Mitäs jos kirkko yhtäkkiä päättäisi että homma onkin OK? Tulisiko silloin mielestäsi seurakunnankin hyväksyä asia? Hyväksyisitkö itse tämän asian?
Mitäs jos kirkko yhtäkkiä päättäisi että homma onkin OK? Tulisiko silloin mielestäsi seurakunnankin hyväksyä asia? Hyväksyisitkö itse tämän asian?Kyllä luottamuspula aseman hoitamiseen on merkittävä asia - etenkin kun puhutaan tällaisesta vastuuasemasta. En usko että hän on yhtäkkiä muuttunut mitenkään pirunriivaamaksi, niinkun varmaan itsekään et kuvittele, mutta kyllä tällainen vahvasti ristiriitaisen asiaanesiintuominen varmasti antaa oman leimansa henkilön persoonallisuudelle.
Olen hyvin samaa mieltä että asia ja sen kanssa esiin tuleminen tällaisista taustoista herättää ilman muuta myös kunnioitusta ja on mielestäni erittäin rohkea teko. Yksilö yksilönä voisin hyvin suhtautua hänen hankkeeseensa avoimin mielin mutta toisaalta samaan aikaan en näe hänen kirkkoherran asemalleen olevan enää edellytyksiä. Asiat eivät ole yksiselitteisiä, eikä niitä välttämättä tarvitse mihinkään yhteen ainoaan katsontakantaan pakottaakaan.
Niin, jos olisit lukenut edes keltaisen lehdistön juttuja niin huomaisit että Aalto itse on ottanut asian puheeksi piispan kanssa ja yhdessä on päädytty lopputulemaan ettei hän ole kykenevä jatkamaan asemassa.Tuotatuota, ei kai se ongelma ole nyt muualla kuin Mikkelin hiippakunnassa. Aaltohan tietää itse mitä haluaa.
Yhdessä yössä on käynyt ilmi hänen tilanteensa. Kuten todettua niin putkimiehen kohdalla asia sivuutettaisiin olankohautuksella mutta tällainen ilmoitus luo oman leimansa persoonallisuuteen sillä hetkellä kun se tulee ilmi. En usko että ihminen itsessään miksikään on muuttunut yhdessä yössä, mutta luottamus häneen voi olla mennyt.Miten kirkkoherran päivittäiseen työntekoon vaikuttaa se, onko hän nainen tai mies, tai jotain siltä väliltä? Aaltohan on todennäköisesti hoitanut tehtäväänsä saman ristiriidan ja sisäisen kädenväännön alaisena jo pidempään. Muuttuuko hän nyt asian julki tultua kyvyttömäksi hoitamaan tehtäväänsä, yhdessä yössä?
Ei taida olla kokemusta henkisesti vaativan työn tekemisestä? Näkemyksesi on toki looginen olettamus aiheesta mutta käytännön todellisuudessa ristiriitaisessa tunnetilassa oleva ihminen voi olla hyvinkin haavoittuva "työasioille" jotka kuitenkaan eivät ole tunnesiteettömiä asioita tai sellaisia joista pystyisi työvuoron päätteeksi vain irrottautumaan. Lisäksi näistä asioista on olemassa vaitiolovelvollisuus, kenellekään et saa purkaa vakaviakaan ja todella sairaita asioita joita voi käydä ilmi. Ilman "hyvää henkistä kuntoa", työn vaativuus repii kyllä tekijän nopeasti pahaan tilaan.Ongelmahan on nyt nimenomaan kirkon ja seurakunnan vanhakantaisissa moraalikäsityksissä, eikä työntekijässä itsessään. Väitän, että tällaiset henkilökohtaiset kärsimykset vaikuttavat edistävästi kirkkoherran kykyyn toimia mm. lohduttajana, asettumisessa toisen kärsimyksiin jne.
Niin, totesin jo että en itse näkisi hänellä olevan edellytyksiä toimittaa mielekkäällä tavalla tätä virkaa.Mitäs jos kirkko yhtäkkiä päättäisi että homma onkin OK? Tulisiko silloin mielestäsi seurakunnankin hyväksyä asia? Hyväksyisitkö itse tämän asian?
