Nyt kun ääntenlasku alkaa olla lopuillaan, niin katsaus marginaaleihin taistelutantereilla. Kolme pohjoisen osavaltiota, Michigan, Pennsylvania ja Wisconsin, joiden vieminen oli oleellista Trumpin voitolle 2016, palasi nyt demokraattien laariin. Michigan oli selvin tapaus 147 000 äänen erolla, sitten Pennsylvania 63 000, ja tiukimpana Wisconsin 20 000 äänen erolla. Saattaapi olla että ainakin Wisconsin ja Pennsylvania on vaa"ankieliosavaltioita tulevissa vaaleissakin. Gallupeilla on erityisesti näissä osavaltioissa ollut vaikeuksia mitata todellista Trumpin kannatusta niin 2016 kuin 2020 vaaleissakin.
Vuoden 2016 menestys pohjoisen osavaltioissa sai republikaanit silmäilemään jo Minnesotaakin sillä silmällä, mutta näissä vaaleissa se ei ollut kovin lähellä. Bidenin johto on 233 000 ääntä kun 80 000 ääntä on vielä laskematta.
Ennen Trumpin ilmaantumista Ohio ja Iowa olivat yleensä tiukkoja osavaltioita vaaleissa, mutta Trump voitti nämä varsin selvällä marginaalilla 2016, ja teki nyt saman uudelleen: Iowassa ero 138 000 ääntä ja Ohiossa 470 000 ääntä. Molemmissa osavaltioissa on vielä ääniä paljon laskematta, ja ero saattaa kasvaa. Gallupit povaili näihin osavaltioihin tiukkaa kisaa, mutta todellisuus oli selkeä Trumpin voitto. Huomattavaa on, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1960 Ohio erehtyi äänestämään vaalit hävinnyttä ehdokasta.
Nevadan kuvittelin Bidenin voittavan helpohkosti, mutta tosiasiassa kisa oli kohtalaisen tiukka. Biden on 34 000 ääntä edellä kun 54 000 ääntä on vielä laskematta. Bidenille kuitenkin menee.
Pohjois-Carolina oli aika tiukka, kuten ennakoitiin, mutta lopulta Trumpin voittomarginaali 73 000 äänellä oli kohtalaisen turvallisen oloinen.
Vaalien isoimpia juttuja oli Bidenin voitot etelävaltioiden Georgiassa ja Arizonassa, joissa edellisestä demokraattivoitosta on hieman aikaa. Georgiassa eroksi näyttäisi jäävän 14 000 ääntä ennen uudelleenlaskua. Arizonassa vain 10 000 ääntä kun joitain on vielä laskematta. Arizonassa demokraatin voittoa selittää muuttuva väestöpohja ja varmaankin myös Trumpia vastustaneen republikaanisenaattorin McCainin perintö. Georgiassa kiiteltiin erityisesti Stacey Abramsin työtä mustien äänestäjien aktivoimiseksi. Georgiassa ja Arizonassa gallupit oli keskimäärin aika kohdallaan vaalien lopputulokseen nähden.
Texasin väestön muutoksien on povattu muuttavan tämän perinteisen republikaanilinnakkeen vähitellen todelliseksi taistelutantereeksi. Ja tosiaan olisi varmaan ratkaisevaa vaalien lopputuloksen kannalta, jos demokraattiehdokas joskus voittaisi Texasin 38 valitsijamiestä itselleen. Vielä se ei ollut näissä vaaleissa kovin lähellä, Trump sai 647 000 ääntä enemmän kun 222 000 ääntä on vielä laskematta.
Ja lopuksi Florida, jossa Trumpilla on komea 327 000 äänen johto kun 246 000 ääntä on vielä laskematta. Florida on ehkä kaikista ikonisin "swing state", jonka suuresta valitsijamiesmäärästä (nykyään 29 kpl) on usein käyty henkeäsalpaavan tiukkaa taistelua. Tällä kertaa se ratkesi tylsästi jo ääntenlaskennan alkumetreillä, eikä ollut niin tiukka kisa kuin monesti. Useimmat gallupit osoittivat täällä kohti Bidenin niukkaa voittoa. Trumpin suosion syiksi on esitetty mm. Floridan runsasta latinoväestöä, jonka varsinkin sosialistista Kuubasta ja Venezuelasta peräisin olevat asukkaat (ja varsinkin se vanhempi polvi) oli erityisen vastaanottavaisia republikaanien propagandalle, jossa demokraateista maalattiin kuvaa sosialisteina. Myöskin Floridan paljolti iäkäs valkoinen väestö pysyi Trumpin tukena, vaikka oli arveltu että koronaviruspandemian huono hoito ja mm. ensimmäisen vaaliväittelyn huono käytös olisi syönyt hänen suosiotaan eläkeläisten keskuudessa. Florida on varmasti oleellinen osavaltio voitettavaksi tulevissakin presidentinvaaleissa, joten demokraateilla on varmasti edessään ankara miettiminen, miten voisivat nostaa kannatustaan tuolla.
