Urheilukysymysten ketju

[Rocco]

Mikä on koripallossa se ns. "laskeva pallo"? Pallo ei mene koriin, mutta pisteet silti merkitään, niinkö? Miksi?

Puolustava pelaaja ei saa blokata heittoa, joka on jo tulossa alaspäin. Vain nousevaa palloa saa blokata laillisesti. Eli jos tällaiseen rikkeeseen pelaaja syyllistyy, siitä tuomitaan aina automaattisesti kaksi pistettä onnistuneen korin merkiksi. (Tai kolme jos heitto on kolmonen?)

Ilman tätä sääntöä olisi helppoa laittaa joku 230cm pitkä pelaaja korin alle ottamaan kaikki heitot kiinni korin alta, eikä pisteitä tulisi varmasti muuten kuin kaverin yli donkkaamalla tai vapareista.

 

[eagle]

(Tai kolme jos heitto on kolmonen?)

Juurikin näin, muutenkin hyvin vastattu.

 

[eagle]

Miten tuomarit kontrolloivat asiaa? Onko se vähän samalla tavalla kuin salibandyssä pallon laittaminen peliin 3 sekunnin aikana. Eli takapuolituntumalta ja fiilisten mukaan. Ei kait tuomari pysty seuraamaan yksittäisen pelaajan tekemisiä niin tarkkaan?
Entä jos toinen jalka on alueen ulkopuolella? Miten sääntöä tulkitaan?

Kyllä tätä juurikin noin tuomitaan ja esim. jos pelaajaa siellä blokkaa "väkisin", mutta kaveri koittaa pois niin ei tuomita rikettä. Kummankin jalan tulee käydä kuitenkin ulkona. Eli tämä on suhteellisen pitkälti mutuilua, mutta kyllähän sen huomaa jos joku selvästi vain seisoo alueella.

 

[Troy]

Minkä ikäisistä junnuista lähtien jääkiekossa sallitaan taklaukset?

 

[tutzba]

Mitäs se nyt on. Muistaakseni se on -92 junnuista vanhempiin.

 

[Shelter]

Minkä ikäisistä junnuista lähtien jääkiekossa sallitaan taklaukset?

Taklaaminen on kielletty D- (1993- syntyneet) ja nuoremmissa junioreissa , eli siitä vanhemmat saa sitten taklata.

 

[tutzba]

Taklaaminen on kielletty D (1993- syntyneet-)- ja nuoremmissa junioreissa , eli siitä vanhemmat saa sitten taklata.

Kiilata saa tietysti. Sekin on tulkintakysymys.

 

[Troy]

Taklaaminen on kielletty D- (1993- syntyneet) ja nuoremmissa junioreissa , eli siitä vanhemmat saa sitten taklata.

Kiitosta elämäni helpottamisesta.

 

[kilonkingi]

Mistä johtuu uinnin ennätystehtailu?

Ihmetyttänyt pitkään jatkuva ennätysten rikkominen uinnissa, Maailman, Euroopan sekä Suomen ennätykset ovat helisemässä jokaisissa kisoissa. Sievisen kymmenisen vuotta vanha ME taisi olla aikanaan miesten pitkänradan ME:istä vanhin, ennen kuin Phelpps rikkoi sen. Nykyisin kaikki miesten pitkänradan ME:t on tehty 2000-luvulla. Ja myös SE:t ovat rikkoutuneet tiheään, vaikkakin niiden joukosta löytyy vielä 90-luvulla tehtyjä ennätyksiä, mikä johtuu lähinnä kapeasta tasosta.

Mistä tämä huima kehitys johtuu? Uima-asujen kehitystä on usein tarjottu selitykseksi, mutta onko tässä koko totuus. Sinällään ihan mielenkiintoista tällainen kehitys, mutta jossain vaiheessa tulee myös raja vastaan ennätysten kohdalla.


