Itse myöskin tästä monia vuosia kärsineenä, tietämättä mitä helvettiä oikein tapahtuu, alkaako pää hajota, sain paljonkin apua tästä linkistä http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=9005

Tosin yksi asia tuossa gradussa ei pidä kokemuksieni mukaan paikaansa. Että silmät olisivat täysin toimivat tuossa tilassa, eli pystyisi havainnoitsemaan ympäristöään oikeasti.

Tarinani. Taloyhtiöömme asennettiin uudet katuvalot sisäänkäynnin puolelle. Makuuhuoneeni sijaitsee samalla puolella. Makuuhuoneeni valoisuus kasvoi tästä huomattavasti. Kuitenkin n. viikko valojen asennuksen jälkeen iski seuraava unihalvaus.Ennen tätä kyseistä gradua lueskelleena osasin suhtautua asiaan neutraalisti, eivätkä pelkotilat pääseet kauhean pahoiksi.

Revittyäni itseni hereille huomasin kuitenkin että oikeasti hereillä ollessani oli paljon valoisempaa kuin olisi sen hetkisen kohtaukseni mukaan pitänyt olla!

Käsittääkseni päässäni oli vielä vanha "kuva" miltä makuuhuoneeni olis pitänyt näyttää ennen ulkovalojen asennusta?

Muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
 

varatuomari

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vai on tällainenkin ketju olemassa. Hienoa, joskaan ei kovin aktiivinen ollunna viime aikoina. Aiheesta tiettävästi dokumenttikin tekeillä. Toivoa sopii, että pääty yleiseen levitykseen, vaikkapa töllöttimeen esitettäväksi.

Omat unihalvaukseni alkoivat yläaste- iässä, tosin kului vuosia ennen kuin minulle valkeni mistä kohtauksissa oikeastaan on kyse. Sitä ennen olin jo ehtinyt epäillä ja tutkia ties mitä ja lukiessani katapleksiasta, narkolepsiasta ja epilepsiasta sattui sitten tämä unihalvaus- termikin silmiini ja kaikki valkeni salaman lailla.

Noin 12 vuotta näitä unihalvauksia on ilmestynyt silloin tällöin. Joskus monina peräkkäisinä öinä (ja eritoten päiväunien aikana), toisinaan taas pysytellen poissa jopa kuukausia. Eikä ahdistuksen tuntu ole tiedostamisen jälkeenkään hävinnyt minnekään.

Aiheesta saisi olla enemmältikin tietoja saatavilla. Ehkä järkevin lukemani selitys episodille on kuvaus aivosillan hetkellisestä "katkeamisesta", jolloin aivopuoliskot eivät enää ole yhteyksissä toisiinsa. Kuulostaa suoranaiselta lobotomialta ja eräällä toisella foorumilla joku heittikin ilmoille kauhuskenaarion, jossa jonkin sortin aivovamman myötä henkilö jäisi pysyvästi unihalvaus- tilaan, joka nimittäin olisi "kohtuullisen" vittumainen kohtalo.

Minulla ei esiinny unihalvauksissa mitään näköaistiin viittavaa. Itse asiassa silmäni ovat tietääkseni kiinni unihalvausten aikana. Minun tapauksessani halvauksiin taasen liittyy ainoastaan voimakkaita kuulo- ja tuntoharhoja. Monsterit olen välttynyt näkemästä.

Kahdesti olen myös kokenut jonkin sortin ruumiista irtautumisen, en kuitenkaan muista olinko unihalvaus- tilassa ennen näitä karmaisevia kokemuksia, mutta voisi kuvitella näiden liittyvän toisiinsa vahvasti. Tosin nuo irtautumis- kokemukset kyllä olivat vielä huomattavasti ahdistavampia ja ovatkin onneksi sittemmin tajunneet pysytellä poissa, joskin silloin tällöin toistuu unissani hieman samankaltainen tapahtumasarja, jossa pompin pomppimistani pitkin taivasta yrittäen tavoittaa maan kamaran siinä kuitenkaan onnistumatta. Jokainen liike tuottaa vain korkeamman loikan. Mutta nämä miellän "tavallisiksi" uniksi, vaikka toistuvatkin useasti ollen aina ilmestyessään miltei identtisiä edellsien vastaavan kanssa.

