Unet – kumma juttu...

[Barcelona]

Ottaa hieman päähän että entinen pomo aina välillä ilmestyy uniin. On selkeesti alitajunnan valinta kun uniin tarvitaan joku selkäänpuukottja. Oikeasti haluis vaan unohtaa koko ihmisen olemassa olon.

 

[Ulos T.]

Mä näin unta että ripuloin housuun. Onneks se oli vaan unta. Huh.

Joskus on kyllä helpotus kun uni onkin vain unta. Iso peukku tälle.

 

[Ikävänkantaja]

Näin noin viikko sitten unta, jossa kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) varoitti/kielsi lehdistötilaisuudessa suomalaisia menemästä metsään, koska "tilanne ei ole enää hallinnassamme."

Pari päivää myöhemmin huomasin, että Vehviläinen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.

Viime yönä näin unta, jossa rakastelin Anna Erikssonin kanssa porraskäytävässä like the world was ending. Rauhoittava, hyvä uni.

 

[npc]

En osaa niitä lucid-unia nähdä. Mutta viime aikoina ollut ihan perkeleen pitkiä unia, siis semmoisia liian realistisia ja siinä vaikkei pysty riuhtausemaan itteään tietoiseksi niin silti alkaa jotenkin kyllästyttää elää sitä arkea siinä unessa.

Kyllä pitäisi jo opetella tämä taito. Taas niin tylsä uni kun olla voi. Tai uni sinänsä ehkä hyvä, mutta huono editointi.

Kaupunginosasta toiseen ja baarista toiseen... Välissä pitää odottaa metroa. Onkohan tämä semi-selkouni, kun oikeesti kyllästyin siinä ja nappasin pyöräni kainaloon ja kiipesin laitureilta ulos että pitäkää tämä alkuskenenne, minä lähden.

Hyöty oli kyllä pieni, kun sitten olis seuraavassa baarissa etuajassa ja sai odotella kaveria siellä kuivin suin kun sillä oli vissiin meijän rahat, tai näin oletan kun en mitään tilannut. Kädet puuskassa istun vittuuntuneena pöydässä varmaan viis minuuttia. Nää kohdat pitäisi editoida leikkauspöydällä pois.

 

[npc]

Viime yönä näin unta, jossa rakastelin Anna Erikssonin kanssa porraskäytävässä like the world was ending. Rauhoittava, hyvä uni.

Tämä on ihan hyvä uni tämä. Annan kanssa nimenomaan rakasteltaisiin. Vaikka tuntuu, että voisi sillä olla kinkimpikin puoli kun luottamukselliseen suhteeseen olisi asettunut.

 

[Breeze Harbour]

Kyllä pitäisi jo opetella tämä taito.

Välillä nää lucid unet on kyllä ihan jänniä, toisinaan jopa hieman ahdistavia. Yhtä kaikki kiintoisia kokemuksia ne on itselle ollu, sitä on ikään kuin jo tarpeeksi hereillä hahmottaakseen tapahtumat selkeästi mutta riittävän unessa ollakseen tajuamatta niistä suurinta osaa.

 

[Moto]

Jokunen yö sitten näin taas kerran todellä hämärän musiikkiaiheisen unen, ja oikeastaan myös urheiluaiheisen. Olin siinä ikäänkuin sivussakatsojana, kun jossain SuomiLove-tyyppisessä ohjelmassa joku yllätti tyttöystävänsä heidän kämppänsä eteisessä. Tyttöystävä oli kova Janne Öfverström-fani. Eli yksi monista HIFK:n A-junnumestarijoukkue 2012:n pelaajista, joista ei koskaan tullut oikein mitään. (Linkki eliteprospectsiin.)

Mutta tässä unessa Janne oli rokkari, joka kuvauksen mukaan esitti jotain Sonic Youth-tyylistä musiikkia. Ajattelin jo unessa, ettei tuo mielestäni kuulosta Sonic Youthilta, mutta oli kuitenkin jotain rouheaa rokkia. Yritin siinä sitten selittää pariskunnalle, että tuo jätkä pelasi aiemmin HIFK:ssa lätkää, muttei tuntunut kiinnostavan.

Sitten olen aika varma, että olin välillä hereilläkin, mutta uni jatkui vielä niin että näin ärsyttävän värikkään videon saman biisin japanilaisesta teknopop-coverista, jonka lauloi nainen.

