Tilanne idässä eli pääasiassa Donetskin ja Luhanskin oblasteissa alkaa saada entistäkin mielenkiintoisempia piirteitä - pohdinnan taustalla ystäväni seikkaperäinen viesti tilanteesta.
Kuten olen tullut maininneeksi, separatistien taustalta löytyy myös paikallisia tukijoita - oligarkkeja ja liikemiehiä, jotka aiemmin tukivat Janukovitshin hallintoa ja ovat tiiviissä yhteydessä Alueiden puolueseen tai ovat jopa vaikutusvaltaisia jäseniä - kuten Rinat Akhmetov. Osa näistä tukijoista on ukrainalaisittain tai jopa eurooppalaisittain rikkaita, kuten juuri Akhmetov, ja lähtivät tukemaan separatisteja sillä ajatuksella, että pyritään saamaan alueille mahdollisimman suuri itsehallinto tai jopa autonomia ja täten Kiovan keskushallinnon mahdollisuus kontrolloida alueita on mahdollisimman pieni, jolloin bisneksille on varsin vähän haittaa ja samalla myös mahdollisuus keskushallinnon kontrolloida korruptiota on pienempi kun paikallishallinnoilla on suuri valta kaikkeen toimintaan.
Näiden tahojen intresseissä ei siis oikein ollut liittyä Venäjään, koska Venäjään liittyminen saattaisi olennaisella tapaa vähentää heidän kykyään operoida itsenäisesti alueilla kun yllättäen paikallisten toimijoiden kilpailijoiksi olisikin saattanut tulla Putinin suosimia toimijoita Venäjältä. Mutta nyt tilanne idässä onkin ajautunut siihen, että aseellisesti voimakkain ja samalla äänekkäin ryhmä kannattaakin Venäjään liittymistä ja haluaa monin paikoin määräävän aseman neuvotteluihin kun vastaavasti nämä maltillisemmat ryhmät - vaikka lukumääräisesti ovat vielä suurempia - jäävät näiden äänekkäämpien ja raskaasti aseistettujen ryhmien jalkoihin. Toistaiseksi ryhmät tekevät yhteistyötä, koska se hyödyttää kumpaakin, mutta ei ole todellakaan vaikea päätellä, että kumpi ryhmistä lopulta haluaa hallita aluetta ja kummalla siihen on enemmän voimaa.
Tilanne on siis se, että paikalliset liikemiehet ja oligarkit (sekä monet virkamiehet) antoivat pirulle pikkusormen mutta nyt se piru on vienyt koko käden. Ja nyt tilanne alkaa olla se, että riveistä on enää hyvin vaikea livetä - tai se alkaa olla mahdotonta, Harkovan pormestarille Gennadi Kernesille kävi kuten kävi. Hänhän oli alkujaan Janukovitshin tukija ja venäläismielinen, mutta kantansa - useasta syystä johtuen lientyi ja suhtautuminen vt. hallintoon Kiovassa muuttui maltillisemmaksi - kunnes nyt sitten tuntemattomien aseistautuneiden miesten joukko ampui häntä jokunen päivä sitten. Tekijähän voi olla kuka tahansa, mutta venäläismielisiltä motiivi löytyy ja Kernes toimisi oivallisena varoittavana esimerkkinä heille jotka meinaavat livetä rivistä.
vlad.