma, että kyse ei ole nimenomaan omasta ennakkoluulostasi, sillä uskonnollisia yhteisöjä löytyy esim. keskikokoisesta suomalaisesta kaupungista kymmeniä, ellei jopa satoja. Jos näistä 0-1 on vinoutunut uskonnon harjoittamisessa ja vajoavat moraalisesti arveluttaviin toimintamalleihin, niin väittäisin kyllä nimenomaan päinvastoin kyseen olevan hyvin poikkeuksellisen ilmiön. Tavallinen uskonnollinen yhteisö ei pyri aktiivisesti sitomaan jäseniään itseensä, vaan jäsen itsessään alkaa uskoon tultuaan automaattisesti etsiä yhteyttä muihin samalla tavalla ajatteleviin jolloin tästä siteestä kehittyy vapaaehtoinen - sanoisinko "terveellinen" riippuvuus yhteisöstä. Vastaavalla tavallahan me jääkiekosta kiinnostuneet henkilöt olemme tulleet tänne Jatkoaikaan kirjoittelemaan, ja olemmepa jopa intoutuneet sivuamaan monia muitakin elämän asioita kuin vain jääkiekkoa. Poikkeaako siis uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen todella niin paljon esim. jääkiekko-yhteisöön kuulumisesta, hyvine ja huonoine puolineen? Toki jokainen varmastikin joskus on kokonut myös havahtumisen tilanteeseen, jossa keskittyy aivan liikaa esim. Jatkoaikaan ja muu elämä kärsii tästä; yhtälailla varmasti uskonnolliseen yhteisöön saattaa yksilö jäädä koukkuun. Mutta olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että sivuutettaessa epätavalliset poikkeustilanteet, ei uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ole sen vaarallisempaa kuin muihinkaan yhteisöihin kuuluminen. Sen sijaan pitäisin vaarallisempana esim. johonkin matalammalla moraalilla toimivaan yhteisöön kuulumista, kuten verkostopyramidi joka pyrkii suorastaan hyväksikäyttämään jäsentään välittämättä juurikaan tämän omasta hyvinvoinnista.
Viestin lähetti vlad
Niinpä, eihän siinä olekaan mitään pahaa, että kertoo tulleensa uskoon - jos/ kun asia on tärkeä tietty sellaisen kertominen kuuluu ihmisluonteeseen. Mutta ongelmahan onkin siinä, että tämän jälkeen monilla alkaa käännytystyö jonka kohteiksi joutuvat niin läheiset kuin tuntemattomatkin - tämä toiminta ei sitten olekaan mielestäni enää niin hyväksyttävää, ja tämä toiminta johtuu enemmän uskonnon asettamista määräyksistä kuin ihmisen luonteesta. Tätä toimintaa ohjaillaan uskonnonpyramidissa ylhäältä alaspäin, jos sellaiseen toimintaa jättää tietyissä lahkoissa osallistumatta on se hyvin vakava rike.
Hyvin harvat uskonnolliset yhteisöt tähtäävät aktiiviseen uusjäsenhankintaan nimenomaan tyrkyttämis-kanavaa käyttäen. Käsittääkseni tätä suomessa harrastavat vain Jehovan todistajat? Toki ymmärrän, että ei-aktiivisesti uskonnollisiin yhteisöihin yhteydessä oleva henkilö saattaa nimenomaan tämän aktiivisen malliesimerkin myötä muodostaa vastaavan käsityksen koko uskonnosta, mutta tämähän on täysin marginaalisen ryhmittymän muodostama hyvinkin virheellinen mielikuva siitä, millaista toiminta valtauskontokuntien piirissä on. Ethän sinäkään missään nimessä muodosta kuvaa jääkiekkokatsojista Hämeenlinnalaisten nappiverkkareitten perusteella, vaan toki ymmärrät että vaikka nämä ovatkin olleet sikakatsomo-nimikkeen alla esillä, edustaa se vain murto-osaa jääkiekon ystävistä. Kuinka uskonnollinen yhteisö poikkeaisi tästä samasta mallista? Olet törmännyt aktiiviseen ryhmittymään, joka on toteuttanut omaa näkemystään työstä Jumalalle, mutta on kovin amatöörimäistä ajattelua yleistää tätä kattamaan myös muita yhteisöjä. En minäkään jaksa rupatella sekuntiakaan minkään ovikellonpimputtajan kanssa, vaikka itse suhtaudunkin itse asiaan varovaisen positiivisesti.
Viestin lähetti vlad
Onko mielestäsi kohteliasta ja hyvätapaista jatkaa läheisiin tai tuntemattomiin kohdistuvaa pakonomaista käännytystyötä vaikka nämä ihmiset kieltäytyvät siitä? Se on monista yhtä loukkaavaa kuin mikä tahansa pakonomainen propagandan syöttö. Haluaisitko ovesi taakse uus-natseja kiihkomielisine ajatuksineen?
Heh! Ei ole! Enkä haluaisi uusnatseja kiihkoilemaan ovelleni, tosin oveltani on saanut hyvin livakat lähtöpassit kuka hyvänsä ei-toivottu henkilö alkaen kuistille sammuneesta paikallisesta nuorison edustajasta päättyen ulkomaalaiseen rahankerjääjään. Uskontoa tuputtavat ovat vain yksi ryhmittymä tässä häiriköiden joukossa, enkä tuomitse itse uskontoa tämän vuoksi. Miksi tuomitsisin, sillä eihän Jumala siellä oveni takana koputtele vaan joku ihminen joka on suorittanut karkean virhearvion siinä onko sopivaa häiritä toisen ihmisen kotia omalla asiallaan. En myöskään tuomitse "imureita" sen vuoksi että joku kävi niitä myymässä ovellani ja luen edelleen mielenkiinnolla erilaisia galluppeja vaikka pidinkin kyselyä suorittanutta henkilöä ovellani varsin rasittavana. Asiat oikeisiin yhteyksiinsä, niin hyvä tästä tulee.
Viestin lähetti vlad
Kyse on vain uskosta, varhaisen ihmismielen tavasta antaa selitys yliluonnollisilta tuntuville asioille ja tämä ketju on jatkunut näihin päiviin saakka.
Tämä on vain yksi selitys asiasta. Huomaathan muuten, että uskovalle henkilölle esitettynä tämä on suoraan hänen vakaumustaan loukkaava provokaatio? Ei-uskova henkilö kun loukkaa usein tahtomattaankin uskovan "arvoja" naureskelemalla jollekin jonka varaan toinen on jättänyt koko elämänsä. Ei kovin hienotunteista, tai noudata käytöstapoja tämäkään, eihän?
Viestin lähetti vlad
Seisomme edelleen rintamalinjojen eripuolilla, peruuttamattomasti etten sanoisi.
No, mikään ei ole peruuttamatonta. Jumala opastaa olemaan vannomatta mitään, sillä ihmisellä ei ole voimaa seisoa sanojensa takana jos Jumala haluaa näitä asioita muuttaa.