 

[douppi]

Nykyään jos joskus näkee painajaisia, niin siinä toistuu sama homma melkein aina. Eli sellanen, että on jonkinlainen uhka päällä, että kohta tapahtuu jotain vaarallista tai väkivaltaista tms.

Eli samassa tilassa voi olla useampi henkilö, eli siinä on alakynnessa, ja pitää jollain tavalla koittaa puhua itsensä pois siitä uhkatilanteesta eikä missään nimessä saa paljastaa että aavistan heidän aikeensa. Piinaava tilanne, mutta pitää kuitenkin esittää ystävällistä ja rentoa, eikä mielistellä liikaa tai muuta. Olen aina kuitenkin herännyt ennen minkään ikävän tapahtumista siinä.

En tiedä saiko tuosta mitään selkoa, mutta tuossa pointti suunnilleen :)

 

[hege]

Hitto, itse näin juuri saman tyyppisen unen eilen kuin @douppi , venailin sellaisessa pimeässä skeidakelissä kaveria joka haki autoa parkkihallista (näytti ihan Itä-Pasilalta koko paikka) ja kaveria ei sitten kuulu millään (tosin jostain syystä odottelin portaikon vieressä, ilmeisesti ajattelin että kaveri ajelee auton sitä kautta ulos). No sitten pari epämääräisen oloista tyyppiä tuli portaista ja ilmapiiri oli sellainen että olisivat hakanneet tämän minun kaverin ja sitten alkoivat minuakin uhkailemaan... Onneksi yht'äkkiä paikalle isompi ryhmä partiolaisia? jotka jakoivat hernekeittoa sekä kahvia ja tilanne meni ohi.

 

[douppi]

Hitto, itse näin juuri saman tyyppisen unen eilen kuin @douppi , venailin sellaisessa pimeässä skeidakelissä kaveria joka haki autoa parkkihallista (näytti ihan Itä-Pasilalta koko paikka) ja kaveria ei sitten kuulu millään (tosin jostain syystä odottelin portaikon vieressä, ilmeisesti ajattelin että kaveri ajelee auton sitä kautta ulos). No sitten pari epämääräisen oloista tyyppiä tuli portaista ja ilmapiiri oli sellainen että olisivat hakanneet tämän minun kaverin ja sitten alkoivat minuakin uhkailemaan... Onneksi yht'äkkiä paikalle isompi ryhmä partiolaisia? jotka jakoivat hernekeittoa sekä kahvia ja tilanne meni ohi.

No hemmetti, tuo on aikalailla samantyyppinen uni tuokin. En onneksi ole sellaisessa tilanteessa koskaan missään tosielämässä ollut ja toivottavasti et sinäkään. Tuohan on periaatteessa ihan todellinen ja mahdollinen. Eli pitäisi jotenkin pienessä ajassa pystyä "soluttautumaan" tai voittamaan heidät sen verran puolelleen, että estää vakavien asioiden tapahtumiset.

Noissa unissa ei myöskään ole mitään aseita ja muita itsellä tai valitettavan helppoa pakokeinoa. Ja vaikka olisikin, niin harvoin unessa juokseminen onnistuu. Se on sellaista raivostuttavan hidasta hiipimistä tai jotain hidastettua pomppujuoksua. Ja sekin on erikoista. Olen kyllä onnistunut unissa uimaan niin kovaa että suunnilleen lennän veden pinnalla, mutta muu liikkuminen ei meinaa onnistua nopeasti.

 

[Iisoppi]

Näin viime yönä unta jostain luokkakokouksesta... jossa oli sekaisin yläastetta ja lukiota. Oli vähän sekavaa settiä. Entinen luokkatoverini ja ystäväni pyöri käytävillä vatsa pystyssä vaikka oli sanonut ettei enää hanki lapsia. Säälin häntä. Etsin koko ajan parasta ystävääni mutta en löytänyt. Aina kun liikuin jossain niin ihmiset häipyivät paikalta. Joissain oli aina juhlat mutten päässyt niihin kun olin aina myöhässä. Onneksi sain Jatkoajasta tukea ja @Individual piti minulle seuraa ja kertoi hauskoja juttuja. Kun heräsin en ollut varma onko tuollaista nimimerkkiä edes olemassa mutta oli. Jostain jutusta tuo nimimerkki oli jäänyt mieleen ja tuli uniin.

