Ultra Bra

  • 40 879
  • 278

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Koska se on musiikkia ja taidetta. Puhtaimmillaan vain sitä. En siis ole kiistämässä sitä arvolatausta, mitä taistolaislauluissa on, enkä ole taistolaisten kanssa läheskään kaikesta samaa mieltä, mutta osaan arvottaa musiikkia ja taidetta ihan omana itsenään.

Heitän tähän väliin tämän keskustelun ansaitseman natsikortin: minäkin osaan arvottaa musiikin ja taiteen omana itsenään, minusta Horst Wessel Liedissä on hieno marssisävel ja varsin tarttuvat sanatkin. Jos menen esimerkiksi Saksaan tämän mielipiteeni kanssa soittamaan kappaletta niin pääsen minimillään helvetinmoisilla sakoilla ja putkareissulla, maksimillaan vankilatuomiolla. Siellä kun ollaan sitä mieltä, että poliittisen ideologian käsikassaroina toimivien biisien kohdalla musiikkia ja taidetta ei voi erottaa niiden poliittisesta kontekstista. Sillä ei ole merkitystä osaanko minä tai osaatko sinä mielestäsi erottaa tai arvottaa taiteen an sich, koska taide ei elä arvolatauksista vapaassa tyhjiössä. Toki tähän vaikuttaa myös ns. kaksoisstandardi, eli "natsimusiikki" on automaattisesti pahaa koska natsit=pahaa, mutta vastaavantasoiset kappaleet kommunistipuolella voivat olla jo täysin salonkikelpoisia.

Ylipäätään lähes kaikki merkittävä taide ja kulttuuri on jollain tasolla sidoksissa yhteiskuntaan ja poliittisiin aspekteihin, samoin kuin urheilu (vain mieleltään nyrjähtänyt väittää, etteivät urheilu ja politiikka liity yhteen). Joidenkin artistien kohdalla tämä sidos on näkyvämpi ja merkittävämmässä roolissa kuin toisten. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että silloin kun ideologia on isäntänä eikä rengin roolissa niin silloin kyseinen taide on myös merkityksettömämpää taidetta kuin sellainen taide, jossa taiteelliset arvot ovat kuskin paikalla. Tällöin on kyse enemmän propagandasta ja/tai tietyn ideologian edustajien kosiskelusta. Tämän takia esimerkiksi Agit Propin tuotannolla ei ole juuri arvoa paitsi taistolainen shokkiarvo. Renkutukset olisivat toisenlaisilla sanoituksilla jääneet nopeasti unholaan. Nyt ne edelleen saavat vanhoilla stalinistikomukoilla munan pystyyn, kun niissä niin rohkeasti hehkutettiin Lenin-setää ja kumppaneita. Ultra Bra sentään ymmärsi myöhemmin laulaa esimerkiksi hauesta ja lesboilusta.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Heitän tähän väliin tämän keskustelun ansaitseman natsikortin: minäkin osaan arvottaa musiikin ja taiteen omana itsenään, minusta Horst Wessel Liedissä on hieno marssisävel ja varsin tarttuvat sanatkin. Jos menen esimerkiksi Saksaan tämän mielipiteeni kanssa soittamaan kappaletta niin pääsen minimillään helvetinmoisilla sakoilla ja putkareissulla, maksimillaan vankilatuomiolla. Siellä kun ollaan sitä mieltä, että poliittisen ideologian käsikassaroina toimivien biisien kohdalla musiikkia ja taidetta ei voi erottaa niiden poliittisesta kontekstista.

Se on saksalaisten ongelma. Se on minulle tuttu, koska olen aikoinaan asunut Saksassa. En ikinä ymmärtänyt sitä ajatusmallia, että myöhempienkin sukupolvien pitäisi kantaa raskasta syyllisyyden taakkaa natseista, mutta näin he tekivät. Taistolaisten ja natsien vertaamisessa on kuitenkin kaikki ihan vinksallaan, sen tiedät itsekin.

