Fiksuus on toki subjektiivinen käsite, mutta jos objektiivisesti haluaa asian ilmaista, niin kaupunkilaiset äänestivät Bideniä ja maalaiset Trumppia.
Trumpin äänestämisen selitykseksi voidaan tarjota erilaista demografista materiaalia, voidaan sanoa että se-ja-se ryhmä äänesti Trumpia sillä-ja-sillä prosentilla. Mustat äänestivät noin 1/10 Trumpia ja niin edelleen. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi tietyt väestöryhmät äänestivät Trumpia.
Selitystä voidaan etsiä sosiaalipsykologian ja psykologian alueelta, silloin päästään jonkinlaiseen syväanalyysiin tiettyjen ryhmien tai tiettyjen yksilöiden preferensseistä. Millaisessa yhteisössä äänestetään Trumpia tai millainen yksilö äänestää Trumpia. Maalla Trumpin äänestäminen voi olla enemmän yhteisöön liittyvä tekijä, jolloin yksilö ei välttämättä reflektoi lainkaan uskomuksiaan, kun taas suuressa kaupungissa yksilö joutuu enemmän ajattelemaan omia perusteitaan.
Kaupungeissa ihmisillä ei ole valmiina jotakin tiettyä arvoperustaa, vaan se arvoperusta tuodaan perintönä tai se hankitaan ajattelemalla, lukemalla lehtiä, kuuntelemalla ihmisten puheita jne. Kun kaupungissa arvoperusta ei ole samalla tapaa homogeeninen, niin urbaani ihminen voi löytää hyvin erilaisia ryhmiä, joihin liittyä ja joiden keskeisiä uskomuksia hän huomaa kannattavansa. Kaupungissa vallitsee varmasti jonkinlainen liberaali eetos, asioita sallitaan enemmän eikä kukaan välttämättä koskaan kiinnostu juuri sinun mielipiteistäsi. Ei ole olemassa pakkoa ajatella juuri näin: jos oma tuttavapiiri käy hankalaksi, voit aina vaihtaa maisemaa.
Kaupunkien äänestyskäyttäytymistä voidaan selittää esimerkiksi suuremmalla sosiaalisella etäisyydellä, vähemmällä integraation tasolla ja saatavalla olevalla informaatiolla. Onhan New Yorkissakin Post, jota lukemalla yksinäinen trumpisti voimaantuu. Kaupunkilainen on tietyssä mielessä vapaampi, mutta toisaalta myös juurettomampi. Ihminen myös kaipaa yhteisöllisyyttä, jota maaseutu Valloissa tarjoaa. Yhteisöön on taas hankalaa liittyä, jos omaa poikkeavan arvoperustan tai poliittiset mielipiteet. Helposti joutuu eristetyksi.
Trumpin äänestämisen perusta on arvoissa, joita ihmiset liittävät kahteen puolueeseen. Mitä nämä puolueet edustavat, millainen historia niillä on? Konservatiivinen musta äänestää useimmiten demokraatteja, koska niillä on mustien kannalta parempi lähihistoria. Valkoinen konservatiivi äänestää rebuja, koska puolue vastaa niitä arvoja, joita äänestäjä pitää hyvin tärkeinä.
Trumpin äänestäminen ei tavallaan ole rebulle ongelma: Trumpin käytös ja viranhoito voidaan kiertää, jos on olemassa edes yksi peruste, miksi äänestää Trumpia. Se peruste voi olla vain puoluekanta, vähän enemmän vaativa ajattelee pro lifeä, taloutta tai jotakin muuta itselle tärkeää. Trumpin persoona ei ääritapauksissa ole lainkaan tärkeä, ei ole tärkeää se, millainen hän on. Riittää kun hän kuuluu meihin. Trump on kuin äärimuslimin morsian, jonka kasvotkin aviomies näkee vasta hääyönä, mutta se ei kuitenkaan ole tärkeää, koska itse avioliitto on tärkeämpi asia.
Trumpin saama valtava äänimäärä, lisäystä siis viime vaaleihin, kielii tästä samasta asiasta. Vain asioita pohdiskeleva rebu saattoi jättää äänestämättä, koska hän näki, millainen narsisti tuo mies oli, miten hänelle ei mikään muu tärkeää paitsi hän itse. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät ole niin kiinni yhteisössään, joilla on enemmän henkistä pelivaraa, jotka ovat nähneet, ettei kapitalismi tuhoudu äänestyspäätöksillä.
Eliittiin kuuluva voi vapaasti valita puolensa, koska ylhäältä näkee helpommin sen, että mikään ei muutu, jos äänestää demokraattia, ainakaan Bideniä. Voi ikään kuin hifistellä arvovalinnoillaan, voi ajatella jotakin korkeaa arvoa perustana, esimerkiksi demokratian kunnioitusta tai viranhoitoa. Useimmat rebut eivät ajattele näin: heille jokainen vaali on arvovaali, jokainen vaali on valinta hyvän ja pahan väliltä. Sosialismi tulee, jos Biden voittaa yms.
Oli sitten äänestäjiä, tuota suokansaa, jonka suhdetta Trumpiin voitaisiin verrata rakastumiseen. He kuuntelivat Trumpia uskoen kaiken, mitä tuo heppu sanoi. Enemmän oli noita, joille liitto oli rutiinia, joillekin varmaa pakkokin. Suokansan uskomuksia voidaan selittää varmaan hyvin vaikealla taloudellisella tilanteella, oma elämä on solmussa, eivätkä nämä solmut aukea millään. Kun sitten jostain tulee superrikas, joka pitää heitä tärkeinä ihmisinä ja kertoo ratkaisevansa heidän ongelmansa, he myivät sielunsakin tuolle ---- jätän teologisen viittauksen tekemättä. Tottakai näillä köyhilläkin oli tietty arvopohja, joka selitti, miksi he hullaantuivat Trumpiin.
Varmaan on niitäkin huonotuloisia, joiden arvopohja teki mahdottomaksi Trumpin äänestämisen. Olennaista on kuitenkin se, että Trumpia äänestäneille suokansalle ei ole tärkeää presidentti-instituutio, eivät presidentin käytöskään (joka voi olla tuttua omassa piirissäkin), vaan toive jonkinlaisesta pelastuksesta. Heille Trump oli supermies, joka tekee MAGA, joka tarkoittaa jotenkin myös heidän elämänsä parantumista. Ikään kuin USA ei aina olisi ollut paikka, jossa on paljon alhaisen tulotason ihmisiä.
Varsin uskomatonta kaikkiaan oli Trumpin äänimäärän lisäys viime vaaleista. Trumpin kannattajat oikein aktivoituivat, jopa oma elämä oli heille vähemmän tärkeää kuin Trumpin kannattaminen. Trump varmaan lausui jotakin hyvin tärkeää amerikkalaisille, koska sai näin laajan kannatuspohjan. Hän antoi ihmisille enemmän toivoa kuin mainstream rebut keskimäärin. Hän otti köyhätkin huomioon (nimenomaan vaalikarjana), hän antoi heille asioita, joita he pitivät tärkeinä, kuten muuri. Vaalilupausten pitäminen oli asia, mikä varmaan sai ihmiset äänestämään innokkaasti Trumpia.
Trumpin perintönä on se, että kannattaa huomioida myös alemmat sosiaaliluokat, kannattaa puhua heille heidän omalla kielellään. Sen Trump osasi paremmin kuin Roosevelt aikoinaan. Trumpin kieli on yksi hänen menestyksensä salaisuus, ei tietenkään perusrebuille, mutta niille, jotka hän onnistui houkuttelemaan puolelleen uusina äänestäjinä. On kokonaan toinen asia, löytyykö pitkään aikaan ketään Trumpin kaltaista, joka oikeasti osaa puhua kansan kielellä kansalle, noin aidolla tavalla kuin Trump. Trumpista ei vahingossakaan saa tässä mielessä kieroa kuvaa, hän on yhtä yksinkertainen kuin puheensa.