 

[A Siente]

Olen alkanut näkemään unia, että joudun takaisin inttiin. Palveluksesta on jo lähes kymmenen vuotta, mutta unessa mun on pakko suorittaa se uudestaan. Olen silti ihan yhtä hukassa, vaikka tiedän jo kaiken. Ihmettelen miksi mun pitää olla täällä, kun olen jo palveluksen suorittanut. Unessa on vaikea saada selvää kaapista tai omasta punkasta. Sit seuraan vierestä kun toiset tekee jotain alokaskauden juttuja. Välillä ollaan lomabussissa missä ei ole reunoja, eli joudutaan roikkumaan kiinni ettei tiputa kyydistä. Siinä ajellaan jotain kinttupolkuja pitkin eikä koskaan päästä perille.

 

[Turder]

Olen alkanut näkemään unia, että joudun takaisin inttiin. Palveluksesta on jo lähes kymmenen vuotta, mutta unessa mun on pakko suorittaa se uudestaan. Olen silti ihan yhtä hukassa, vaikka tiedän jo kaiken. Ihmettelen miksi mun pitää olla täällä, kun olen jo palveluksen suorittanut. Unessa on vaikea saada selvää kaapista tai omasta punkasta. Sit seuraan vierestä kun toiset tekee jotain alokaskauden juttuja. Välillä ollaan lomabussissa missä ei ole reunoja, eli joudutaan roikkumaan kiinni ettei tiputa kyydistä. Siinä ajellaan jotain kinttupolkuja pitkin eikä koskaan päästä perille.

Tyypillinen "test dream", joita itsekin näen usein. Liittyy yleensä johonkin jo koettuun asiaan (armeija, opiskelut, aiempi työ tms) ja epäonnistutaan siinä, tai ei saada mitään aikaiseksi ja ollaan huonosti valmistauduttu. Mulla menee usein niin, että yritän aamulla herätä kellon soittoon, jotta ehdin bussiin. No torkutan sitten ja missaan taas seuraavan, ja seuraavan, kunnes ei ole enää busseja tulossa jolla pääsen kouluun. Sitten yritän omalla autolla mennä, ajan ohi liittymästä vaikka tiedän mistä mennä. Sitten en saa parkkipaikkaa vaikka ruutuja on tyhjillään mutta auto ei vain osu ruutuun. Turhauttaa. Sitten pääsen kouluun lopulta ja unohdin lukujärjestyksen, en nyt tiedä mihin luokkaan mennä. Sitten mietin että vitsi jäi kirjatkin kotiin ja mitähän edes piti tehdä kotiläksynä. Sitten mietin että muistanko koko jakson väärin ja mullahan ei kai ole edes tähän aikaan tuntia. Sitten mietin lounastaukoa ja en löydä mistä saa ruokaa, vaikka tiedän että tuossahan se ruokala on. Tuollaista päämäärätöntä epäonnistumista ja lykkäystä vaan koko uni. Lopulta herään jossain vaiheessa.

Hauskinta tuossa on se, että oikeassa elämässä en koskaan ollut hukassa koulun suhteen vaan olin tunnollinen ja en varmaan ikinä myöhästynyt tunnilta tai unohtanut läksyjä tms.

 

[Breeze Harbour]

Tuli tässä toissa yönä koettua jossain määrin erittäin poikkeuksellinen unikokemus. Mä näen kyllä useinkin näitä "voimakkaita" unia joissa saatan kyetä käymään keskustelua muiden kanssa tai jopa aistimaan jotain, mikä on (myös itselleni) unessa toki erittäin harvinaista.

Tässä toissa yön unen lopulla olin ilmeisesti palannut jälleen koulun penkille. Mulla on pian AMK-pääsykokeet joten aivan loogista, että uneksin kouluympäristöstä. Siinä kohtauksen alussa mä olin jossain liikuntasalin näköisessä paikassa, missä tämä viehättävä blondi käräytti minut tuijottamasta hänen rintavakoaan. (tärkeä tieto kerronnan kannalta!)

Tästä sitten siirryttiin suoraan liikuntasalin ulkopuolella olleeseen luokkahuoneeseen, missä meitä oltiin jaottelemassa joihinkin projektiryhmiin hassulta kuin se kuulostikin, toivoin tuossa unessa olevani iltaryhmässä, koska halusin päästä kotiin nukkumaan...