Tämän takia esimerkiksi Agit Propin tuotannolla ei ole juuri arvoa paitsi taistolainen shokkiarvo. Renkutukset olisivat toisenlaisilla sanoituksilla jääneet nopeasti unholaan. Nyt ne edelleen saavat vanhoilla stalinistikomukoilla munan pystyyn, kun niissä niin rohkeasti hehkutettiin Lenin-setää ja kumppaneita. Ultra Bra sentään ymmärsi myöhemmin laulaa esimerkiksi hauesta ja lesboilusta.

Punavihreä taide tyrmätty. Kerrotko vielä tähän samaan yhteyteen sinimustan oikeiston taiteelliset saavutukset? Liberaalikokkareilla niitä jo onkin, nimenomaan Cheek.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Minä pidän jostain syystä ehkä eniten kappaleesta Hei Kuule Suomi. Jokin tuossa melodiassa ja sovituksessa iskee. Ei kovin poliittinen sanoma tuossa, mutta en ole pitänyt häiritsevänä muidenkaan biisien sanailuja. Kuuntelen sujuvasti myös monia vanhoja amerikkalaisia ja kanadalaisia levytyksiä, joissa voin kuulla kaikenlaisia kaikuja, mielipiteitä maailmanmenosta. Ja se on hyvä niin, kiva on kuunnella ja miettiä juttuja.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Minä pidän jostain syystä ehkä eniten kappaleesta Hei Kuule Suomi. Jokin tuossa melodiassa ja sovituksessa iskee. Ei kovin poliittinen sanoma tuossa, mutta en ole pitänyt häiritsevänä muidenkaan biisien sanailuja.

Et ole vissiin käsittänyt biisin perimmäistä sanomaa. Sehän on kuulemma vain vittuilua maalaisille. Itse olen niin tyhmä, etten ole tajunnut harmistua muusta kuin siitä, ettei Kouvolaa mainita siinä. Olisi ollut mahtavaa, jos siinä olisi laulettu, että nyt tullaan Kouvolaan sinne vitun neukkutornien varjoon juomaan lämmintä kaljaa.

Ultra Brahan on tehnyt ihan laulunkin näille periferian asukkaille:
Ultra Bra – Hei kuule Suomi Lyrics | Genius Lyrics

Kolmostuoppeja varmasti löytyy Joensuusta ja Vääksystäkin mutta artesaanioluiden ja laadukkaiden kasvisravintoloiden kanssa voi olla vähän hiljaisempaa. Siksi Ultra Bra tuskin viihtyisi siellä Joensuussa kovin pitkään. Eivätkä he ainakaan ole niin juntteja, että vaihtaisivat siellä farkut verkkarihousuun.

Tämähän on pelkkää trollausta, mutta myös hyvä osoitus siitä, että Ultra Bran voi nähdä juuri niin paholaismaisena kuin haluaa. Maalaiset, triggeröitykää!
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kylläpäs täällä on innostuttu. Ensinnäkin tätä ilmiötä että saavutaan paikalle kertomaan kuinka yhtye on paskaa ja ihmetellään miksi sitä joku kuuntelee olen aina ihmetellyt. Mutta jos sitä ilmiötä itsessään tarkastelee niin on mielenkiintoista, miten kärkkäästi ub:n kimpussa usein ollaan. Tässä ketjussa mainittu Nightwish on tältä osin eri asia koska siinä Aneten tapauksessa kritiikki tuli juurikin bändin fanien, ei kaikkien muiden, suunnalta.

On luonnollista että juuri isosti radiosoitossa ovat biisit herättää ärsytystä niiden suunnalla jotka ei tykkää. Mutta se usein loppuu kun biisi listoilta putoaa. Ja se on sisällöltään: "vittu miks kukaan kuuntelee tätä paskaa". Ub:n kohdalla tuntuu että jaksetaan nähdä ihmeen paljon vaivaa tähän dissaamiseen. Isolla joukolla. Ja viisitoista vuotta bändin lopettamisen jälkeen. Tätä tuli kuitenkin havaittua myös ennen näitä paluukeikkoja ja sitä kiivautta olen miettinyt.

Olen 90-luvulla syntynyt joten en bändin aktiivivuosia voi sanoa muistavani tai silloin ymmärtäneeni mutta mielestäni tämä ilmiön poikkeuksellisuus jo kertoo paljon siitä, miten iso juurikin se ilmiö on ollut. UB oli korkeakoulutettujen, liberaalien kaupunkilaisten juttu ja juurikin niiden tiettyjen ikäluokkien. Se rajaa kohderyhmää ja levymyyntitilastot on tässä oikeastaan turha paikka katsoa. Mutta itse tätä UB:n vastaista vastareaktiota leimaa vahvasti juurikin se että on ne perus "paskaa musaa, ei kiinnosta", mitä on aina isojen ja tunnettujen artistien kanssa. Se toinen puoli kuitenkin, eli se jokahyökkää vahvasti yhtyettä (ja jopa kuulijakuntaa) vastaan, usein juuri ideologioistapuhuen, kertoo juurikin UB-ilmiön laajuudesta aikanaan ja edelleen. Ja toisaalta myös ilmapiiristä tiettyjen poliittisten suuntausten ympärillä ja niitä kohtaan.

Toisaalta keskustelu ideologiasta UB:n ympärillä kertoo myös näiden henkilöiden yhtyeen musiikin tuntemuksen tasosta. Yhtye aloitti toimintansa kyllä poliittisissa ympyröissä. Tai ainakin niiden avulla. Poliitiikka kuitenkin jäi yhtyeen tuotannosta pois aika lailla ensimmäisen levyn jälkeen ja myöhemmin muutamat poliittiset lauseet ("ei kertakaikkiaan tehdä mitään mitä keskustapuoluehaluaa" tjsp) on hengeltään enemmän kieli poskessa heitettyjä. Komissaaribiisi tietysti oli radikaalimpaa kommarilaulu mutta ymmärtääkseni ei kuitenkaan ihan vastannut silloinkaan jengin näkemyksiä vaan oli tietynlainen haku tehdä kisaan vanhan liiton kommaribiisi. Eihän silloin ollut tiedossa että bändistä tällainen tulisi! Kisassa ei ylipäätään ollut varsinaisesti UB tällä jengillä vaan siinähän oli mukana paljon jengiä (Maija Vilkkumaasta lähtien) jotka ei Ultra Brassa koskaan vaikuttaneet. Ja ei ollut jengiä joka bändiin päätyi. Itseasiassa kisaan lähtiessä pojilla ei ollut tarkoitus perustaa pysyvää bändiä.

Sitten kuitenkin kävi kuten tiedämme. Mutta jo tällä ensimmäisellä EP:llä politiikka ei ollut mitenkään hallitseva teema. Paitsi sillä yhdellä biisillä. Vapaaherran elämää -levyllä taas poliittiset aiheet ja ilmiöt on vahvasti esillä, vaikkakin monessa kohtaa enemmän historiallisina kuin poliittisina ilmiöinä. Tässä voidaan kuitenkin tulkita olevan myös jossain määrin tietynlaista nuorten kapinaa poliittisen paatoksen sijaan. Kommunistiseen laululiikkeeseen en vertaisi, siinä on kyse jo jostain ihan muista asioista. Suurin yhtäläisyys näihin kommarilauluihin on laulutyylissä mutta a. ei sekään mikään kommarien keksintö ollut ja b. yhtye irtautui siitä vanhasta laululiikkeen tyylistä kuitenkin varsin merkittävästi vaikka neljä laulajaa yhtyeessä olikin.

Yhtyeen sanoituksista on puhuttu paljon. Yhtye yhdistetään tältä osin Anni Sinnemäkeen vaikka hän kirjoitti vain noin puolet yhtyeen teksteistä. Puolet oli sitten muiden kynistä. Aiheina oli mm. Rakkaus, tavalliseen elämään liittyvät ilmiöt ja asiat ja toki maailmanpoliittiset ilmiöt. Sekä tietysti eläimet, eihän niitäkään voi tästä unohtaa! Olin taannoin mukana proggiksessa jossa oli myös ub:n musiikkia mukana ja laulajien kanssa tutkailtiin tarkemmin sanoituksia. Aina sitä mitä sanat tarkoitti ei heti ollut kuunnellessa tajunnut mutta ei ne nyt niin vaikeitakaan koskaan ollut. Sen sijaan Sinnemäki käyttää sanoja todella taitavasti. (Ja oli hiton likanen ämmä...) Ja Annin tekstit oli myös laulajille mieluisia. nämä muiden kirjailijoiden tekstit oli kuulemma toisinaan laulullisesti haastavia. Tämä sanoituksellinen omaperäisyys ja vielä tärkeämpänä: aiheiden monipuolisuus on varmasti ollut niitä asioita mikä bändissä viehätti. Ja ahdisti.

Olikohan @archieG joka tuosta poliittisesta laululiikkeestä täällä puhui ja ihan näin ammattimuusikkona täytyy todeta jos analysoidaan poliittisen laululiikkeen musiikkia niin silloin analysoidaan musiikkia ja jos analysoidaan agendaa, ilmiötä tai henkilöitä niin silloin tulee ideologia mukaan. Maailma on täynnä poliittisessa sävyssä kirjoitettua musiikkia jota nykyään kuunnellaan vain musiikkina. Harva boikotoi Beethovenia koska sävelsi sinfonian Napoleonin kunniaksi, vaikka sittemmin poistikin omistuskirjoitukset ja omisti kappaleen sankaruudelle. Tai Tchaikovskia koska 1812 ja ei itse koe olevansa venäläismielinen... Myös Suomessa on sävelletty punaisessa ja valkoisessa hengessä paljon musiikkia josta se leima on myöhemmin poistunut.

Ultra Brassa oli pohjimmiltaan kyse joukosta nuoria huippumuusikoita (ainakin suurin osa) jotka halusivat ilmaista omaa muusikkouttaan tekemällä yllättävän monipuolista ja (musiikilliselta) sisällöltään rikasta pop-fuusiota. Se miten yleisö ottaa bändin vastaan on kiinni yleisöstä, ei bändistä.

Ja pakko vielä loppuun todeta että vaikka bändissä on hiton kovia soittajia niin yksi kaveri on kyllä vielä vahvasti ylitse muiden. Ja se ei ole Antti. Eikä Kerkko. Eikä kukaan muukaan usein esiin nostettu.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ja pakko vielä loppuun todeta että vaikka bändissä on hiton kovia soittajia niin yksi kaveri on kyllä vielä vahvasti ylitse muiden. Ja se ei ole Antti. Eikä Kerkko. Eikä kukaan muukaan usein esiin nostettu.

Tommi Saarikivi. Aivan helvetin kova basisti. Olen itsekin hänen soittoaan pitkään ihaillut. Ultra Brassa Tommi nimenomaan soittaa bassoa, eikä vain komppaa.
 
Punavihreä taide tyrmätty. Kerrotko vielä tähän samaan yhteyteen sinimustan oikeiston taiteelliset saavutukset? Liberaalikokkareilla niitä jo onkin, nimenomaan Cheek.

Cheekillä ja Ultra Bralla on muuten aika paljon yhteistä. Molemmat laulavat/puhuvat asioista nimenomaan varakkaiden ihmisten näkökulmasta. Toinen viettää jet set -elämää kattohuoneistoissa, ja toinen elää urbaanin boheemia nuoruuttaan Hesan kantakaupungissa, missä neliöhinnat ovat kohdallaan. Sekä Cheekiä että Ultra Brata kuunnellessa tulee vähän samanlainen fiilis kuin Kauniita ja rohkeita katsoessa. Rupeaa vain ahdistamaan se, että joillain on myttyä niin pirusti.
 
Viimeksi muokattu:

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Cheekillä ja Ultra Bralla on muuten aika paljon yhteistä. Molemmat laulavat/puhuvat asioista nimenomaan varakkaiden ihmisten näkökulmasta. Molempia kuunnellessa tulee vähän samanlainen fiilis kuin Kauniita ja rohkeita katsoessa. Rupeaa vain ahdistamaan se, että joillain on myttyä niin pirusti.

Kerro ihmeessä esimerkkejä, missä Ultra Bra brassaa rahalla. Kerro myös se, missä Ultra Bra laulaa itsestään ja toistaa itseään.

Ultra Bra on fiksujen ihmisten yhtye. Sivistymättömien kokkarijunttien artisti on Cheek.