Luinpa vain tuon YLE:n uutisen (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id107158.html), jonka mukaan erottaminen ei ollut ihan yhtä sopusointuinen.Niin, jos olisit lukenut edes keltaisen lehdistön juttuja niin huomaisit että Aalto itse on ottanut asian puheeksi piispan kanssa ja yhdessä on päädytty lopputulemaan ettei hän ole kykenevä jatkamaan asemassa.
No mikä lasketaan henkisesti vaativaksi työksi? Itselläni on huomattavan paljon alaisia, joista olen vastuussa päivittäin. Viime viikolla lohdutin erästä lähintä alaistani hänen perheessään sattuneen kuolemantapauksen johdosta. Edelleen ihmettelen sitä, miten Aallon henkinen kunto on yhtäkkiä rapistunut täysin, koska ilmeisesti aiemmin ei tehtävien hoidossa ole mitään tapahtunut.Ei taida olla kokemusta henkisesti vaativan työn tekemisestä? Näkemyksesi on toki looginen olettamus aiheesta mutta käytännön todellisuudessa ristiriitaisessa tunnetilassa oleva ihminen voi olla hyvinkin haavoittuva "työasioille" jotka kuitenkaan eivät ole tunnesiteettömiä asioita tai sellaisia joista pystyisi työvuoron päätteeksi vain irrottautumaan. Lisäksi näistä asioista on olemassa vaitiolovelvollisuus, kenellekään et saa purkaa vakaviakaan ja todella sairaita asioita joita voi käydä ilmi. Ilman "hyvää henkistä kuntoa", työn vaativuus repii kyllä tekijän nopeasti pahaan tilaan.
En kysynyt sitä, onko mielestäsi edellytyksiä hoitaa virkaa, vaan sitä, että jos kirkko hyväksyisi kirkkoherran sukupuolenvaihdosleikkauksen, pitäisikö silloin seurakunnankin hyväksyä se ja hyväksyisitkö itse sen?Niin, totesin jo että en itse näkisi hänellä olevan edellytyksiä toimittaa mielekkäällä tavalla tätä virkaa.
Onko siis mielestäsi Aalto erotettu kirkostakin ja tuomittu elämään yhteisön ulkopuolella? Tai onko hänet "tuomittu" jotenkin kirkon toimesta? Minä kun luulin että kyse on hänen asemastaan, ei suinkaan mistään henkilön itsessään torjumisesta. Kannattaa opetella tekemään vissi ero henkilön tekojen ja henkilön itsensä välille; vaikka teko olisikin tuomittava, ei ihmistä itseään silti tarvitse pois häätää tai hylätä.Harmi sinänsä, olisin mielelläni nähnyt tämän menevän vaikka oikeuteen asti, ja kuullut mielelläni kirkon selitykset miten rakkauden ja suvaitsevaisuuden uskonto jälleen sulkee yhden ihmisryhmän pois rakkautensa ja suvaitsevaisuutensa piiristä.
Eikö luottamusta saisi menettää tällä perusteella? En ymmärrä, luulin että luottamus on luottamusta, eikä mitään konkreettisesti laskettavaa ja määriteltävää asiaa. Luottamus on mennyt sekä kirkon- että muissakin piireissä paljon vähemmästäkin, joten mikä tässä nyt juuri on se suuri ongelma? Se että asia on julkisuudessa?Nythän riittää vain, että kaikki on ihanasti konsensuksessa siitä, että tehtävässä toimiminen on käynyt mahdottomaksi. Mikä onkin varmasti totta, mutta täysin väärin perustein.
Ajattelitko siis että tämä jotenkin rinnastuu vaikkapa vuosia tuttujen ihmisten huolia, murheita, rikkeitä, riitoja yms. asioita yksin käsittelevän ihmisen henkiseen painolastiin? Yleensä esimiehenkin homma on siitä mukava että ne vastuut vähenevät aika paljon kun sen työpaikan oven pistää kiinni.No mikä lasketaan henkisesti vaativaksi työksi? Itselläni on huomattavan paljon alaisia, joista olen vastuussa päivittäin. Viime viikolla lohdutin erästä lähintä alaistani hänen perheessään sattuneen kuolemantapauksen johdosta.
Näinkö nyt on sanottu? Luottamuspula varmasti on syntynyt välittömästi ja ehkäpä Aallonen henkinen tila saattaa olla hieman epästabiili operaation toteuduttua...?Edelleen ihmettelen sitä, miten Aallon henkinen kunto on yhtäkkiä rapistunut täysin, koska ilmeisesti aiemmin ei tehtävien hoidossa ole mitään tapahtunut.
Onko vastauksessa jotain vikaa?En kysynyt sitä, onko mielestäsi edellytyksiä hoitaa virkaa, vaan sitä, että jos kirkko hyväksyisi kirkkoherran sukupuolenvaihdosleikkauksen, pitäisikö silloin seurakunnankin hyväksyä se ja hyväksyisitkö itse sen?
Kannattaa opetella tekemään vissi ero henkilön tekojen ja henkilön itsensä välille; vaikka teko olisikin tuomittava, ei ihmistä itseään silti tarvitse pois häätää tai hylätä.
Onko vastauksessa jotain vikaa?
"Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät..."
Näin lukee Raamatussa, ja tässä tapauksessa meillä on ihminen, joka on todellakin luotu mieheksi ja naiseksi.
Tosin, kuten jo edellä tuli mainittua, jumala on luonut myös ihmisiä jotka ovat syntyessään sekä miehiä että naisia.
Juuri niin. Eli loi mieheksi JA naiseksi.
Mikkelin hiippakunnan piispa(Voitto Huotari) totesi että kirkkoherra Olli Aalto ei voi jatkaa sukupuolenvaihdosleikkauksen jälkeen virassaan kirkkoherrana tai pappina. Onko kirkkoherroille (tai -rouville) määrätty jotain speksejä? "Ei saa olla sukupuolta vaihtanut"? Voi olla että sellaista ei ole mihinkään laitettu ylös. Olisi mielenkiintoista tietää.Mikä on tässä se tuomittava teko? Mikä on se moraalinen rike ja mihin koodistoon se moraali perustuu? Jos se perustuu kristillisiin dogmeihin, missä kohtaa näin todetaan?
Onko kirkkoherroille (tai -rouville) määrätty jotain speksejä? "Ei saa olla sukupuolta vaihtanut"? Voi olla että sellaista ei ole mihinkään laitettu ylös. Olisi mielenkiintoista tietää.
Ja mitä vikaa oli vastauksessa? Vastaukseni on täysin siinä muodossa kuin sen haluankin omalta osaltani ja muiden puolesta en ala puhumaan mitään. Vai pitääkö minun alkaa täysin ulkopuolisena henkilönä alkaa arvioimaan vailla mitään ensikädentietoa tilanteesta seurakuntalaisten suhtautumisen oikeellisuutta?On. Ne perustelut.
Ja mitä vikaa oli vastauksessa? Vastaukseni on täysin siinä muodossa kuin sen haluankin omalta osaltani
Et ehkä vain ymmärtänyt joten helpompi vain tuomita jollain sarjakuvajargonilla ettei tarvitse alkaa ajattelemaan.Vastauksesi oli silkkaa höpsismiä.
Kyllä Aalto on tuomittu kirkon toimesta, jos tällainen asia, joka Suomen lakien vastaisesti muodustuu esteeksi viran toimittamiselle aiheuttaa eroamisen. Vaikkakin yhteisymmärryksessä. Teossa ei ole mitään tuomittavaa, lakien perusteella, ja edelleen odotan sitä Raamatun kohtaa jossa kielletään tämä toiminta. Raamatusta löytyy monta kohtaa jonka perusteella ihmisten erilaisuutta tulisi kunnioittaa, yllättäen nämä kohdat katoavat uskovaisten mielistä silloin kun tulisi sietää jotain uutta ja erilaista. Tekopyhää, sanon minä.Onko siis mielestäsi Aalto erotettu kirkostakin ja tuomittu elämään yhteisön ulkopuolella? Tai onko hänet "tuomittu" jotenkin kirkon toimesta? Minä kun luulin että kyse on hänen asemastaan, ei suinkaan mistään henkilön itsessään torjumisesta. Kannattaa opetella tekemään vissi ero henkilön tekojen ja henkilön itsensä välille; vaikka teko olisikin tuomittava, ei ihmistä itseään silti tarvitse pois häätää tai hylätä.
