Siksi minusta tämä konservatiivinen kristillinen synti-käsitys on lähinnä yksi synnin ilmentymä maailmassa: se edustaa lähinnä aggressiota, tietämättömyyttä ja kovuutta käytännön ilmentymissään.
mjr on nyt asian ytimessä: synnin käsitteellä Raamatussa on suora yhteys etiikkaan ja moraaliin. Ei ole siis ole ihme, että muitakin kuin uskovia kiinnostaa, mikä uskovien mielestä on syntiä eli pohjimmiltaan epäeettistä.
Minusta näitä asioita on kuitenkin helpointa käsitellä esimerkein. Meistä kukaan ei tietenkään varmasti tiedä, ketkä helvettiin joutuvat ja ketkä pääsevät taivaaseen, mutta jotain päättelyjä tässäkin ketjussa on tehty, sillä synnin paikka on helvetissä. Tästä syntyy varsin mielenkiintoinen tilanne, sillä helvettiin joutuu mahdollisesti samalla tavalla vaikkapa koulusurmaaja, pedofiili kuin homoseksuaalikin, joka on mielestään ollut kristitty, mutta on harjoittanut homoseksuaalisuutta koko elämänsä. Samoin sinne joutuvat ‘väärien’ uskontojen hyväntekijät.
Toinen tilanne, joka näistä syntikäsityksistä syntyy aivan varmasti, on se, että joku vanhempi joutuu katsomaan ikuisuuden ajan, kun hänen homoseksuaalilapsensa kärsii helvetissä myös ikuisuuden ajan. Kyllä siinä varmaan kunnon rakastava äiti tai isä tokaisee, että “no, se oli sille homolle ihan oikein”. Sen jälkeen jatkaa onnellista olemassa oloaan taivaassa. Samoin siellä taivaassa joku voi ilokseen tavata katumuksen tehneen pedofiilin, joka on raiskannut tämän henkilön lapsen, joka puolestaan on sitten helvetissä, koska ei ole myöhemmässä elämässään ollut kristitty. “Joo, raiskasit mun lapsen, ei muistella pahalla. Tuolla helvetissähän se muutenkin kärtsää nyt, sä oot oikeastaan ihan kunnon jätkä.“
Myönnän toki, että esimerkit ovat yhtäältä kärjistettyjä, mutta toisaalta joidenkin kristittyjen tokaisut synnistä ovat tässäkin ketjussa osittain olleet niin lapsellisen yksinkertaistettuja (homoseksuaalisuus on syntiä, koska se rikkoo luomisjärjestystä), että olen lähtenyt siltä pohjalta liikkeelle. Jos homoseksuaalisuus on syntiä ja pedofilia on syntiä, ja synnin palkka on helvetti, ei ole mitenkään epäoikeudenmukaista esittää ylläolevia pohdintoja. En halua kuitenkaan laittaa sanoja kenenkään suuhun, joten kysyn suoraan palstan kristityiltä, kuinka moni uskoo tällaiseen helvettikäsitykseen vai uskooko kukaan? Millä tavalla se sitten eroaa esittämästäni? Mitä teidän oikeuskäsityksenne sanoo esimerkeistä? Onko synnistä johtuvalla kärsimyksellä eri tasoja? Onko kärsimys ikuista? Vai onko kärsimys vain eroa Jumalasta?