Vuoden 2016 menestys pohjoisen osavaltioissa sai republikaanit silmäilemään jo Minnesotaakin sillä silmällä, mutta näissä vaaleissa se ei ollut kovin lähellä. Bidenin johto on 233 000 ääntä kun 80 000 ääntä on vielä laskematta.
Ennen Trumpin ilmaantumista Ohio ja Iowa olivat yleensä tiukkoja osavaltioita vaaleissa, mutta Trump voitti nämä varsin selvällä marginaalilla 2016, ja teki nyt saman uudelleen: Iowassa ero 138 000 ääntä ja Ohiossa 470 000 ääntä. Molemmissa osavaltioissa on vielä ääniä paljon laskematta, ja ero saattaa kasvaa. Gallupit povaili näihin osavaltioihin tiukkaa kisaa, mutta todellisuus oli selkeä Trumpin voitto. Huomattavaa on, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1960 Ohio erehtyi äänestämään vaalit hävinnyttä ehdokasta.
Nevadan kuvittelin Bidenin voittavan helpohkosti, mutta tosiasiassa kisa oli kohtalaisen tiukka. Biden on 34 000 ääntä edellä kun 54 000 ääntä on vielä laskematta. Bidenille kuitenkin menee.
Pohjois-Carolina oli aika tiukka, kuten ennakoitiin, mutta lopulta Trumpin voittomarginaali 73 000 äänellä oli kohtalaisen turvallisen oloinen.
Vaalien isoimpia juttuja oli Bidenin voitot etelävaltioiden Georgiassa ja Arizonassa, joissa edellisestä demokraattivoitosta on hieman aikaa. Georgiassa eroksi näyttäisi jäävän 14 000 ääntä ennen uudelleenlaskua. Arizonassa vain 10 000 ääntä kun joitain on vielä laskematta. Arizonassa demokraatin voittoa selittää muuttuva väestöpohja ja varmaankin myös Trumpia vastustaneen republikaanisenaattorin McCainin perintö. Georgiassa kiiteltiin erityisesti Stacey Abramsin työtä mustien äänestäjien aktivoimiseksi. Georgiassa ja Arizonassa gallupit oli keskimäärin aika kohdallaan vaalien lopputulokseen nähden.
Texasin väestön muutoksien on povattu muuttavan tämän perinteisen republikaanilinnakkeen vähitellen todelliseksi taistelutantereeksi. Ja tosiaan olisi varmaan ratkaisevaa vaalien lopputuloksen kannalta, jos demokraattiehdokas joskus voittaisi Texasin 38 valitsijamiestä itselleen. Vielä se ei ollut näissä vaaleissa kovin lähellä, Trump sai 647 000 ääntä enemmän kun 222 000 ääntä on vielä laskematta.
Ja lopuksi Florida, jossa Trumpilla on komea 327 000 äänen johto kun 246 000 ääntä on vielä laskematta. Florida on ehkä kaikista ikonisin "swing state", jonka suuresta valitsijamiesmäärästä (nykyään 29 kpl) on usein käyty henkeäsalpaavan tiukkaa taistelua. Tällä kertaa se ratkesi tylsästi jo ääntenlaskennan alkumetreillä, eikä ollut niin tiukka kisa kuin monesti. Useimmat gallupit osoittivat täällä kohti Bidenin niukkaa voittoa. Trumpin suosion syiksi on esitetty mm. Floridan runsasta latinoväestöä, jonka varsinkin sosialistista Kuubasta ja Venezuelasta peräisin olevat asukkaat (ja varsinkin se vanhempi polvi) oli erityisen vastaanottavaisia republikaanien propagandalle, jossa demokraateista maalattiin kuvaa sosialisteina. Myöskin Floridan paljolti iäkäs valkoinen väestö pysyi Trumpin tukena, vaikka oli arveltu että koronaviruspandemian huono hoito ja mm. ensimmäisen vaaliväittelyn huono käytös olisi syönyt hänen suosiotaan eläkeläisten keskuudessa. Florida on varmasti oleellinen osavaltio voitettavaksi tulevissakin presidentinvaaleissa, joten demokraateilla on varmasti edessään ankara miettiminen, miten voisivat nostaa kannatustaan tuolla.
Viimeksi muokattu:
