Monet suljetun liigan kannattajat vertaavat mielellään nykyisiä liigajoukkueita ja potentiaalisia liigajoukkueita keskenään, mikä on jokseenkin turhaa. Mikään nykyisistä Mestisjoukkueista ei liigassa pärjäisi - aivan selvä asia. Myös nousukarsintojen selvittäminen vaatisi nappisuorituksen lisäksi tuuriakin. Mutta: jos liiga avattaisiin, tuskinpa vain nousuun satsaavien joukkueiden rakenne olisi läheskään sama kuin nyt.
Huomattavasti järkevämpää, vaikkei siltikään riittävän totuudenmukaista, onkin verrata nykyjoukkueita niihin joukkueisiin jotka aikoinaan liigaan nousivat. Silloin kun tuohon vielä mahdollisuus pelaamalla oli. Ei liigaan silloinkaaan noustu omilla junioreilla.
Eli, tarkastellaanpa lähemmin viimeksi nousseiden joukkueiden rakennetta. Tai no, Kärpät lienee niin uniikki tapaus, ja vaiheetkin tuttuja, että sen voi jättää tutkimuksen ulkopuolelle.
Aloittakaamme TuTosta 93-94, joka tosin on hivenen huono esimerkkitapaus, sillä selvänä kaupungin "kakkosjoukkueena" on vaikeaa tehdä johtopäätöksiä omista junioreista jne. Joka tapauksessa: TuTon liigaan nostanut joukkue oli uskomattomaton kokenut. NHL-kokemusta löytyi enemmän kuin monesta liigaseurasta ja pelaajista kuudellatoista oli kokemusta liigasta. Vieläpä peräti 2500 ottelun verran. Ykkös-kakkoskentän miehistä omia kasvatteja taisivat olla vain molari Mäkitalo ja hyökkääjä Virta. Turkulaisakaan ei joukkueessa ollut edes puolia.
Vaikka TuTo oli siis selvästikin jo nousuun panostanut, ei joukkue silti ollut valmis liigaan. Kesän aikana uusia miehiä tuli yli kaksi kentällistä. Divarissa TuTon otteita seurasi nousukaudella keskimäärin 1200 katsojaa/peli, mikä oli vasta seitsemänneksi eniten sarjassa: Oulussa katsojia oli lähes 4000 ja Joensuussa, Kokkolassa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa kahden tuhannen paikkeilla. Mutta kuinkas kävikään kun joukkue nousi liigaan? Nostetta tuli runsaasti, eli katsojamäärä nelinkertaistui. Vielä jälkimmäiselläkin kaudella oli katsojia yli 3500. Mutta, kuten sanottu TuTon omavaraisuudesta ja sen vaikutuksesta joukkueen pärjäämiseen on vaikea sanoa mitään.
Sitten SaiPa kaudella 95-96. Joukkue satsasi nousuun aika paljon. Liigakokemusta oli 17 pelaajalla lähes 2000 ottelun verran - tosin osan kokemus oli Saipan edelliseltä visiitiltä peräisin. Ero nykyisiin Mestijoukkeuiin on aika selvä. Pelkästään omin voimin ei joukkuetta liigaan kuitenkaan nostettu. Noin puolet miehistä oli saanut kiekko-oppinsa muualla, vaikka imatralaiset sitten laskettaisiinkin omiksi kasvateiksi. Pakeissa Saipa oli aika omavarainen, mutta hyökkääjiä oli joukkueessa mm. Turusta ja Jyväskylästä.
Tarkkaa lukua viimeisen divarikauden yleisömääristä en löytänyt, mutta epäilisin keskiarvon olleen n.2500. Ainakin aiemmilla kausilla yleisömäärä oli 2000 +/-200. SaiPan divaripelejä katsoi keskimäärin parisataa henkeä enemmän kuin KooKoon. Ensimmäisellä liigakaudella Saipan yleisömäärä oli tod.näk. noin 4000 ja rapiat (tarkkaa lukua en tästäkään löytänyt) ja seuraavalla kaudella 3600. Myöskään SaiPan kokenut joukkue ei ilmeiseti ollut vielä riittävän kokenut liigaan, sillä liigajoukkueessa oli uusia miehiä noin puolet (kauden alussa 12).
Pitkänkään etsimisen jälkeen en löytänyt Pelicans-roosteria kaudelta 98-99 (vinkkejä otetaan vastaan, EuroHockey ei suostunut sivua avaamaan). Nousua edeltävänä kautena Pelicans ei kuitenkaan vielä kovin kummoinen joukkue ollut. Varsinaisesti liigakokemusta oli vain kolmella pelaajalla, alle kymmenen peliä lisäksi alle kymmenellä. Omia kasvatteja joukkueesta oli noin 60%. Tuolla joukkueella ei siis tulosta tullut, mutta seuraavana nousu onnistui. Uskaltaisin väittää joukkueen vahvistuneen melkoisesti. Lisäksi nuoret pelaajat olivat kautta paria kokeneimpia pelattuaan säännöllisesti divaria. Miksi tämä ei siis voisi toteutua myös nykyisissä Mestiskaupungeissa? Ymmärtääkseni myöskään yleisömäärä Lahdessa ei ollut mitenkään huomattavasti suurempi kuin muilla saman kauden seuroilla (ja Kärpät jätetään taas laskuista pois...).
EDIT: no nythän se suostui aukeamaan tuo roosterisivukin, eli faktaa Kaaneista 98-99:
Eli, kuten arvelinkin oli nousijajoukkue huomattavsti erilainen kuin edellisen kauden kaanilauma. Omia kauden aikana oli 16, muualta tulleita 18. Kasvatit vain olivat aika pienessä roolissa: seitsemän parasta pistemiestä sekä maalivahti olivat muualta tulleita. Omista kasvateista vahvassa roolissa oli vain muutama pelaaja, kuten Asikainen, Kolu ja Peltonen. Myös liigakokemusta nousijalla oli noin 800 ottelun verran, jakaantuneena 15 miehelle. Mikäli mukaan lasketaan muiden maiden pääsarjaottelut, päästää jo reippaasti yli tuhannen pelin kokemukseen. Ja muutosta taphtui seuraavaan kauteenkin. Uusia miehiä tuli parisenkymmentä - osa junioreista, mutta "ostomiesten" määrä lienee hyvin lähellä Saipan ja TuTon vastaavaa lukua.
No, niin. Tässä oli vähän statistiikkaa. Tämänhetkisten mestisjoukkueiden "heikkous" ja pienet katsojamäärät ovat nyt poistettu selitysten listalta. Mitäs muuta teillä on tarjolla?