Täältä löytyy vielä tilastoja eri ennätyksistä:

http://www.fina.org/swimming/records/pdf/FINA LC WORLD RECORD.pdf

http://www.fina.org/swimming/records/pdf/FINA SC WORLD RECORD.pdf

http://www.lenweb.org/files_new/pdf_records/EuroLCourseRec.pdf

http://www.lenweb.org/files_new/pdf_records/Short_Course_Records.pdf

http://www.uimaliitto.fi/fi/uinti/ennatykset/se50.pdf

http://www.uimaliitto.fi/fi/uinti/ennatykset/se25.pdf

 

[scholl]

Mistä tämä huima kehitys johtuu? Uima-asujen kehitystä on usein tarjottu selitykseksi, mutta onko tässä koko totuus.

Koko ajan tehdän kai myöskin nopeampia altaita. Sen lisäksi valmennusmenetelmät ja -olosuhteet toki kehittyvät. Joku voi lisäksi miettiä kiellettyjen aineiden merkitystä.

 

[pernaveikko]

Mistä tämä huima kehitys johtuu?

Se johtuu siitä, että uinnissa on ihan järjetön määrä eri lajeja, systeemejä ja matkoja. Niin, jos nopeasti laskee, ei kai eri tyylejä ole kuin neljä (selkä, perhonen, rinta ja krooli, mitä myös vapaaksi kutsutaan).

Ennätykset tulevat kuin liukuhihnalta, koska tämä on liukuhihnaurheilua. Ei kielletyt aineet tässä ole ongelma, vaan se, että koko ajan on arvokilpailuja. Sen takia koko ajan kehitytään pienin askelin.

Missä muussa lajissa on useita superkisoja vuodessa ja siihen vielä olympialaiset päälle?

 

[Gags]

Koko ajan tehdän kai myöskin nopeampia altaita.

Tämä jäi askarruttamaan sen verran, että sikisi uusi kysymys ketjuun: Miten uima-altaasta tehdään nopeampi?

 

[fiftyeight]

Tämä jäi askarruttamaan sen verran, että sikisi uusi kysymys ketjuun: Miten uima-altaasta tehdään nopeampi?

Altaat pyritään ainakin muotoilemaan pohjasta ja sivuilta siten, että ristiaallokko olisi mahdollisimman vähäistä. Ymmärtääkseni veteen lisätään myös kaiken maailman aineita, jotka vähentävät roiskumista yms. Perjantain IL:ssä oli oiva kuva siitä, miten veden pintajännitys näkyy.

 

[qhangas]

Mistä tämä huima kehitys johtuu?

Itse tulee altaaseen hypättyä 8 kertaa viikossa ja tähän ehkä voisin jotain vastatakkin.

Altaista sen verran että suurin ongelma ja suurimman hitauden aiheuttaa todellakin tuo ristiaallokko. Myös altaan pohjanmuodoilla on merkitystä. Ja kuten yllä on pari kertaa mainittu altaita on pyritty kehittämään kyllä, mutta usein hallia ei ole tarkoitus tehdä pelkästään kilpailuja varten, joten laskisin tämän kahdesta päätekijästä pois. Kovia tuloksia tehdään myös hitaammissa ammeissa.

Kaksi päätekijää jotka uinnissa suureen ennätystehtailtuun johtaa ovat mielestäni:

Puvut. Kokopukuja kehitellään laboratorioissa asti ja niiden kehitys 2000-luvulla onkin ollut huimaa. Tottakai delffiinin iho vedessä on nopeampi kuin ihmisen.

Sitten asia joka usein jää lajia vain pintapuolisesti seuraavalta täysin huomaamatta. Uinnin tekinen kehitys. Tätä pitäisin kaikista merkittävimpänä osaalueena. Tällä saralla on menty maailmalla huimasti eteenpäin 2000-luvulla ja Suomi tulee jatkuvasti askeleita jäljessä esim. Jenkkejä josta tärkeät tipsit rantautuvat aikanaan. Tekniikka asioiden huimaan kehitykseen on pääsyynä valmentajien ammattimaistuminen ja erikoistuminen lajiin.

Tosiaan on ollut hienoa seurata jälleen EM-kisoja joissa tehtaillaan valtavasti ennätyksiä. Ja kyllä. Märksyn allas on nopea. Sen olen itsekkin tiedostanut monet kerrat. :)

 

[qhangas]

Se johtuu siitä, että uinnissa on ihan järjetön määrä eri lajeja, systeemejä ja matkoja. Niin, jos nopeasti laskee, ei kai eri tyylejä ole kuin neljä (selkä, perhonen, rinta ja krooli, mitä myös vapaaksi kutsutaan).

Älä unohda sekaria ;)

 

[Mane]

Miksi SM-kori ja -lentopallossa voitosta saa 2 pistettä, vaikka voitaisiin laskea pelkkiä voittoja (=1 piste voitosta), kun kerran tasapeli ei ole mahdollinen?

 

[scholl]

Miksi SM-kori ja -lentopallossa voitosta saa 2 pistettä, vaikka voitaisiin laskea pelkkiä voittoja (=1 piste voitosta), kun kerran tasapeli ei ole mahdollinen?

Koripallossa on ollut aikoja, jolloin tasapeli on ollut mahdollinen. Joissain liigoissahan voitosta saa kaksi pistettä ja tappiosta yhden. Ehkäpä sen takia, että halutaan tehdä ero sen mukaan sarjataulukossa, että kuinka monta ottelua on takana.

 

[ms.qvist]

Mistä tämä huima kehitys johtuu?

Nyt jo mainittujen syiden eli teknisen kehityksen, uimapukujen kehittymisen tms. lisäksi erityisesti Suomen kohdalla on nostettava esille kokonaisvaltainen uinnin ammattilaistuminen.

Muistan kun itse 80-luvulla uintia harrastaessani suurin osa uimareista oli täydellisiä amatöörejä jotka joutuivat sovittamaan uinnin opiskelun (koulun) tai työn oheen, poikkeuksena ehkäpä pari puoliammattilaista, niin tänäpäivänä löytyy tukku uimareita joiden kohdalla tilanne on täydellisen toinen. Osa on täydellisiä ammattilaisia, kuten Sievinen (ja aikanaan Kasvio) ja nekin jotka opiskelevat samalla, voivat rakentaa elämänsä uinnin mukaan, sen sijaan, että opiskelu määräisi elämän raamit. Eikä pidä myöskään unohtaa erityisesti urheilijoille suunnattuja opiskelupaikkoja tms. Sekä valmennusta joka on sekin monin paikoin ammattimaisesti johdettua.

Tämä helpottaa erityisesti tilannetta Suomessa ja kiitos tästä lankeaa etenkin Sieviselle ja Kasviolle jotka aikanaan nostivat Suomen hetkessä maailman tietoisuuteen. Nyt uusien polvien on helpompi ponnistaa kun uinti on tunnettua, sponsorisopimuksia on helpompi tehdä ja uinti lajina on arvostettu jolloin esim. juuri opiskelijoiden kohdalla tämä helpottaa elämää suuresti.

Enkä usko, että Sievisen lopettaessa tilanne olennaisesti heikkenee, ensinnäkin uusia uimareita on tuloillaan ja toiseksi Sievisen mainetta voidaan varmasti hyödyntää sponsorisopimusten laadinnassa.

vlad.

 

[Vee_-]

Miksi lentopallossa yksittäistä pistettä tuuletetaan aina syleilemällä kanssapelaajia, vaikka voittajajoukkue saa niitä ottelua kohden vähintään 75 ja monesti pitkälle päälle sadan? Ei kyllä pysty ymmärtämään, sillä yksittäisen pisteen merkitys on monesti hyvin vähäinen varsinkin vastustajan syöttäessä.

Esimerkiksi koripallossa jossa syntyy kait n. 40 "maalia" per voittaja ei "maaleja" tuuleteta erityisemmin ja sama pätee käsipalloon (n.25 maalia/voittaja)

Mutta lentopallossa vaan aina rinki kokoon ja syleily ja riemuhuuto päälle, vaikka olisi vastustajan syöttövirhe 19-4-tilanteessa.

Monta vuotta lentopalloa pelanneena voinen antaa mielipiteeni tähän, vaikka olenkin "myöhässä".

Verratessa esim. kori- ja käsipalloon, jo edellä mainittu pelin jatkuvuus häiritsee kyseisiä lajeja, kun taas lentopallossa ei oteta aikaa, joten periaatteessa mitään kiirettä ei kenelläkään ole. Tämä varmasti pitää paikkansa verratessa muihin lajeihin, mutta miksi lentopallossa tuuletetaan niitä vähintään 75 pistettä?

