Tästä unesta on jo aikaa (varmaan 4 vuotta), mutta kun en ole sitä täällä jakanut, niin voisinpa tehdä sen vaikka nyt, sillä muistan sen edelleen hyvin selvästi:
Olimme siis kahden ystäväni kanssa (kutsutaan heitä vaikka nimillä Ville ja Pekka) Levillä laskettelulomalla ja menimme johonkin tavalliseen hotelliin, jonne olimme tehneet varauksen jo etukäteen. Menimme sitten hissillä ylempään kerrokseen ja Pekka oli saanut jostain kaksi valtavaa miekkaa käteensä. Ystävä heilutti niitä edes takaisin, kuin joku samurai, ja juoksi sisään ensimmäisestä avonaisesta ovesta jonkun toisen hotellihuoneeseen. Vähän ajan kuluttua Pekka tulee takaisin, miekat verta tihkuen, ja sanoo minulle ja Villelle tyynen rauhallisesti: "Mää tapoin ne kaikki." Ville ja minä katsomme toisiamme, kohtautamme olkapäitämme ja kävelemme tyynen rauhallisesti samaan huoneeseen, josta Pekka juuri tuli.
Kyseessä oli vähän normaalia isompi huone, ehkä jopa sviitti, ja kun tulimme ovesta sisään en huomannut mitään erikoista. Huomasin, että Pekka ja Ville pelasivat huoneen pöydän ääressä ja korttia, joten päätin liittyä seuraan. Hetken pelailtuani muistin taas äskeiset tapahtumat ja kysyin Pekalta: "Niin siis tapoiks sää jonkun?" Pekka katsoo minua edelleen tyynen rauhallisena ja sanoo: "Joo, ne on tuolla kylppärissä." Nousen ylös ja menen katsomaan kylpyhuoneeseen. Näky on kuin suoraan jostain rajusta kauhuleffasta. Koko valkoinen kylpyhuone on kattoa myöten veren peitossa ja kylpyhuoneessa näen tuntemattoman pariskunnan leikeltyinä.
Yhtäkkiä muistan jostain, että kyseisellä pariskunnalla on kaksi lasta. Käyn äkkiä katsomassa toisesta huoneesta, jossa näen kaksi pinnasänkyä. Menen lähemmäksi ja huomaan, että toinen lapsista on noin 10 vuotta vanha ja toinen parin vuoden iässä. Nuoremalla lapsella on myös aivan järkyttävän kokoinen pää, mutta en vaivaa päätäni sen enempää asialla vaan lähden etsimään Pekkaa ja Villeä.
Palaan takaisin ensimmäiseen huoneeseen, jossa Pekka ja Ville jatkavat kortinpeluuta. Ville katsoo minuun ja sanoo: "Me siivottiin toi kylppäri, mut ei keksitty mitä tehdään noille tyypeille, jotka Pekka tappo." Menen samantien kylppäriin ja näen täysin valkoisen kylppärin siivottuna ilman pienintäkään veriläikkää. Sitten etsin katseellani pariskuntaa ja huomaan, että heidät on rullattu veren värjäämän suihkuverhon sisään ja laitettu kylpyammeeseen siistiin nippuun. Lähden samantien pois huoneesta ja menen taas pelaamaan korttia. Sitten tajuan, että poliisit varmaan etsivät meitä! Kerron asiasta Villelle ja Pekalle, jotka toteavat, että nyt on varmaan paras lähteä. Poistumme huoneen ovesta käytävälle ja etsimme katseillamme valvontakameroita. Emme näe yhtään, joten totean vain tyynesti: "Ei kukaan osaa epäillä meitä!" Seuraavaksi menemme hissillä hotellin aulaan, ja lähdemme kaupungille ja herään unestani melko järkyttyneenä.
Pitkä selostus, ja jos joku jaksaa lukea niin isot pisteet siitä. Eniten minua järkytti tuossa unessa ajatus siitä, ettei kuolleiden, silvottujen ihmisten näkeminen hetkauttanut minua yhtään. En tuntenut unessa minkäänlaista sympatiaa tai katumusta ja tämä uni vaivaa minua vieläkin, sillä tavallisesti olen hyvin empaattinen ihminen, jopa liian. Onneksi tämä oli vain uni...