OK, kenen luottamus Aaltoon tässä on siis mennyt. Ei ainakaan minun. Ilmeisesti ainakin sinun. Kuka on oikeassa tässä?Eikö luottamusta saisi menettää tällä perusteella? En ymmärrä, luulin että luottamus on luottamusta, eikä mitään konkreettisesti laskettavaa ja määriteltävää asiaa. Luottamus on mennyt sekä kirkon- että muissakin piireissä paljon vähemmästäkin, joten mikä tässä nyt juuri on se suuri ongelma? Se että asia on julkisuudessa?
Ei varmasti rinnastu. Kunhan annoin esimerkin siitä, että muussakin työssä joutuu henkisesti raskaalle, kuin kirkkoherrana. Ja viimeisen lauseesi perusteella sinulla tuskin on kokemusta edes esimiestehtävistä.Ajattelitko siis että tämä jotenkin rinnastuu vaikkapa vuosia tuttujen ihmisten huolia, murheita, rikkeitä, riitoja yms. asioita yksin käsittelevän ihmisen henkiseen painolastiin? Yleensä esimiehenkin homma on siitä mukava että ne vastuut vähenevät aika paljon kun sen työpaikan oven pistää kiinni.
Voisiko tämän sanan "luottamuspula" korvata vaikka sanalla "ennakoluulo". Tai "noitavaino". Tai "syrjintä". Aallon henkisen tilan arviointiin oma tietotaitoni ei riitä, tuskinpa sinunkaan.Näinkö nyt on sanottu? Luottamuspula varmasti on syntynyt välittömästi ja ehkäpä Aallonen henkinen tila saattaa olla hieman epästabiili operaation toteuduttua...?
On. Pystyt perustelemaan ennakkoluul... anteeksi "luottamuspulasi" Aallon toimintaa kohtaa kirkon ja uskonnon yleisen kannan perusteella. Mutta kannan muuttuessa sanot olevasi eri mieltä kirkon kanssa. Onko tämä mielestäsi johdonmukaista toimintaa? Perustatko oman uskontokunnan, eroatko kirkosta, vai pysytkö vain erimielisenä kirkon piirissä mikäli näin tapahtuisi? Oletko näin pyhempi kuin Aalto, vai radikaalimpi?Onko vastauksessa jotain vikaa?
Ei, olet nyt aivan hakoteillä. Missään kohtaa ei ole annettu mitään signaalia että kirkko tuomitsisi kyseisen toimenpiteen vaan on puhuttu siitä että kyseiseen operaatioon ryhtyminen ei ole sopivaa tässä asemassa olevalle ihmiselle. Kuten ei ollut myöskään tisseistä puristelu ministerin avustajallekaan.Kyllä Aalto on tuomittu kirkon toimesta, jos tällainen asia, joka Suomen lakien vastaisesti muodustuu esteeksi viran toimittamiselle aiheuttaa eroamisen. Vaikkakin yhteisymmärryksessä. Teossa ei ole mitään tuomittavaa, lakien perusteella, ja edelleen odotan sitä Raamatun kohtaa jossa kielletään tämä toiminta. Raamatusta löytyy monta kohtaa jonka perusteella ihmisten erilaisuutta tulisi kunnioittaa, yllättäen nämä kohdat katoavat uskovaisten mielistä silloin kun tulisi sietää jotain uutta ja erilaista. Tekopyhää, sanon minä.
Villinä arvauksena heittäisin "työnantajan" ja "asiakkaiden". Aika paha paikka jatkaa töitä!OK, kenen luottamus Aaltoon tässä on siis mennyt. Ei ainakaan minun. Ilmeisesti ainakin sinun. Kuka on oikeassa tässä?
On kokemusta, vastaavasti näiden asioiden vertailun perusteella sinulla ei ole mitään käsitystä siitä mikä on oikeasti henkisesti raskasta työtä.Ei varmasti rinnastu. Kunhan annoin esimerkin siitä, että muussakin työssä joutuu henkisesti raskaalle, kuin kirkkoherrana. Ja viimeisen lauseesi perusteella sinulla tuskin on kokemusta edes esimiestehtävistä.