Kaikkinensa äärimmäisen ahdistava, mutta kiintoisa "tila" on tämä unihalvaus, jonka myötä oma kiinnostukseni on herännyt myös muita unimaailman häiriöitä ja omituisuuksia kohtaan. Lucid- unia olisi mahtavaa kokea, vaikkakin olen kuullut niiden voivan aiheuttaa kohtuullisia morkkiksia. Ehkä tuollainen irtautuminenkin olisi vielä kiintoisaa ahdistavuudestaan huolimatta uudelleen kokea. Aikanaan kun ei paniikiltaan saanut otettua niistä mitään irti ja herättyäni päällimäinen olotila oli vain pakokauhu. Toisenlaisessa mielentilassa kun voisi tuokin tapahtuma saada kerrassaan uusia piirteitä.
 
Anapa! Pillu, Pulli, Papana!

Gellner

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minäkin olen selällään nukkuessani unihalvaukset kokenut, viime kerralla pää kääntyneenä. Wikipedia tietää kertoa että selällään nukkuminen tosisaan edesauttaa unihalvauksia. Muita syitä ovat univaje, masentuneisuus, stressi, epäsäännöllinen unirytmi, elinympäristön/elintapojen muutos jne.
Näin vuonna 2006, jolloin minulla oli viimeeksi unihalvaus. Mutta nyt olen päässyt unihalvauksista kokonaan eroon, huh. Isoin syy on tietenkin se, etten ota enää ollenkaan päikkäreitä, unirytmini on säännöllisempi, nukun enemmän ja voin muutenkin paremmin kuin vuonna 2006, jolloin olin vuorotöissä ja nukuin välillä todella vähän. Mites muut, vieläkö unihalvaukset piinaavat?
 
I mean that guy is standing in the window holding a human head. He is standing in the window holding a human head!!

Woofer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Barca
Mites muut, vieläkö unihalvaukset piinaavat?
Viime yönä tuli taas pitkän tauon jälkeen. Itsellä kun unihalvauksia tulee, niin niitä tulee yleensä monta peräkkäin. Yhtäkkiä kesken unen saatan huomata olevani halvaustilassa. Joka kerta onnistun säpsäyttämään itseni hereille 20-30sek (arvio) kuluessa. Tuo parikymmenttä sekuntiakin on erittäin piinaava ja pitkältä tuntuva aika. Aina ajattelen, että kun tästä herään en enää aio "nukahtaa". Mutta niin vain sitä aina päästää itsensä "nukahtamaan" eli vaipumaan tähän halvaustilaan. Yleensä sängystä nouseminen hetkeksi auttaa. Välillä se katoaa itsekseen niin, että nukahdan kunnolla. Sitten taas joskus nukkumaan ei voi mennä enää lainkaan. Riippuu täysin kerrasta.
 
Rautakorpi nosti Tapparan kärkikastiin mutta vei samalla kaiken viihdyttävän mitä jääkiekko voi antaa. -Huapala

pulska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers ja TPS
Nostetaanpas tämäkin ketju ylös taas.

Itse näin tuossa vime yönä sellaista unta, että olin rotvallin reunalla enkä ollenkan meinannut päästä sen ylitse, hemmetti kun oli niin korkealla. Sitten bussi tulee kohti koko ajan ja mä edelleenkin yritän päästä pois autotieltä rotvallin yli mutta ei pääse. Voimaa ei ollut ollenkaan eikä muutakaan ja se perkeleen bussi tulee koko ajan lähemmäksi.

Onneksi heräsin ennenkuin bussi tuli kohdalle.
Eikös tämä teksti kuulu paremminkin tuonne "Unet, kumma juttu.."-ketjuun? :D Tai mitä itse olen unihalvauksia kokenut ja tiedän mitä se on niin ei tämä liity siihen mitenkään?
 

