Sen ymmärrän, että ulkomaiset poliitikot muodon vuoksi tuomitsevat väkivallan. Mielenosoittajat/vallankumoukselliset ovat isossa kuvassa samaa porukkaa. Hallinnon näkökulmasta ei ole oleellista merkityseroa sillä, kuka siellä vastapuolen rivistössä kannattaa aseetonta vallankumousta ja kuka aseellista vallankumousta. Tilanteen ollessa päällä, tuollaista erottelua on jotakuinkin mahdotonta tehdä.
Ei se mene niin, että samassa rivissä joka toisella on kivääri kourassa ja vierustovereilla pasifisti-merkki rinnuksessa. Pasifisti-vallankumoukselliset ovat samalla tavalla vallankumouksellisia ja hallinnon vihollisia, vaikka muodollisesti ovatkin aseiden käyttöä vastaan.
Epäilemättä. Tyytyväinen ihminen ei lähde tuolla tavalla kaduille. Toisaalta, miettimisen arvoista voisi olla sekin, pyrkiikö oppositio vain kanavoimaan ihmisten tyytymättömyyden omaksi edukseen.
Asian voi nähdä perustellusti noin tai sitten asian voi nähdä perustellusti toisellakin tavalla. Onko toisilta ottaminen ja toisille antaminen epäoikeudenmukaista vai ei? Ja se, että virkojen haltijoilla tai vaikkapa eri lajiliittojen johtajilla on puoluekirja, ei ainakaan vahvista luottamustani sen suhteen, että tässä valtakunnassa pyrittäisiin jokainen tehtävä täyttämään parhaalla mahdollisella hakijalla. Yksittäisenä esimerkkinä muistuu myös AKT:n viestintäpäällikön tehtävän täyttäminen työttömällä kansanedustajan rouvalla, jonka koulutus ja työkokemus eivät mitenkään soveltuneet kyseiseen tehtävään.
En todellakaan tiedä, että ymmärrätkö lukemaasi vai kuinka selkeällä tavalla minun tulisi kirjoittaa, jotta asia menisi perille - ilmeisesti seuraava ei ollut riittävän selkeällä tavalla kirjoitettua:
"
Väkivallan ovat tuominneet lukuisat uskonnolliset johtajat joiden mielestä sivullisten ja haavoittuneita auttavien vapaaehtoisten ampuminen on vastoin kaikkia sääntöjä, viimeisimpien päivien aikana on todistetusti ammuttu useita vapaaehtoisia ensiapupaikoilla ja nämä vapaaehtoiset ovat pukeutuneet liiveihin joissa on punaisen ristin tunnus ja vapaaehtoiset ovat olleet aseistamattomia. Jos nämä vapaaehtoiset olisivat työskennelleet sodassa, jollaisena tilannetta tavallaan voi jopa pitää, ja heidät olisi ammuttu samalla tavalla, olisi ampuja syyllistynyt sotarikokseen.
Samaten on tuomittu väkivalta, joka on kohdistunut täysin sivullisiin titushkien ja Yön susien taholta, titushkit eivät millään muotoa valikoi uhrejaan vaan käyvät täysin sivullisten kimppuun - kuten nuoren jalkapalloilija Vladislav Kalitvintsevin kimppuun, joka on Ukrainassa varsin tunnettu urheilija."
Minä en kirjoittanut mistään väkivallasta jota käytetään "rintamalinjan" ytimessä olevia mielenosoittajia kohtaan vaan summittaisesta väkivallasta, joka käytetään sellaisia ihmisiä kohtaan jotka ovat täysin sivullisia tai vapaaehtoisia auttamassa joukkosidontapaikoilla tai muissa sellaisissa paikoissa, jotka yleisesti on tavattu sivistyneessä maailmassa rauhoittaa väkivallalta tilanteissa joissa kyseisiä paikkoja ei käytetä hyökkäystoimintaan. Ja sitten sinä kirjoittelet tilanteesta, jossa sotilaan on mahdotonta tehdä eroa siitä ovatko vierekkäiset henkilöt aseistautuneita vai aseistamattomia.
Jopa minä voin ymmärtää sen, että tietyissä tilanteissa poliisin tai muiden turvallisuusviranomaisten on käytettävä voimatoimia mielenosoittajia kohtaan, jopa ammuttava heitä ja jotta esimerkkini tulisi helpommin ymmärrettäväksi siirrän tapahtumat Ukrainasta Suomeen ja Helsinkiin.
Jos Suomessa mielenosoittajat valtaisivat Senaatin torin ja vaatisivat väkivaltisesti hallitusta ja presidenttiä eroamaan, ja käyttäisivät aseita poliiseja vastaan niin ymmärrän sen, että tällöin poliisi voi joutua turvautumaan ampuma-aseisiin tilanteen ollessa päällä. Mutta ymmärrykseni alkaisi olla koetuksella jos samaiset poliisit ryhtyisivät ampumaan summittaisesti ihmisiä Senaatin torin sijaan Mannerheimintiellä, satojen metrien päässä "rintamasta" ja vieläpä kohdistaisivat tulensa vapaaehtoisiin hoitohenkilökunnan edustajiin, haavoittuneisiin ihmisiin ja jopa rauhanomaisiin mielenosoittajiin, jotka sanan- ja kokoontumisvapautta hyväksi käyttäen ilmaisevat mielipiteensä maan hallinnosta.
Ja vielä enemmän ymmärrykseni joutuisi koetukselle jos hallitus määräisi tarkka-ampujia talojen katoille tulittamaan mielenosoittajia ja heidän mahdollisia tukijoita ja että nämä tarkka-ampujat tulittaisivat tappaakseen ihmisiä satojen metrien päässä ns. rintamalinjasta. Nämä tarkka-ampujat Kiovassa valitsivat kohteensa tappamistarkoituksessa ja he ampuivat kaikkia mahdollisia kohteita pääasiassa päähän, kaularangan alueelle ja keskivartaloon ja tämän lisäksi tarkka-ampujat käyttivät tunkeutumiskykyisiä luoteja joilla saattoi ampua luotiliivien läpi. Tarkka-ampujien käyttö ei ole mitään joukkojen hallintaa vaan niiden tarkoituksena oli vain ja ainoastaan tappaa.
Eikä minulta oikein heruisi ymmärrystä jos poliisit metsästäisivät haavoittuneita ja loukkaantuneita sairaaloissa vieden heitä hoitohenkilökunnan käsistä pidätyskeskuksiin.
Ja tämä kaikki siitä lähtökohdasta, että hallitus on toiminut laillisesti Suomessa ja ettei hallinto itsessään ole ennen mielenosoituksia syyllistynyt mielivaltaan tai muihin pakkokeinoihin, kuten hallinto Ukrainassa on syyllistynyt. Ikävä kyllä Ukrainassa maan johto saa syyttää paljolti itseään siitä mitä tapahtui, käytännössä he aloittivat väkivallan jo vuosia sitten ryhtymällä turvautumaan titushkoihin sekä Yön susiin halutessaan vaimentaa poliittisia vastustajia, tutkivaa journalismia, kansalaisaktivisteja etc.
Ja Ukrainassa tavalliset kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen, eivät yksin EuroMajdanin edustajat. Kiovassa satoja ja taas satoja perheenäitejä on lähtenyt vapaaehtoisina auttamaan hoitohenkilökuntaa sairaaloihin, koska heidän mielestä se mitä hallinto tekee ei ole oikein. Tai kuinka satoja perheenisiä on töidensä jälkeen viettänyt aikaa kotikulmilla partioiden titushkoita ja Yön susia vastaan ja monissa paikoin on jopa pystytetty barrikadeja reiteille joita Berkut on käyttänyt siirtyessään paikasta toiseen. Tai kuinka Kiovaan on tullut jo kymmeniä poliiseja Lvivistä ja muualta Ukrainasta tukemaan EuroMajdania yksinkertaisesti sen tähden, koska heidän mielestä se mitä hallinto tekee ei ole oikein, heidän mielestä hallinto on menettänyt arvovaltansa ja oikeutensa ja siksi EuroMajdan ansaitsee kaiken mahdollisen tuen - ja nämä poliisit ovat saapuneet paikalle aseistautuneina.
Tietenkin eri tahot pyrkivät hyötymään tilanteesta, mutta tilanne ei olisi ajautunut tällaiseksi jollei vuosia jatkuneet ja kaiken aikaa lisääntyneet väärinkäytökset olisi ajaneet maata kaaottiseen tilaan ja jollei Janukovitsh olisi "myynyt" Ukrainaa venäläisille. EU:n kanssa laaditun sopimuksen hylkääminen Moskovan painostuksesta oli se viimeinen pisara ja osa kansasta katsoi tulleensa syvästi petetyksi ja mitä kauemman aikaa mielenosoitukset ovat jatkuneet sitä enemmän kansan hiljainen osa on alkanut vastustaa hallitusta ja presidenttiä ja tukea EuroMajdania. Joten kaikki taustat huomioiden ymmärrän ukrainalaisten valinnan, ymmärrän sen, että kansa lähti kaduille ja ymmärrän sen, että se lopulta tarttui aseisiin. Toisaalta ymmärrykseni ei tahdo riittää siihen, että edelleen on ihmisiä, jotka kykenevät vertaamaan Suomessa tehtyjä yksittäisiä väärinkäytöksiä - jotka nekin on toki tuomittavia - monissa maissa harjoitettuun systemaattiseen oman vallan väärinkäyttöön ja oman edun tavoitteluun, jonka seurauksena miljardit katoavat valtion kassasta hallinnon ja sen tukijoiden taskuihin.
Ja toisaalta ymmärrykseni hallinnon toimia kohtaan on hyvin vähäistä sen jälkeen kun olen lukenut mahdollisimman paljon erilaisia uutisia maasta ja analyysejä maan tilasta ja siitä mihin jamaan maa on viimeisten vuosien kuluessa ajautunut. Ja nyt vedän narut yhteen ja totean, että jos Suomessa hallitus ja presidentti toimisivat samalla tavalla mitä Ukrainassa hallinnon edustajat toimivat, niin hyväksyisin aseellisen kapinan ja vallankumouksen yrittämisen. Koska en koe itseäni suomalaiseksi, niin en tiedä ottaisinko itse kapinaan osaa vai en, mutta voi olla, että sinä hetkenä minä en saattaisi tehdä muuta valintaa kuin olla tukemassa mielenosoittajia. Mutta jokainen meistä tietty tekee omat valintansa omien tarkoitusperiensä pohjilta.
vlad.