Urheiluvammoja oli vähän ottaen huomioon pelaamisen ja treenaamisen määrän(salibandy). Mitä nyt nilkka venähti muutaman kerran kun pelasin vielä entisillä tossuilla. Pidempivartisilla nilkkojen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa pariin vuoteen. Joskus siinä oli joku liimaside/kipsi pari viikkoakin nilkassa, mutta ei siis mitään kummempaa.
Heinäkuussa sitten treeneissä rävähti. Kulmatilanteessa jalka tökkäsi maahan, mutta polvi jatkoi matkaa ja vääntyi hitonmoisesti sisäänpäin. Parin tunnin päästä ei pystynyt kävelyä yrittämäänkään, kun ensin tuntui, ettei siellä nyt niin rankasti mitään mennyt rikki. Noh, ei muuta kuin lääkäriin. Kuulemma sisemmän sivusiteen repeämä, paranee kun kävelee tuen kanssa 4 viikkoa ja sen jälkeen saa taas alkaa juoksemaan ja pelailemaan.
Polvi kyllä tuntui oudolta koko ajan, mutta ajattelin että kyllä se siitä. Parin kuukauden päästä harjoituspelissä sitten elämäni kivuliain tapahtuma. Muita ei ollut lähelläkään, juoksin päätyyn hakemaan palloa hitaalla vauhdilla. Jarrutin ja käännyin, sitten petti jalka alta. Heti tiesi, että nyt meni aivan paskaksi jotain. Lääkäriin sitten parin päivän päästä (nyt eri paikkaan). Kaveri tutki jalkaa ja ihmetteli turvotuksen määrää. Sieltä sitten imettiin nesteitä(puhtaasti verta) pois. Lääkäri sitten sanoi, että eturistiside todennäköisesti poikki tai sitten kierukka muusina. Kuvaukset sitten kertoi, että eturistiside on poikki ja ulommassa sivusiteessa venähdys ja jotain luuruhjeita. Noh, muut paranee, mutta leikkausta vaati sitten tämä eturistiside luonnollisesti.
Eipä siinä mitään. Pari viikkoa sitten leikattiin, eka viikko oli surkeata. Kepeillä kinkkaamista ja jalka tuhannen kipeänä. Nyt kuitenkin näyttää polvi jo suunilleen samankokoiselta kuin toinenkin. Taipuu melkein yhtä koukkuun kuin toinenkin jalka ja suoraksi menee. Tänään käyn otattamassa ompeleet pois, kun en itse osannut niitä ottaa.
Pyörää voisi alkaa jo polkemaan, sen aloitan tällä viikolla. 4 viikon päästä saa alkaa juoksemaankin. Mutta se suurin asia on se, että kontaktilajikielto on 6kk leikkauksesta, eli 5 ja ½ kuukautta jäljellä. Ei naurata, mutta on tuon oppinut hyväksymään.
Kausi meni mainiosti, yhden harjoituspelin ehdin siis pelata ja loppukausi ollaan katsomossa.