Baloun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat milloin kenellekkin
Eikös tämä teksti kuulu paremminkin tuonne "Unet, kumma juttu.."-ketjuun? :D Tai mitä itse olen unihalvauksia kokenut ja tiedän mitä se on niin ei tämä liity siihen mitenkään?
Eikös se unihalvaus ole vähän sellainen, että unessa(vai herätessä?) ei mitkään raajat liiku vaikka kuinka yrittää? Vai mikäs perkele se on? Tarkemmin? Liittyykö tää sit tähän?

Monesti tipun jostain, esim kallioilta lentokoneesta jne ja just ku tipun niin säpsähdän hereille?
 
Viimeksi muokattu:
IIHF Power Ranking 17.5 - 16. Kazakhstan: “Love in an elevator/Livin’ it up when I’m goin’ down”

JHOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Eikös se unihalvaus ole vähän sellainen, että unessa(vai herätessä?) ei mitkään raajat liiku vaikka kuinka yrittää? Vai mikäs perkele se on? Tarkemmin? Liittyykö tää sit tähän?

Monesti tipun jostain, esim kallioilta lentokoneesta jne ja just ku tipun niin säpsähdän hereille?
Ei, vaan tajuat olevasi mielellisesti hereillä, mutta et saa ruumistasi liikkeelle tai tottelemaan.

Tässäkin ketjussa on paljon esimerkkejä. Eli unihalvaus ei tarkoita sitä, että unessasi tapahtuu jotain kamalaa, johon heräät tai et voi vaikuttaa, vaan nimenomaan sitä, että tajuat olevasi hereillä ainakin osittain, mutta ruumiisi ei reagoi.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Boston Bruins ja Real Madrid
...vaan nimenomaan sitä, että tajuat olevasi hereillä ainakin osittain, mutta ruumiisi ei reagoi.
Minulla on sitten joku käänteinen muoto tästä. :D

Olen nimittäin muutaman kerran tajunnut unessa, että se on unta ja pystynyt toimimaan ja liikkumaan siellä unessa täysin haluamallani tavalla.
 
Allekirjoituspaikka vuokrattavana. 19.95 €/kk. (+ 0,20 €/viesti. Kolmen kuukauden määräaikainen sopimus. Yhteydenotot yksityisviestein.)

Snagari

Jäsen
Minulla on sitten joku käänteinen muoto tästä. :D

Olen nimittäin muutaman kerran tajunnut unessa, että se on unta ja pystynyt toimimaan ja liikkumaan siellä unessa täysin haluamallani tavalla.
Mulla taas on sillälailla, että olen toivonut unessa että "kumpa tämä olisi unta". Aina se on ollutkin. Yleensä olen seksuaalisesti häirinnyt naisia, mikä on unessa "jees" mutta tosielämässä "not cool". :D
 
Suosikkijoukkue
Sydämellä pelaavat
Itelle on myös tullut unihalvauksia. Toki ei pariin vuoteen. Ensimmäinen kerta oli melko pelottava. Heräsin tokkurassa ja tiesin olevani hereillä, mutta en pystynyt liikuttamaan itseäni. Ajantaju on tuossa tilanteessa hieman hukassa, mutta sanotaan että pari minuuttia siinä meni että sai sormen liikkumaan ja siitä tämä vartalon puutuminen lähti poistumaan. Usein myös kuulin ääniä tai näin varjoja huoneessa.

Tuohon kun tottui, niin eipä se mitenkään erikoisesti häirinnyt. Kerran mulla oli tällainen unihalvaus ja sain vihdoin vartaloni liikkeelle. Kuselle lähtiessäni toinen jalka päättikin mennä takaisin "uneen" ja veti ihan veltoksi ja keräilin olohuoneeseen. Oli siinä hetken aikaa hauskaa itsellä!
 
Tuolla ilmiölle taas on toinen nimikin, eli Selkouni(tai lucid-uni). Aika mielenkiintoinen tila tuokin.
Itse olen tässä jonkun viikon ajan koittanut ruveta opiskelemaan lucid-unia ja niiden näkemistä. Olen aloitellut helpolla unipäiväkirjan pitämisellä, jonka ansiosta pystyy määrittelemään omia unia ja jossain vaiheessa sitten kun tajuaa yhtymäkohdat unessa/unipäiväkirjassa pystyt päättämään, että teen nyt ihan mitä haluan unessa.