Pian me oltiinkin jo asetettu istumaan pitkin luokkahuonetta ja opettaja/ryhmänohjaaja/tjsp. aloitti selostamaan meille jostakin tärkeästä aiheesta. Siinä suoraan mua vastapäätä istui toinen naispuolinen olento, jonka silmiä jäin tapittamaan.

Nyt tulee se oudoin kohta... Mä suljin tuossa kohtaa silmät unikuvassani. En muista että olisin koskaan aiemmin onnistunut unen sisässä sulkemaan silmiäni, vaikka kaikenlaista uskomatonta olen nukkuessani ehtinyt kokea. Aivan hullua...

Suljin siis silmäni, koska yritin kai teeskennellä että tämä nainen ketä jäin tuijottamaan, ei olisi ehtinyt huomata.

No sitten avattuani taas silmäni, se opettaja alkoi tiuskimaan että minä vain nukun enkä kuunnellut mitä hänellä oli sanottavana. Vannoin hänelle siinä, että en kyllä nukkunut ja totesin että voin toistaa kaiken mitä hän oli juuri sanonut. Lopussa koitin etsiä itselleni roastaustuolia (?) ja siinä kohtaa luokkahuone alkoi muuttua oman kotini olohuoneen näköiseksi, kunnes pian heräsin.

Sellaiset setit tällä kertaa.

 

[Bunder]

Viimeisimmässä unessa rajoituksiin oli kyllästytty lopullisesti ja urheilusarjat pistettiin käyntiin myös änärin osalta. Fanit rynnivät kielloista huolimatta sisään halliin. Kaikki pelaajat eivät suhtautuneet asiaan yhtä myönteiseti ja esim. Tuukka Raskia kannettiin viiden miehen voimin hallille, kun yritti laittaa hanttiin. Paikanpäällä selostamassa oli myös Antti Mäkinen ja Kimmo Timonen. Patrik Laine teki pelissä heti 8 maalia hengityssuoja naamallaan ja mikä tärkeintä häkki oli täynnä ja tunnelma hyvä. Enneuni siitä, että urheilusarjojen olisi aika palata.

 

[vilperi]

Minä näin viime yönä outoa unta. Se on outoa että unissa tapahtuu sellaista mitä ei edes osaisi ajatella hereillä ollessaan.

Eli ensin perheemme koira-vainaa nuoli sormiani aivan jo luonnottoman paljon. Siitä ei tullut loppua sitten millään ja koira seurasi minua ja käsiäni kaikkialle mihin meninkään. Aloin jo todella väsymään siihen jatkuvaan käsien nuolemiseen ja lopulta onnistuin menemään jostain ovesta sisälle niin että koira jäi oven toiselle puolen.

No, tuolla paikassa mihin karkasin koiraltamme minulle sattui toinen juttu. Menin soittamaan meidän perheen vanhalla lankapuhelimella ja jotenkin se sähkö siitä puhelimen johdosta kääntyi niin että se sähkö alkoi tulemaan minuun ja jotain sähköiskuja tms siitä sain. Huusin sitten veli-vainaalleni että tule apuun jos haluat nähdä minut vielä hengissä, tilanne oli kai niin paha.

Tämä oli samalla myös taas uni jossa näin edesmenneitä perheenjäseniä ja koiramme taas elossa. Näitä on ollut aika monia tällaisia unia oikeiden menehtymisten jälkeen.

Ja yleensähän näitä unia en todellakaan muista mutta tämä viime yön uni oli jostain syystä jäänyt mieleeni. Ja sen olen aiemmistakin unistani muistanut kyllä että jo edesmenneitä perheenjäseniä ja vuonna 2007 nukuttamaan jouduttu lemmikkikoira on niissä aiemminkin seikkaillut.

Ja aikana kun olen käyttänyt antabusta niin olen nähnyt monesti unta siitä kuinka käytän alkoholia vaikka unessakin käytän myös antabustakin. Tämä uni varmaan poistunee unikuvistani nyt kun lopetin antabuksen käytönkin.

 

[npc]

Välillä luulen ja uskon, että on tiettyjä uni-maisemia, semi-realistisia, jotka toistuu ja joihin tapahtumat sijoittuvat. Se, miksi tätä näin epäröiden lähestyn, on tietenkin se, että unet ovat unia - mulla ei ole mitään mahdollisuutta näyttää toteen sitä, että olin tässä unen luomassa mielikuvituskorttelissa aiemminkin, kun unimaailmassahan voi olla mitä ja missä vain.

Auttaisiko unikokemusten kirjoittaminen paperille tähän asiaan? Ehkä. Voisi ainakin tarkistaa sen faktan kun tuntee unessa pyörivän taas ja taas samoissa unikortteleissa että onko tää näyttämö siis tuttu vanhasta unesta vai tuleeko unessa vain uninen deja vu -ilmiö.

Mestat missä unissa pyörin, ovat hyvin tuttuja, niillä on historia, mutta ei ne siltikään ole oikeista tuntemistani kaupungeista.

 

[npc]

Mestat missä unissa pyörin, ovat hyvin tuttuja, niillä on historia, mutta ei ne siltikään ole oikeista tuntemistani kaupungeista.

Paitsi iso osa tapahtuu Helsingin Kallion kaupunginosassa. Mutta ne baarit ja kämpät on jotenkin outoja. Unessa tietenkin olen että tottakai, näinhän tämä on, mutta kun näitä selvinpäin mietin niin ihmettelen että miksi ne on aina jotenkin niin kummallisia - miksi ei unessa vaan voisi mennä tuttuun ja turvalliseen kymmenen neliön pikkubaariin ja vetästä parit bisset siinä ilman että seinät kaatuu tai tulee joku tappaja perään?

Toisaalta tämä on ikään kuin lahja taivaasta, jotta kykenen erottamaan unen ja hereilläolounen ja en sekoita näitä keskenään pahemmin kun toinen on selkeesti enemmän surrealistinen.

 

[Cranbrooker]

Viime yön joku jakso unesta oli kyllä erikoinen, mistä lie saanu voimansa. Kävelin kotipaikkakuntani torilla perheeni kanssa kirjastoon ja ihmeteltiin maastopukujen määrää. Siinä vaiheessa kun Jone Nikula tuli hihattomassa camossa vastaan tuttu kypärä päässään mairea ilme päällään uni pääsi vauhtiin.

Kirjastoon päästyä perhe oli vaihtunut työkavereihin ja saimme tj:ltä ohjeet tuleviin viikkoihin. 4 viikkoa kertausharjoituksia, 2 ekaa viikkoa en muista missä, jälkimmäiset 2 oli lapissa. Lähtö tulevana yönä.

Olin jo aamulla soittamassa kotiin etten ehdi hakea lapsia, hieman olin kyllä humaltuneena eilen.

Ite näen unia ja muistan ne lähestulkoon aina. Voi kun noi saisi nauhoitettua videomuotoon

 

[Glove]

Tuli viime yönä valloitettua Italia erään pienikokoisen gallialaisherran kanssa. En kyllä tiedä mistä ihmeestä Asterix pukkais uniini, ko. sarjakuvaakaan en ole lukenut varmaan neljäönkymmeneen vuoteen. Mutta hyökkäys sinänsä oli vähän niin kuin Normandian maihin nousu. Feikattiin hyökkäystä Ranskan rajan suunnasta, mutta pääjoukot nousivat maihin suoraan Roomassa.

 

[npc]

Viime yönä aloin seurustelemaan yhden kivan tytön kanssa. Mahdoton kuvailla tilanteita miten kaikkeen oli päädytty, mutta se oli realistinen jollain tapaa. Tyttö oli pirtsakka ja kiva. Se oli jonkinsortin uskovainen, ei haitannut. Tribaalitatskat käsivarsissa vähän epäilytti, mutta olin valmis joustamaan. Mielenkiintoista tässä oli se, että vaikka se oli tehnyt alkumuuvin niin se ei ollut millään tavoin helppo tapaus ja kamppailin epävarmuuteni sun muiden asioiden kanssa siinä. Välillä heräsin, mutta aiana onnistuin palaamaan siihen samaan uneen. En muista miten päättyi vai päättyikö. Oli kiva tuntea rakastumisen tunnetta, vaikkakin unessa mutta silti.

 

[Ollakseni]

Välillä luulen ja uskon, että on tiettyjä uni-maisemia, semi-realistisia, jotka toistuu ja joihin tapahtumat sijoittuvat. Se, miksi tätä näin epäröiden lähestyn, on tietenkin se, että unet ovat unia - mulla ei ole mitään mahdollisuutta näyttää toteen sitä, että olin tässä unen luomassa mielikuvituskorttelissa aiemminkin, kun unimaailmassahan voi olla mitä ja missä vain.

Auttaisiko unikokemusten kirjoittaminen paperille tähän asiaan? Ehkä. Voisi ainakin tarkistaa sen faktan kun tuntee unessa pyörivän taas ja taas samoissa unikortteleissa että onko tää näyttämö siis tuttu vanhasta unesta vai tuleeko unessa vain uninen deja vu -ilmiö.

Mestat missä unissa pyörin, ovat hyvin tuttuja, niillä on historia, mutta ei ne siltikään ole oikeista tuntemistani kaupungeista.

Unipäiväkirjat auttavat. Itseltäni muistan toistuvia maisemia ja paikkoja. Kuolleet ihmiset antavat neuvoja, hengissä olevat ovat kuolleita ja muuta sellaista. Ei niitä unia jaksa miettiä liikaa nykyään. Deja vu on yleinen juttu kun päätyy oikeassa elämässä tilanteeseen, joka on "tapahtunut" unessa. Veikkaan virheitä simulaatiossa.

 

[npc]

Veikkaan virheitä simulaatiossa.

Ei ne ole virheitä, sillä pitäähän niitten pelaajienkin välillä nukkua. Itsekin laitan tässä simulaation simulaatiossa pelihahmoni nukkumaan johonkin turvalliseen paikkaan kunnes herätän sen aamulla ja taas mennään tappaa lohikäärmeitä ja pelastaa prinsessoja.

Mulle on kumminkin sinänsä yksi lysti olenko pelaaja, pelattava vai ihan perus nisäkäsrodunedustaja täällä. Koska minkään näiden asioiden todistaminen oikeaksi tai vääräksi ei muuttaisi elämänuneni kokemusta mihinkään, joskin mielenkiintoista kai olisi. Näillä nyt kumminkin mennään tässä ja siinä kentässä mihin aina herää.

 

[npc]

Unipäiväkirjat auttavat. Itseltäni muistan toistuvia maisemia ja paikkoja. Kuolleet ihmiset antavat neuvoja, hengissä olevat ovat kuolleita ja muuta sellaista.

En unikirjaa ole sinänsä - ainakaan järjestelmällisesti - pitänyt, mutta joskus olen kirjoittanut farkkkujen takataskusta löytyvälle ruutupaperille yksinään baarissa jotain ylös mitä muistanut. Osa unista on voimakkaita mitkä muistaa pitkään. Toiset unet muistaa sitä kautta, että sen on kirjoittanut ylös, mutta sen kirjoittamisen hetkellä häviää se tunne siitä. Uskon että moni unianähnyt ihminen tunnistaa tämän ilmiön (sama efekti tapahtuu kun puhut sen ääneen, eli se muistijälki kai tässä vaiheessa siirtyy aivolohkojen eri muistialueista toiseen: muistat mitä olet kertonut siitä muttet enää saavuta sitä tunnetasolla).

Ai että oli viimeöinen realistinen uni hyvä kaikesta uniarjenkommelluksista huolimatta. Tapasin jopa hänen äitinsä eikä sekään ainakaan ensivaikutelman puolesta tuntunut mua vihaavan.

 

[Iisoppi]

Viime yönä näin unta että joku jatkoajan nimimerkki oli selvittänyt kotiosoitteeni ja tuli kaverinsa (myös jatkoajassa) kanssa käymään yllättäen. Istuttiin keittiössä kahvilla ja minua harmitti että he näkivät minut kotivaatteissa rähjäisenä. Eikä meillä ollut edes tuoretta pullaa. Yritin vaivihkaa piilotella kuvia joissa olin mieheni kanssa (en tiedä miksi). Ja mietin koko ajan että mitä sanon miehelle vieraista keittiössä kertomatta että kirjoittelen tälle palstalle. Vierailijat sanoivat että kyllähän minun heidät pitäisi tunnistaa... Ollaan kuulemma juteltu. Nauroivat vaan kuin arvuuttelin. Saattaa olla tai olla olematta. Ihan kun olisivat olleet koko ajan varjossa etten kunnolla nähnyt. Luulen tietäväni kuitenkin keitä he olivat... tai sitten en.