Ei mulla muuta.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tommi Saarikivi. Aivan helvetin kova basisti. Olen itsekin hänen soittoaan pitkään ihaillut. Ultra Brassa Tommi nimenomaan soittaa bassoa, eikä vain komppaa.
En tosin tarkoittanut Tommiakaan vaikka on todella kova soittaja. Mutta harmillisesti myös Saarikiven työskentely basson kanssa usein unohdetaan. UB:n komppi on itse asiassa ihan mielettömän kova kun suomalaisia bändejä miettii. Tommi, Antti ja Kerkko on tosi kova trio pohjalla ja siihen päälle on helppo rakentaa isoja ja toimivia kokonaisuuksia.
 
Kerro ihmeessä esimerkkejä, missä Ultra Bra brassaa rahalla. Kerro myös se, missä Ultra Bra laulaa itsestään ja toistaa itseään.

Kertaalleen siteerasin jo tässä ketjussa Jami Järvistä, joka osaa kiteyttää asian paremmin kuin minä:

Siksi – tosissaan tai ironisesti – Ultra Bra on hyvin porvarillinen yhtye. Sen lyriikoissa on tanssitunnille kipittäviä neitokaisia, kivijalkakahviloita, uima-altaita, ulkomaanmatkoja sekä loputtomasti aikaa hyvälle seksille ja kipeille parisuhdekiemuroille. Ultra Bran ihminen on tyttö tai poika, jolla on nuoruudestaan huolimatta kylliksi rahaa voidakseen asua etelähelsinkiläisessä jugend-talossa tupakoimassa erkkerissä ja kiskomassa olutta ”pitkäkaulaisista puolen litran pulloista”. Ultra Bran ihminen elää vapaaherran elämää.
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Kertaalleen siteerasin jo tässä ketjussa Jami Järvistä, joka osaa kiteyttää asian paremmin kuin minä:

Siksi – tosissaan tai ironisesti – Ultra Bra on hyvin porvarillinen yhtye. Sen lyriikoissa on tanssitunnille kipittäviä neitokaisia, kivijalkakahviloita, uima-altaita, ulkomaanmatkoja sekä loputtomasti aikaa hyvälle seksille ja kipeille parisuhdekiemuroille. Ultra Bran ihminen on tyttö tai poika, jolla on nuoruudestaan huolimatta kylliksi rahaa voidakseen asua etelähelsinkiläisessä jugend-talossa tupakoimassa erkkerissä ja kiskomassa olutta ”pitkäkaulaisista puolen litran pulloista”. Ultra Bran ihminen elää vapaaherran elämää.
Eivät nuo ulkomaanmatkat ainakaan voi olla merkki kenenkään rahallisuudesta, kun Jatkoajan Virallisella Köyhälläkin on varaa reissata toiselle mantereelle kiekkoa seuraamaan.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Kertaalleen siteerasin jo tässä ketjussa Jami Järvistä, joka osaa kiteyttää asian paremmin kuin minä:

Siksi – tosissaan tai ironisesti – Ultra Bra on hyvin porvarillinen yhtye. Sen lyriikoissa on tanssitunnille kipittäviä neitokaisia, kivijalkakahviloita, uima-altaita, ulkomaanmatkoja sekä loputtomasti aikaa hyvälle seksille ja kipeille parisuhdekiemuroille. Ultra Bran ihminen on tyttö tai poika, jolla on nuoruudestaan huolimatta kylliksi rahaa voidakseen asua etelähelsinkiläisessä jugend-talossa tupakoimassa erkkerissä ja kiskomassa olutta ”pitkäkaulaisista puolen litran pulloista”. Ultra Bran ihminen elää vapaaherran elämää.

Minusta Jami Järvisen teksti oli erittäin hyvä mutta tässä Järvinen menee harhaan. Vaikka UB laulaa hyvin porvarillisista asioista niin mielestäni se tapahtuu enemmänkin tarkkailijastatuksella. Tutkaillaan tuttava- ja ystäväpiiriä, tehdään havaintoja. Näin minä asian ymmärrän. Minusta teksteissä jopa hieman halveksutaan pikkuporvarillista ja pinnallista elämäntapaa. Eli siis ironisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Eivät nuo ulkomaanmatkat ainakaan voi olla merkki kenenkään rahallisuudesta, kun Jatkoajan Virallisella Köyhälläkin on varaa reissata toiselle mantereelle kiekkoa seuraamaan.

Ei todellakaan ollut kaksikymppisenä, sillä pappa ei betalaa niitä matkoja.

Minusta Jami Järvisen teksti oli erittäin hyvä mutta tässä Järvinen menee harhaan. Vaikka UB laulaa hyvin porvarillisista asioista niin mielestäni se tapahtuu enemmänkin tarkkailijastatuksella. Tutkaillaan tuttava- ja ystäväpiiriä, tehdään havaintoja. Näin minä asian ymmärrän.

On tosiaan aika jännä juttu että Kallion lukion oppilaalla tuttava- ja ystäväpiiri on täynnä Hesan kantakaupungissa asuvia porvariperheiden lapsia. Tämä ei toki tee hänen sanoitustensa näkökulmista porvarillisia, sillä sanoitukset ovat ironisia. 1990-luvun lopulla eivät tosin tainneet ironiset viikset vielä olla Kalliossa kovin suurta muotia.

Myös toinen hesalaisartisti Steen1 tarkkailee lauluissaan tuttava- ja ystäväpiiriään. Niissä lauluissa ei poltella erkkerissä tupakkaa.
 
Viimeksi muokattu:

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Bowie lauloi nuorena miehenä paljon majuri Tomista niin silloinhan on varmaankin selvää että Davidin elämänpiiri koostui astronauteista ja muista avarusmatkailijoista. Olisiko Bowie ihan itsekin ollut avaruusolento?
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Lainaukset olivat ihan helvetin hyviä. Mitä viinaa sulla on?

Ultra Bra: Sinä lähdit pois


Toi on musta ihan skeidaa. Suunnilleen kaikki muut UB:n biisit ovat hyviä, mutta toi on skeidaa.

Makuasioitahan nämä ovat, minusta biisi on vallan toimiva. Kappaleen syntyhistoriasta juttua seuraavassa, ei huono muutamassa tunnissa väsätyksi viisuksi.

Yön viimeinen drinkki vaihtuu aamiaiseksi – Neurovision Song Contest jäi pop-historiaan | Elävä arkisto | yle.fi

@Musta Nuoli, minä pidän kovasti Jääkärimarssista vaikka sanat ovatkin hieman liian sotaisat kaltaiselleni pasifistille. Sibeliuksen sävellys on kuitenkin mahtipontisen pompöösi joka uppoaa meikäläiseen kuin väärä raha voihin.

Anni Sinnemäki Ylen Rock-Suomessa 2010: "Sinä lähdit pois" 2 - YouTube
 
Bowie lauloi nuorena miehenä paljon majuri Tomista niin silloinhan on varmaankin selvää että Davidin elämänpiiri koostui astronauteista ja muista avarusmatkailijoista. Olisiko Bowie ihan itsekin ollut avaruusolento?

Ja A.W. Yrjänä lauloi Dantesta ja Raamatusta, vaikka tuskin oli hengissä 2 000 vuotta sitten. Miten tämä liittyy keskusteluun Ultra Brasta, jonka lauluissa Hesan kantakaupungin kultalusikkasuut laulavat Hesan kantakaupungin kultalusikkasuiden elämästä?
 

Aces High

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Red Wings, HIFK Gimmat, THFC
Kertaalleen siteerasin jo tässä ketjussa Jami Järvistä, joka osaa kiteyttää asian paremmin kuin minä:

Siksi – tosissaan tai ironisesti – Ultra Bra on hyvin porvarillinen yhtye. Sen lyriikoissa on tanssitunnille kipittäviä neitokaisia, kivijalkakahviloita, uima-altaita, ulkomaanmatkoja sekä loputtomasti aikaa hyvälle seksille ja kipeille parisuhdekiemuroille. Ultra Bran ihminen on tyttö tai poika, jolla on nuoruudestaan huolimatta kylliksi rahaa voidakseen asua etelähelsinkiläisessä jugend-talossa tupakoimassa erkkerissä ja kiskomassa olutta ”pitkäkaulaisista puolen litran pulloista”. Ultra Bran ihminen elää vapaaherran elämää.
Sun ja Jamin kannattaisi mennä oikeisiin töihin, eikä kadehtia lopettanutta vassari-bändiä.

Siinä teille köyhät näkökulmaa, tutuilta kulmilta vieläpä.

Linkki youtubeen.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Ja pakko vielä loppuun todeta että vaikka bändissä on hiton kovia soittajia niin yksi kaveri on kyllä vielä vahvasti ylitse muiden. Ja se ei ole Antti. Eikä Kerkko. Eikä kukaan muukaan usein esiin nostettu.
No varmaan sitten Ilmari Pohjola, vaikkei ihan Verneri-veljensä suosioon ole pystynytkään.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Johan on omituinen ketju. 200 viestiä yhtyeestä, joka on ihan kiva poppi pumppu, myynninedistämiseksi lisättynä hienoisella vasemmistolaisella mausteella. Bändi itsessään ei ole tuonut yhtään mitään uutta musiikkiin. Bändissä ilmeisesti todella hyviäkin muusikoita, no vokalistit on sitä perus Aikakone massaa. Omituisinta on, että joku vertaa bändiä esim Dingoon, joka kuitenkin ilmiönä on ihan eri planeetalta.
Brändäys tämän yhtyeen osalta on kylläkin todella onnistunut. On pystytty luomaan kuva, että bändissä olisi jotakin ihmeellistä, no pakko sanoa, että tämä brändäys on onnistunut juuri siihen ryhmään, mihin yhtye haluaakin samaistua, siis olla jotakin "älykköä" muun musiikin seassa.
Mutta loppuun, Suomessa on ollut paljon merkittävämpiä yhtyeitä. Yhtyeitä, jotka ovat polkaisseet käyntiin Suomessa tietynpopin/ rockin suuntauksen. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä varhaisimmilta ajoilta juuri Tasavallan Presidennti, Wigwam, myöhempiä esimerkkejä, one and only Hurriganes. Tämän jälkeen voidaan puhua Epuista, Pelle Miljoonasta ja jopa Popedasta. Sen jälkeen merkittävyydessään ihan eri levelillä kuin UB, on esimerkiksi Stone ja Stratovarius.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No varmaan sitten Ilmari Pohjola, vaikkei ihan Verneri-veljensä suosioon ole pystynytkään.
Tuli siis noista keikoista ensimmäisellä käytyä ja siellä hyppäsi Ilmari esiin huimalla soitollaan. Miehen roolihan on bändissä pienempi (ja levyillä vielä pienempi kun on isot puhallinsektiot) ja siksi ei tietenkään olekaan se kaveri jota sieltä ensin pitäisi nostaa esiin mutta veti niin älyttömän hyvin siellä että oli pakko mainita. Vaikkei olekaan veljensä, tai omana aikanaan isänsä tai isoisänsä, suosioon yltänytkään. Mutta ihmeellinen suku heillä. Käsittämätön määrä niin kovia muusikoita.

Pakko kyllä vielä todeta että @nummenkallio nosti hyvin esiin Tommi Saarikiven. Basso kun taas kuitenkin on isossa roolissa niin ihmeen vähän miestä huomioidaan. Lehtisellä ja Melasniemellä kun taas ne omat fanijengit löytyy, tosin SMG ollut tässä myös vaikuttajana ainakin Joelin kohdalla.

Johan on omituinen ketju. 200 viestiä yhtyeestä, joka on ihan kiva poppi pumppu, myynninedistämiseksi lisättynä hienoisella vasemmistolaisella mausteella. Bändi itsessään ei ole tuonut yhtään mitään uutta musiikkiin. Bändissä ilmeisesti todella hyviäkin muusikoita, no vokalistit on sitä perus Aikakone massaa. Omituisinta on, että joku vertaa bändiä esim Dingoon, joka kuitenkin ilmiönä on ihan eri planeetalta.
Brändäys tämän yhtyeen osalta on kylläkin todella onnistunut. On pystytty luomaan kuva, että bändissä olisi jotakin ihmeellistä, no pakko sanoa, että tämä brändäys on onnistunut juuri siihen ryhmään, mihin yhtye haluaakin samaistua, siis olla jotakin "älykköä" muun musiikin seassa.
Mutta loppuun, Suomessa on ollut paljon merkittävämpiä yhtyeitä. Yhtyeitä, jotka ovat polkaisseet käyntiin Suomessa tietynpopin/ rockin suuntauksen. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä varhaisimmilta ajoilta juuri Tasavallan Presidennti, Wigwam, myöhempiä esimerkkejä, one and only Hurriganes. Tämän jälkeen voidaan puhua Epuista, Pelle Miljoonasta ja jopa Popedasta. Sen jälkeen merkittävyydessään ihan eri levelillä kuin UB, on esimerkiksi Stone ja Stratovarius.
Eli jos bändi ei nouse kuolemattomaksi ilmiöksi niin kannattaa unohtaa se? Kaikki ug, tyylilajitjotka eivät valtavirtaan kuulu, proge viimeisten vuosikymmenten ajalta, jazz jne kannattaa jättää huomiotta koska eivät ole tarpeeksi isoja juttuja?

Mielenkiintoista on myös puhua uusien asioiden tuomisesta musiikkiin ja sitten nostaa Hurriganes esiin. Ganes ei kyllä todellakaan tehnyt mitään mitä ei olisi tehty jo kymmentä vuotta aiemmin. Sen sijaan pumpun ansioksi voidaan laskea rock-musiikin tunnetuksi tuominen myös suurten kaupunkien ulkopuolelle. Eli hyvän ilmiön sai aikaan. Mutta eikös tämä sitten ollut juuri sitä brändäystä?

En halua vähätellä metallipuolta koska siellä saralla Suomesta löytyy kovia yhtyeitä mutta se on kuitenkin enemmänkin iso ug-jengi ja tietyn porukan juttu. Mainittu Stone on esimerkiksi yhtye jonka tavallisista tallaajista varmaan aika moni joutuisi googlaamaan.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Mainittu Stone on esimerkiksi yhtye jonka tavallisista tallaajista varmaan aika moni joutuisi googlaamaan.

Mietin juuri mitähän hippeilyä tämä on enkä jaksa googlaa. Mitään merkittävää se ei voi olla, koska muutenhan siitä olisi kuullut.

Kivahan se on olla fanipoika, tunnustaudun itsekin sellaiseksi, mutta ei nyt jumalauta pidä kuvitella ketään muuta kiinnostavan.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
En alunperin halunnut tähän ketjuun mitään kirjoittaa, koska oma mielipiteeni on tullut selville jo toisessa ketjussa ja miksi tulla trollaamaan toisten faniketjuun. Mutta kun täällä keskustelu käy jo valmiiksi kuumana, niin sen verran voin avoimesti tunnustaa omalta osaltani, että yksi iso syy omaan inhooni on juurikin "taistolaisuus" ja Agit Prop vaikutteet/lainaukset. Todella ikävää ratsastamista asialla, jonka ei olisi toivonut koskaan Suomessa tapahtuneen. Historian häpeäpilkkuja.

Kyllä tuossa bändissä (musiikissa ja sen tuotteistamisessa) muutama muukin asia tökkii, mutta ne ovat lillukanvarsia tuon taistolaisuus-ratsastuksen rinnalla.

En kyllä pidä yleisesti ottaen monesta muustakaan "älykkö"-rokista/popista, eli siltä osin UB ei ole yksin joukossa. Musiikiliisia (esimerkiksi varsinaisesti tekniseen soittotaitoon) liittyviä ansioita en ole kieltämässä. Kyllä sillä saralla ihan ammattilaisista puhuttiin/puhutaan.

Onhan se omalla tavallaan hyvä juttu, että tällaisia artisteja/bändejä löytyy, jotka nostattavat näinkin kiivaita tunteita ja jakavat porukat kahteen leiriin. Ovat sitä kautta ainakin paikkansa ansainneet Suomi-musiikin historiassa, sitä en missään tapauksessa halua kiistää.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Aika mielenkiintoista tämä politiikka musiikissa. Kuuntelen sujuvasti sekä punkkia että natsiblackmetallia ja vaikka vuoronperään. Koskaan ole ollut mitään ongelmia. Toki jos politiikka on ainoa musiikillinen arvo, niin sitten ehkä. Mutta ne ihmiset ovat vain tyhmiä jotka nojaa sellaiseen kuuntelutottumuksissaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös