Hokifani25
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS, Leijonat
Väitän, että ongelma johtuu ihan puhtaasti siitä, että Turun kokoisessa kaupungissa on ihmisillä nykyään niin paljon muitakin vapaa-ajan viettotapoja kuin jääkiekon katsominen paikan päällä, että lähes mahdottoman tehtävän edessä on Tepsi, jos meinaa saada hallin täyteen syyskuisena tiistai-iltana.
Muutenkin tuntuu, että lätkän seuraaminen on tietyllä tapaa yleisestikin tässä 2000-luvulla menettänyt sitä hohtoaan mikä sillä vaikka vielä 1990-luvulla oli. Tietyissä piireissä lätkäkaukaloissa pyörimistä pidetään nykyään jopa tietynlaisena junttiuden merkkinä, harva viitsii tänä päivänä suureen ääneen kehuskella esimerkiksi työpaikallaan olevansa Tepsin kausikorttilainen tai käyvänsä viikoittain lätkäpeleissä. Toisin sanoen lätkäfanius ei nauti enää läheskään vastaavaa sosiaalista arvostusta kuin vaikka juurikin Suomen jääkiekkoilun kulta-ajalla 1990-luvulla.
Samoin TPS-kannattajat ovat jo niin monena kautena peräkkäin joutuneet totaalisesti pettymään joukkueen otteisiin kaukalossa, että ottaa varmasti oman aikansa ennen kuin jengi alkaa uudestaan luottamaan siihen, että Tepsi saattaa jopa pärjätäkin kohtuullisesti jäällä ja Tepsin pelejä voi olla jopa ihan kiva katsoa. Yksi kausi on tämän luottamuksen takaisin voittamiseen aivan liian lyhyt aika, vasta kun Tepsistä tulee säännöllisesti mitaleista pelaava joukkue, voidaan todellista yleisöpotentiaalia ruveta arvioimaan.
Lisäksi tyhjänoloisesta hallista on tullut ikäänkuin itseään toteuttava kierre. Koska hallissa tuntuu niin tyhjältä, sieltä puuttuu tunnelmaa, minkä vuoksi ihmiset, jotka käyvät kerran kaudessa hallilla haistelemassa tunnelmaa, eivät suurella todennäköisyydellä tule sinne enää uudestaan. Ne 3000 hardcore Tepsifania nyt tulee hallille joka tapauksessa vaikka Tepsi vetäisi itse ottelutapahtuman järjestelyt miten perseelleen tahansa...
Muutenkin tuntuu, että lätkän seuraaminen on tietyllä tapaa yleisestikin tässä 2000-luvulla menettänyt sitä hohtoaan mikä sillä vaikka vielä 1990-luvulla oli. Tietyissä piireissä lätkäkaukaloissa pyörimistä pidetään nykyään jopa tietynlaisena junttiuden merkkinä, harva viitsii tänä päivänä suureen ääneen kehuskella esimerkiksi työpaikallaan olevansa Tepsin kausikorttilainen tai käyvänsä viikoittain lätkäpeleissä. Toisin sanoen lätkäfanius ei nauti enää läheskään vastaavaa sosiaalista arvostusta kuin vaikka juurikin Suomen jääkiekkoilun kulta-ajalla 1990-luvulla.
Samoin TPS-kannattajat ovat jo niin monena kautena peräkkäin joutuneet totaalisesti pettymään joukkueen otteisiin kaukalossa, että ottaa varmasti oman aikansa ennen kuin jengi alkaa uudestaan luottamaan siihen, että Tepsi saattaa jopa pärjätäkin kohtuullisesti jäällä ja Tepsin pelejä voi olla jopa ihan kiva katsoa. Yksi kausi on tämän luottamuksen takaisin voittamiseen aivan liian lyhyt aika, vasta kun Tepsistä tulee säännöllisesti mitaleista pelaava joukkue, voidaan todellista yleisöpotentiaalia ruveta arvioimaan.
Lisäksi tyhjänoloisesta hallista on tullut ikäänkuin itseään toteuttava kierre. Koska hallissa tuntuu niin tyhjältä, sieltä puuttuu tunnelmaa, minkä vuoksi ihmiset, jotka käyvät kerran kaudessa hallilla haistelemassa tunnelmaa, eivät suurella todennäköisyydellä tule sinne enää uudestaan. Ne 3000 hardcore Tepsifania nyt tulee hallille joka tapauksessa vaikka Tepsi vetäisi itse ottelutapahtuman järjestelyt miten perseelleen tahansa...