Lentopallo on hyvin nopea peli jossa suuret erot tulevat pään sisällä. Yleensä se joukkue, joka on henkisesti niskan päällä esimerkiksi valppaudeltaan, saavuttaa jonkinnäköisen "edgen" vastustajaan nähden. Esimerkiksi kori- ja käsipallossa sitä aikaa on 'hengähtää' hyökkäysvuorolla, rauhallisesti etsien hyvää hyökkäyspaikkaa. Lentopallossa taas täytyy pitää pallo ilmassa ja viedä se kolmella kosketuksella verkon toiselle puolelle, joten suurimmat erot joukkueiden välillä tulee juuri tästä henkisestä puolesta (jos niissä siis eroa on, jos molemmat joukkueet ovat täysillä mukana, tietenkin muut asiat ratkaisevat). Kerääntymällä tuulettamaan pistettä, pidetään sitä hurmiotilaa yllä ja mahdollisesti psyykataan vastustajaa. Varsinkin kotisalissa katsomo yltyy suurimpiin suosionosoituksiin kun oikein komeasti tuuletetaan saatua pistettä. Tämänhän ei pitäisi vaikuttaa toiseen joukkueeseen, mutta lentopallo nopeutensa ansiosta on myös mielialalaji, jos on pienikin epäilys oman joukkueen menestymisestä, voi sillä olla kohtalokkaat seuraukset.

Tämä on minun näkemykseni asiasta, jos jollain on korjattavaa, korjatkoon.

 

[Vee_-]

Ja sitten oma kysymykseni koripallosta: Mikä on maksimipistemäärä yhdellä hyökkäysvuorolla?

Jos esim. pelaaja on heittämässä kolmen pisteen heittoa, vastustaja tekee ns. "tahallisen rikkeen" (onko oikea termi?), mutta heitto menee sisään, tuleeko siitä 3 pistettä + 3 vapaaheittoa? Eli maksimipistemäärä olisi 8, jos kolmannen vapari menee esim. renkaan kautta omalle pelaajalle ja siitä onnistutaan vielä kolmonen tekemään?
Kun normaalista rikkeestä heittotilanteessa tulee heiton mennessä sisään yksi vapaaheitto (?), mutta tästä tahallisesta rikkeestä tulee heittopaikan pistemäärän mukaisesti vapareita, vaikka heitto menisi koriin.

Olenko nyt aivan hakoteillä tämän kanssa?

EDIT: aivan, olinpas tyhmä, maksimipistemäärä on 6, kolmonen + 3 vaparia, sit alkaa uus vuoro. Mutta alkaako uus hyökkäysvuoro jos missaa vaparin?

 

[msg]

Ovatko Erik ja Filip Riska veljeksiä? Samannäköisiä ainakin ovat.

 

[wilco]

Mutta miksi lentopallossa tuuletetaan niitä vähintään 75 pistettä?

Tämä on minun näkemykseni asiasta, jos jollain on korjattavaa, korjatkoon.

No, jo useamman vuoden enemmän tai vähemmän intensiivisesti naisten lentopalloa seurattuani voin todeta, että voisihan sinne lähteä mukaan halimaan jokaista pistettä. Ei siinä mitään väärää ole.

Että silleen...

 

[Hartiapankki]

Mikä/missä kohtaa kaukaloa on ringetteviiva? Silloin tällöin mainitaan otteluraporteissa.

edit. Kiitoksia roottorille.

 

[roottori]

Mikä/missä kohtaa kaukaloa on ringetteviiva? Silloin tällöin mainitaan otteluraporteissa.

P-pisteiden kaaren ja siniviivan välissä. Sääntökirjasta: Ringetteviiva (Free Play Line) on siniviivojen kanssa samansuuntainen, poikki kentän kulkeva punainen 5 cm leveä viiva, joka rajaa päätyalueen. Ringetteviiva kulkee päädyn aloitusympyröiden viivojen päältä kohdassa, missä ympyröiden viivat ovat lähinnä siniviivaa.
Näkyy tässä Lahdessa otetussa kuvassa.

 

[DAF]

P-pisteiden kaaren ja siniviivan välissä.

Missä kohtaa kaukaloa on/ovat P-piste(et)?