Ei missään nimessä voi sillä asian merkityshän vääristyy täysin jos alat vaihtelemaan sanoja toisiin. Arvion esittämiseen siitä että sukupuolenvaihdosoperaatio tulee 100% varmuudella koettelemaan Aaltoa myös henkiseltä kantilta minun tietotaitoni riittää kyllä.Voisiko tämän sanan "luottamuspula" korvata vaikka sanalla "ennakoluulo". Tai "noitavaino". Tai "syrjintä". Aallon henkisen tilan arviointiin oma tietotaitoni ei riitä, tuskinpa sinunkaan.
Entäpä jos pistäisit asiat oikeasti mittasuhteisiinsa? Pitääkö yksittäisten erimielisyyksien johtaa väistämättä täydelliseen eroon? Kuvitteletko että tässä jonkin pyhyyden tai radikaaliuden perässä juostaan? Olisiko mahdotonta, että tässä vain osallistun keskusteluun aiheesta vai pitääkö jokaisella viestillä olla jokin elämää suurempi tarkoitus? Mikä on oma motivaatiosi keskustelussa? Pidätkö itseäsi parempana kuin sellaiset joiden mielestä tilanteessa saattaa olla tulenarkuutta, ottaen huomioon tapahtuman ympäristön? Mitä nyt on tapahtunut sille suvaitsevaisuudelle ja erilaisuuden hyväksymiselle, vai onko niin ettei nappaakkaan kun koskeekin itseäsi?On. Pystyt perustelemaan ennakkoluul... anteeksi "luottamuspulasi" Aallon toimintaa kohtaa kirkon ja uskonnon yleisen kannan perusteella. Mutta kannan muuttuessa sanot olevasi eri mieltä kirkon kanssa. Onko tämä mielestäsi johdonmukaista toimintaa? Perustatko oman uskontokunnan, eroatko kirkosta, vai pysytkö vain erimielisenä kirkon piirissä mikäli näin tapahtuisi? Oletko näin pyhempi kuin Aalto, vai radikaalimpi?
Vaatii kyllä melkoista kekseliäisyyttä saada rinnastettua nämä asiat toistensa kanssa. Toinen kun on täysin laillista, eikä kohdistu kehenkään muuhun kuin tekijäänsä, toinen on rikos ja kohdistuu toiseen ihmiseen. Eipä kyllä yllätä kun samoissa piireissä pidetään ihan hyväksyttävänä sitä, ettei naisia voi päästää papeiksi.Ei, olet nyt aivan hakoteillä. Missään kohtaa ei ole annettu mitään signaalia että kirkko tuomitsisi kyseisen toimenpiteen vaan on puhuttu siitä että kyseiseen operaatioon ryhtyminen ei ole sopivaa tässä asemassa olevalle ihmiselle. Kuten ei ollut myöskään tisseistä puristelu ministerin avustajallekaan.
Eli mielestäsi on oikein, että ilman laillisia perusteita työntekijän työolosuhteet voidaan todeta mahdottomiksi ja näin työsuhteen purkaminen on ihan OK? Kaikki tämä vain siksi, että joku parisataa vuotta sitten kirjoitettu satukirja EI sano että näin ei saa tehdä, vaan että joku nyt on tulkinnut että tämä on syntiä ja kamalaa.Villinä arvauksena heittäisin "työnantajan" ja "asiakkaiden". Aika paha paikka jatkaa töitä!
Asia selvä, tiedät siis ilmeisesti työnkuvani ja sen vaativuuden...On kokemusta, vastaavasti näiden asioiden vertailun perusteella sinulla ei ole mitään käsitystä siitä mikä on oikeasti henkisesti raskasta työtä.
...joten voit varmaan kertoa myös oman expertiisisi asiasta, kun kerran pystyt 100% varmasti tietämään tämänkin asian.Ei missään nimessä voi sillä asian merkityshän vääristyy täysin jos alat vaihtelemaan sanoja toisiin. Arvion esittämiseen siitä että sukupuolenvaihdosoperaatio tulee 100% varmuudella koettelemaan Aaltoa myös henkiseltä kantilta minun tietotaitoni riittää kyllä.
En pidä itseäni sen parempana, päinvastoin kuin uskovat ihmiset, mm. sinä, juuri tässä tapauksessa itseään pitävät. Motiivini keskusteluun on lähinnä selvittää ja naureskella uskovien ihmisten moraalin venymiskyvylle kun triviaaleista asioista tulee yhtäkkiä merkityksellisiä. Jos joku lukee kuin piru raamattua, niin se on uskova itse, tullut tässäkin topikissa todistettua jo monta kertaa, ja jälleen.Entäpä jos pistäisit asiat oikeasti mittasuhteisiinsa? Pitääkö yksittäisten erimielisyyksien johtaa väistämättä täydelliseen eroon? Kuvitteletko että tässä jonkin pyhyyden tai radikaaliuden perässä juostaan? Olisiko mahdotonta, että tässä vain osallistun keskusteluun aiheesta vai pitääkö jokaisella viestillä olla jokin elämää suurempi tarkoitus? Mikä on oma motivaatiosi keskustelussa? Pidätkö itseäsi parempana kuin sellaiset joiden mielestä tilanteessa saattaa olla tulenarkuutta, ottaen huomioon tapahtuman ympäristön? Mitä nyt on tapahtunut sille suvaitsevaisuudelle ja erilaisuuden hyväksymiselle, vai onko niin ettei nappaakkaan kun koskeekin itseäsi?
Naispapithan on jo tehokkaasti torpattu, ja on ihan hyväksyttävää kieltäytyä työskentelemästä moisten epäjumalaisten aliolentojen kanssa. Hellan ja nyrkin väliin vaan!Ihan totta. Varmasti musta pappikin voisi aiheuttaa hämmennystä ja ahdistustakin. Ei sellaisia nyt tänne hyvänen aika.
Naispapithan on jo tehokkaasti torpattu, ja on ihan hyväksyttävää kieltäytyä työskentelemästä moisten epäjumalaisten aliolentojen kanssa. Hellan ja nyrkin väliin vaan!
Kyllä luottamuspula aseman hoitamiseen on merkittävä asia - etenkin kun puhutaan tällaisesta vastuuasemasta. En usko että hän on yhtäkkiä muuttunut mitenkään pirunriivaamaksi, niinkun varmaan itsekään et kuvittele, mutta kyllä tällainen vahvasti ristiriitaisen asiaanesiintuominen varmasti antaa oman leimansa henkilön persoonallisuudelle.
Olen hyvin samaa mieltä että asia ja sen kanssa esiin tuleminen tällaisista taustoista herättää ilman muuta myös kunnioitusta ja on mielestäni erittäin rohkea teko. Yksilö yksilönä voisin hyvin suhtautua hänen hankkeeseensa avoimin mielin mutta toisaalta samaan aikaan en näe hänen kirkkoherran asemalleen olevan enää edellytyksiä. Asiat eivät ole yksiselitteisiä, eikä niitä välttämättä tarvitse mihinkään yhteen ainoaan katsontakantaan pakottaakaan.
Ei kukaan kirkkoon kuuluva tietoisesti tee valintaa sillä perusteella että hyväksyy minkäänlaista työpaikkakiusaamista. Näen toki perusteluita miksi kirkossa voi esiintyä työpaikkakiusaamiseksi nimitettävää toimintaa, toisaalta taas kirkko toimii alueella jossa pelkkä mielipide-ero "työasioissa" saattaa olla "kiusaamista". En hyväksy työpaikkakiusaamista mitenkään, mutta eihän työpaikkakiusaamisen olemassaolo suinkaan poista muita vähäisempiä keskustelunaiheita? Eivät ihmiset toimi niin että resurssit suunnattaisiin aina sen pahimman epäkohdan käsittelyyn ja muut vähemmän vakavat asiat saavat olla rauhassa niin pitkään kun jotain pahempaa tapahtuu. Kuten ensimmäiseenkin kappaleeseen totesin, niin asiat ovat monitahoisia ja en minäkään suinkaan kritiikitön kirkon ja sen toiminnan suhteen ole, tai mitenkään samaa mieltä aivan kaikesta.
Jaa-a. Ehkäisy ja esiaviollinen seksi nyt ainakin vie helvettiin, joten toivottavasti sitä ei vain kukaan ole kirkon piirissä harrastanut.Ylipäätään voisi sanoa suoraan, että "syntisillä" ei ole asiaa kirkon hommiin. Syntiset ulos. Mitäs muuten se puuseppä opettikaan syntisistä...?
Sitten vaan toivomaan kirkolta sellaista listaa niistä synneistä joiden jälkeen ei ole toivoa tehtävistä. Vieläkös tanssiminen on nounou?
Anteeksi, kerrotko minulle missä kohtaa sanotaan että tissien puristelu on rikos. Varmaan kuitenkin itse asia, eli luottamusaseman rapistuminen tuli sinulle selväksi; se loppuu nopeasti kun luottamusta ei ole.Vaatii kyllä melkoista kekseliäisyyttä saada rinnastettua nämä asiat toistensa kanssa. Toinen kun on täysin laillista, eikä kohdistu kehenkään muuhun kuin tekijäänsä, toinen on rikos ja kohdistuu toiseen ihmiseen. Eipä kyllä yllätä kun samoissa piireissä pidetään ihan hyväksyttävänä sitä, ettei naisia voi päästää papeiksi.
Anteeksi, kerrotko missä kohtaa tässä kukaan on vetänyt Raamattua mukaan asian ratkaisevana tekijänä?Eli mielestäsi on oikein, että ilman laillisia perusteita työntekijän työolosuhteet voidaan todeta mahdottomiksi ja näin työsuhteen purkaminen on ihan OK? Kaikki tämä vain siksi, että joku parisataa vuotta sitten kirjoitettu satukirja EI sano että näin ei saa tehdä, vaan että joku nyt on tulkinnut että tämä on syntiä ja kamalaa.
Kerroin varsin selvästi mihin perustan näkemykseni.Asia selvä, tiedät siis ilmeisesti työnkuvani ja sen vaativuuden...
Kyllä varmasti voin, mutta en kerro....joten voit varmaan kertoa myös oman expertiisisi asiasta, kun kerran pystyt 100% varmasti tietämään tämänkin asian.
Hetkinen, seis seis seis, kerrotko lisää tästä kuinka minä pidän jotenkin itseäni parempana? Sinun täytyy nyt vakavasti erotella kaksi asiaa; mitä minä olen sanonut keskustelussa ja mitä sinä kuvittelet minun sanoneen keskustelussa. Ilmassa leijailee vahvasti haju, että sinä kuvittelet minun olevan jotain mieltä ja kuuluvan asiassa varmasti johonkin tietynlaiseen lokeroon, mutta huolimatta siitä että asiasta on vaihdettu mielipiteitä, et silti tunnu ymmärtävän mitä olenkaan asiasta sanonut. Kyseenalaistan hieman myös kykyäsi toimia esimiehenä ja haastan sinua tutustumaan uudelleen mitä asiasta onkaan kirjoitettu. Ilman värilasejasi tällä kertaa.En pidä itseäni sen parempana, päinvastoin kuin uskovat ihmiset, mm. sinä, juuri tässä tapauksessa itseään pitävät.
Ahaa, eli ennakkoasenteellista provosointia siis? Mitähän Moderaattorit mahtavat asiasta olla mieltä?Motiivini keskusteluun on lähinnä selvittää ja naureskella uskovien ihmisten moraalin venymiskyvylle kun triviaaleista asioista tulee yhtäkkiä merkityksellisiä.
Heh, "todistettua" eli sinä olet sitä mieltä ja kerran todettua "faktaa" et kunnon punaniskan lailla suostu muuttamaan vaikka aiheesta on sivutolkulla selkeästi päinvastaista näyttöä. Hauska olet, mutta eipä tästä varmaan taaskaan mitään hedelmällistä tule joten antaahan tuota olla - jälleen kerran.Jos joku lukee kuin piru raamattua, niin se on uskova itse, tullut tässäkin topikissa todistettua jo monta kertaa, ja jälleen.