Lucid-unien näkemisestä kiinnostuneille Höyhensaarien nettisivut antavat paljon infoa:

http://www.hoyhensaaret.info/foorumi/viewforum.php?f=1&sid=676f61269f2057785997ec15d6f95e42
 

J.Petke

Jäsen
Itse olen tässä jonkun viikon ajan koittanut ruveta opiskelemaan lucid-unia ja niiden näkemistä. Olen aloitellut helpolla unipäiväkirjan pitämisellä, jonka ansiosta pystyy määrittelemään omia unia ja jossain vaiheessa sitten kun tajuaa yhtymäkohdat unessa/unipäiväkirjassa pystyt päättämään, että teen nyt ihan mitä haluan unessa.
Itse näen noita unia usein. Usein järkeilen unessa, että "tämän on pakko olla unta" ja sitten pystyn jopa tekemään niin, että melkein herään ja vaivun heti takaisin, eli ns testaamaan, että onko tuo unta. Sitten kun olen tuon tajunnut niin voikin tehdä melkein mitä vaan. Aina tuota ei pysty määräämään, että "nyt lähden lentoon" vaan usein unissa on aina joku tietty juttu mitä pystyn tekemään. Joskus tuo on ajatuksen voimalla tavaroiden siirtäminen tai joku muu vastaava. Joskus toki on myös mukava päästä sanomaan kepillä päivää mallikaunokaisillekin.
 
Muutosten tiellä!

Muhkea

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL:n suomalaiset
Itse olen tässä jonkun viikon ajan koittanut ruveta opiskelemaan lucid-unia ja niiden näkemistä. Olen aloitellut helpolla unipäiväkirjan pitämisellä, jonka ansiosta pystyy määrittelemään omia unia ja jossain vaiheessa sitten kun tajuaa yhtymäkohdat unessa/unipäiväkirjassa pystyt päättämään, että teen nyt ihan mitä haluan unessa.

Lucid-unien näkemisestä kiinnostuneille Höyhensaarien nettisivut antavat paljon infoa:

http://www.hoyhensaaret.info/foorumi/viewforum.php?f=1&sid=676f61269f2057785997ec15d6f95e42
Luin itsekin noista selkounista joku vuosi, pari sitten. Silloin koitin muutaman kerran päästä selkouneen, mutta ei onnistunut. En jaksanut kuitenkaan alkaa pitää mitään unipäiväkirjaa, vaan jätin asian sikseen.

Nyt sitten tänä vuonna niitä on alkanut tulla luonnostaan. Etenkin silloin, kun makoilen sohvalla katsoen jotain todella tylsää ohjelmaa, vaivun välillä heti selkouneen. Toisaalta silloinkin, kun päätän ottaa nopeat päikkärit, selkouni tulee aika helposti.

Ongelma selkounissani on, että vaikka älyän olevani unessa, en pysty useinkaan kontrolloimaan edes omaa liikettäni. Puhumattakaan muusta maailmasta siinä unessa. Toinen perusongelma on, että herään usein nopeasti sen jälkeen, kun olen älynnyt olevani unessa. Ehkä siinä innostuu liikaa asiasta, ja siispä herään.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viime yönä pääsin pitkästä aikaa kokemaan tämän yöherätyksistä mukavimman, eli kunnon unihalvauskauhuepisodin keskellä yksinäistä yötä kun vaimo oli vielä viime yön muksun kanssa mökillä. Stressikerroin sata ja syke kaksisataa kun tilanteesta hiljalleen ns. tajuihinsa tokeni.

Eipä ollut yhtään sen kivempaa kuin ne edelliset pari kertaa joskus viitisen vuotta sitten. Se on vaan niin käsittämättömän kummallinen ja pelottava tilanne, aivan kuten edelliskerroillakin sitä tajusin alusta alkaen että nyt olen hereillä enkä unessa ja että kohta varmaan alkaa tapahtua jotain ikävää vaikka periaatteessa tietää ettei tässä mitään oikeasti ole.

Ja niinhän se meni, aikansa kun tilanne eteni ja paniikki iski, yritin ensin huutaa sen mitä keuhkoista lähtee eli varmaan olen jotain mölissyt siinä, sitten käännyin katsomaan ja huomasin jonkun saatanan kääpiöpeikon sängyn vieressä vittuilemassa ja huitomassa jollain astalolla. Ja kun en saanut raajojani liikkumaan suuntaan eikä toiseen, niin siinähän sitä hätäiltiin ja ahdistuttiin taas koko rahan edestä.

Ihan perseestä ja jotenkin vaikea selittääkään sitä tilannetta jos sitä ei ole kokenut, mutta se tapa jolla uni ja todellisuus tuossa sekoittuu on vaan niin hämmentävä kun siinä on ihan hereillä ja tolkuissaan mutta kuitenkin aivan kuutamolla ja mieli tekee niin pahasti harhoja ettei tosikaan.

Loppuosa aamuyöstä menikin sitten aivan liskoille, jatkuvasti heräsin katsomaan kelloa ja odottelemaan sitä väistämätöntä eli aamuherätystä.
 
Lennart Petrell - Aito IFK-ikoni.
Suosikkijoukkue
Leijonat, Oulun Kärpät
Tiedostatteko te siinä tilanteessa, että juuri kyseillä hetkellä on unihalvauskohtaus menossa? Ite oon kärsiny näistä kohtauksista vuodesta 2007 mutta yhden asian oon oppinu ikäänkuin lievittääkseni näitä.

Teittepä mitä tahansa, niin pitäkää silmät kiinni.
 
When nothing goes right, go left.

Joonatan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Itselläni noita kohtauksia tuli aiemmin enemmänkin, nykyään ollut hiljaista jo useamman vuoden. Yleensä mulla nuo meni niinkuin monilla muillakin jotka täällä ovat asiaa puineet. Ensimmäiset kerrat oli pahoja kun ei tiennyt mistä kyse. Mullakin siinä sängyn vierellä oli monesti joku tumma hahmo, joka kumartuu siihen mun päälle. Siitä ei saanut mitään piirteitä selville, vähän kuin ne sormusten herrasta tutut hevosmiehet. Sangen vittumainen fiilis kun sellainen kaveri tulee siihen sun sängyn viereen ja et voi liikkua mitenkään. Kattelet vaan ja ootat mitä tapahtuu.

No, myöhemmin noita oppi kontrolloimaan jonkin verran, siis lähinnä sen tiedosti, että mistä on kyse, eli tuo järkyttävä pelko jäi tilanteesta pois ja sitä lähinnä tyytyi rauhallisesti tarkkailemaan että mitä tapahtuu. Usein kohtaukset tuli ilman outoja muukalaisia, olin hereillä, mutta en voinut liikkua. Sitten hoksasin, että "hemmetti, taas tällainen kohtaus" ja aloin keskittyä täysillä esim yhden ruumiinosan, vaikkapa käden liikuttamiseen. Tällä tavalla pystyin purkamaan tämän tilan, kun lopulta sain käden liikkeelle, niin pystyin pikkuhiljaa liikuttamaan itseäni normaalisti ja jatkamaan unia.
 

JofaPlayer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Täälläkin yksin unihalvauksista satunnaisesti kärsivä. Alkoi joskus murrosiässä ja nykyään 'kohtauksia' sattuu noin 3-5 kertaa vuodessa, eli aika rauhallisin mielin voi kuitenkin mennä nukkumaan aina.

Aivan kauhea tunne kun raajat eivät liiku eikä silmät aukea. Suurimmat henkilökohtaiset pelkoni noin muutenkin ovat kai jonkinlaisen neliraajahalvauksen saaminen tai kokonaan sokeutuminen loppuiäksi, puhumattakaan nämä yhdessä. (Nyt en siis puhu unihalvauksen yhteydessä näiden tapahtumisesta.) Muistan vieläkin kun ensimmäisen kerran näitä tuli, piti pari minuuttia vetää happea istuen sängyn reunalla kun paniikki iski päälle kun pahimmat pelot toteutuivat sen 15-30 sek ajaksi. Onneksi nykyään aina tiedän lähes heti milloin 'kohtaus' on meneillään ja että tulen heräämään ihan pian. Itse en näe mitään 'hahmoa' tai erikoisia värejä kohtauksen aikana vaan ihan pilkkopimeää yksin.

Mielestäni nykyään saan myös aivan vähän liikutettua jompaa kumpaa kättä unihalvauksen loppukohdassa ja melkein heti sen jälkeen tapahtuu herääminen. Jonkinlaisen huudon olen suu kiinni myös saanut aikaan kuuleman mukaan. Edelleen kuitenkin on aina se pieni pelko kun unihalvaus iskee että mitä jos en herääkään vaan on sattunut jotain oikeasti vakavaa ja olen muuttunut vihannekseksi...
 
Viimeksi muokattu:
Mä tiedän missä sä asut. - Siim Liivik

Crick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Sotkamon Jymy, Ducks ja FC Barcelona.
En tiedä onko se unihalvausta, mutta välillä aina tulee joku outo tila, kun nukahtaa illalla ensimmäisen kerran. Tunnelma "unessa" on synkkä ja epämiellyttävä. Tiedostan olevani tajuissani, mutta kuitenkin jollain tasolla unessa. Nousen omasta mielestäni oikeasti seisomaan ja haluan saada tolkkua asioista. Saatan mukamas kävellä asunnossani, mutta se on aika painajaismainen talo ja valot välkkyy edestakaisin. Tiedän olevani vahva ja rohkea, mutta siitä ei tunnu olevan juuri apua. Yritän koko ajan avata silmiä kunnolla ja läpsiä itseäni naamaan, mutta se ei onnistu. Lopulta sinnikäs yritys palkitaan ja saan avattua silmät lopullisesti. Sydän hakkaa aika kovaa ja hetken aikaa mietin ihmeitä sängyssä. Tämän jälkeen nukahdan sitten normaalisti ja yö menee hyvin.

Ei ehkä ihan täydellinen unihalvaus, mutta jotain outoa noissakin on. Ei kovin mukavia kokemuksia, mutta ei minulle traumojakaan ole noista jäänyt.
 
Tervetuloa koettamaan! Emme pelkää ollenkaan!

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Minulla on ollut unihalvauksia jostain syystä tänä vuonna pari kolme. Unihalvauksiin liittyy kohdallani vielä yllätysbonuksena karmaisevia painajaisia ja sen mukainen ahdistus. Viimeksi oli Freddy Krueger -henkinen skenaario, jossa makasin omassa sängyssäni kykenemättä liikkumaan tai huutamaan, kun puolimädäntynyt, demoninen naishahmo kuristi minua ja kähisi tyyliin "I am your mother now". Jollain käsittämättömällä tahdonvoiman ponnistuksella sain käsiä vähän ylös ja soperrettua "painu vittuun siitä". Hahmo sitten erkaantui ja lopetti kuristamisen. Vähin erin sitten tokenin, pystyin taas liikkumaan ja havahduin kunnolla, kylmä hiki otsallani.

Pari kuukautta aikaisemminkin oli joku kuristamassa. Minulla on tänä vuonna ollut tavallista enemmän hengitystieongelmia, kroonista tukkoisuutta ja eri sortin flunssia yms, ja sen myötä sitkeää limaa nielussa ja kurkunpäässä. Oletan, että unihalvaukset ja kuristamisepisodit liittyvät alitajuisesti jotenkin siihen tunteeseen, että hengitys ei kulje öisin sataprosenttisesti ja kurkussa/nielussa on sitkeää limaa.

Toki aina joskus sitä muutenkin herää siihen, että edellä mainittu lima tms. valuu sopivasti henkitorveen eikä sen jälkeen saakaan hengitettyä ollenkaan suun kautta - eli hengittäessä koittaa ns. tyhjä arpa. Sitten täytyy vain ponkaista pystyasentoon ja toivoa, ettei nenä ole niin tukossa, ettei saa imaistua ilmaa nenän kautta. Jos näin joskus olisi, niin sittenhän loppuisi hengitys tykkänään ja Jatkoaikaa pitäisi seurata pilven reunalta. Herääminen tukehtumisen tunteeseen tuottaa aina myös järkyttävän adrenaliiniryöpyn elimistöön, jonka jälkeen ei enää unen päästä saakaan vähään aikaan. Kyllä yöaika on ihmisen parasta aikaa!

Mutta takaisin unihalvauksiin ja erityisesti niiden aikaisiin painajaisiin. En kyllä yhtään ihmettele, että ennen vanhaan (ja katolisissa maissa jossain vieläkin) ihmiset ovat tulleet siihen lopputulokseen, että heitä vainoavat demonit ynnä muut yliluonnolliset olennot. Onhan se nyt jumalauta karmea kokemus herätä siihen, että joku corpse kuristaa yöllä eikä itse pysty liikkumaan maatessaan ikiomassa sängyssään. Isä Merriniä siinä tekisi mieli huutaa avuksi, jos olisi uskovaisuuteen taipuvainen.
 
Perustuu alkuperäiskäsikirjoitukseen.

Dev

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joskus nuorempana tuli kärsittyä näistä hiukan enemmän, mutta aikuisiällä ei enää niin paljoa. Viime vuoden lopulla oli kuitenkin moneen vuoteen ensimmäinen unihalvaus. Nukuin ihan normaalisti omassa sängyssä ja kun avasin silmät, niin näin että joku hahmo tuijotti meikäläistä ihan selvästi sängyn vieressä. Kaikin keinoin yritin liikkua tai tehdä jotain, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaksi kertaa tuli räpsästyä silmätkin kiinni ja silti se hahmo siinä seisoskeli, kolmannella kerralla katosi ja hätkähdin sängystä pystyyn.

Varsin epämielyttäviä kohtauksia, kun ei pysty tekemään yhtään mitään ja on ikäänkuin painajainen menossa.
 

Mosku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lieksan hurtat
Heräsin kerran painajaiseen kun en saanut henkeä, unessa Jenna Jameson:in näköinen Zombi yritti hukuttaa minua.. Vaimo ei tykännyt kun olin kuulemma unissani tökkinyt häntä kauemmaksi käyttäen tilanteeseen nähden liikaa voimaa.
 
Pelaatko leftillä vai rightilla?? -Mä pelaan Torspolla.

motamoro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Heräsin kerran painajaiseen kun en saanut henkeä, unessa Jenna Jameson:in näköinen Zombi yritti hukuttaa minua.. Vaimo ei tykännyt kun olin kuulemma unissani tökkinyt häntä kauemmaksi käyttäen tilanteeseen nähden liikaa voimaa.
Olitko kenties katsonut elokuvan Zombie Strippers! edellisiltana?
 

Sim_Sam

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP, Punamustat pelipaidat, 60min paine ja DDR
Tulipahan tämäkin tapaus koettua elämässä tuossa jokunen kuukausi sitten. Taisi sattua lievempi halvaus, koska yhtään örkkiä tai hahmoa en nähnyt sänkyni vieressä. Mutta selällään tosiaan nukuin ja heräsin keho aivan puutuneena, mitään raajaa ei voinut liikuttaa ja rintakehässä tuntuin valtava paine. Ainoastaan silmäni liikkuivat. Tapaus ei kestänyt kuin n.5-10s, koska käytin kaikki voimani siihen, että saisin vasemman käteni liikkumaan ja tilanne siitä sitten raukesi. Kieltämättä aika ovela olotila. Usein herään myös omaan huutooni yöllä, joka on todella outoa. Mitään painajaista en nää, mutta oma karjunta saa sitten sängystä pomppaamaan. Mikähän tämmöinen ilmiö mahtaa olla?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy