Minä uskon venäläisten - jos tilanne Itä-Ukrainassa karkaa käsistä - turvautuvan pääasiassa konventionaalisiin sodankäynnin metodeihin, eli tykistön + mekanisoitujen joukko-osastojen käyttöön. Toki ilma-asetta käytetään tarpeen ja tilaisuuden tullen.
Tämän lisäksi venäläiset tulevat käyttämään apuna saman sortin puolisotilaallisia yksiköitä ja palkkasoturi-joukkoja, kuin tähänkin asti Krimillä. Esimerkiksi Itä-Ukrainan venäläismielisiä.
Perusteluja:
- Tämän hetken "sotaharjoitukset" ja paikalle tuotu kalusto tukee tätä teoriaa. vlad muistaa ehkä tarkemmin Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä olevien joukkojen vahvuuksia, itse en koe tarpeelliseksi alkaa niitä tähän etsimään.
Olen sillä kannalla, että mikäli tilanne eskaloituu laajemmaksi ja pidempiaikaiseksi yhteenotoksi Ukrainan itä- ja etelä-osiin (itseasiassa olen kallistumassa sille kannalle, että jos Venäjä hyökkää manner-Ukrainaan, se tulee pyrkimään koko Ukrainan etelärannikon miehittämiseen), Venäjä tulee turvautumaan hyvin pitkälle konventionaaliseen ja perinteiseen sodankäyntiin.
Operaation alussa Venäjä varmasti tulee käyttämään erikoisjoukkoja samalla tavalla kuin Krimillä, mutta on huomioitava se ettei Venäjällä ole erikoisjoukkoja niin paljon, että ne kykenisivät sitoutumaan alueelle kuukaisien tai jopa vuosien ajaksi vaan loppujen lopuksi alueelle tultaisi sijoittamaan vanhemmalla kalustolla varustettua asevelvollisista koottua joukkoa, joiden moraali ei välttämättä ole niin korkea kuin erikoisjoukoilla. Joita toisaalta on helpompaa käyttää laajamittaisiin "massataisteluihin" jos sellaisia tulee, koska kaikesta huolimatta Venäjän asevoimissa erikoisjoukkojen uhraamiseen on suhtauduttu aivan toisella tavalla kuin asevelvollisten, jopa siten, että hetimmiten kun tilanne on hallinnassa päävastuu on asevelvollisilla, koska - raadollisesti ajateltuna - Venäjän kannalta on sama kuoleeko sata tai tuhat asevelvollista mutta sadan tai tuhannen erikoisjoukkoihin kuuluvan sotilaan menettäminen kirpaisee huomattavasti enemmän.
Nyt Krimille on sijoitettuna reilut 22 000 erikoisjoukkojen sotilasta pääasiassa asevoimista, ja vaikka maahanlaskujoukkojen rykmenttejä on paljon muualla Venäjällä aivan kuten on muitakin "keihäänkärki-yksiköitä", ei Venäjä voi kuitenkaan keskittää kaikkia parhaimpia joukkoja yhteen paikkaan vaan tietyt varmuusyhtymät on säilytettävä asemissa muualla maassa, joten kuinka paljon enemmän Venäjä voi erikoisjoukkoja enää Ukrainaan edes tuoda? Kenties kaksinkertaistaa määrään jos pysytellään asevoimien yksiköissä, selkeästi enemmän jos mukaan otetaan sisäministeriön erikoisjoukkoja, mutta jokainen varmasti ymmärtää ettei esim. 50 000 erikoisjoukkojen sotilaalla kuitenkaan miehitetä useiden miljoonien asukkaiden alueita, joissa vieläpä tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät välttämättä antaudu taistelutta ja ilman sissisotaa - ja tämäkin vain olettamuksena jos miehitys käsittää vain ja ainoastaan Luhansk, Donetsk ja Harkova alueet ja ehkäpä Krimiin rajoittuvat alueet (Kherson ja sen rajanaapuri Zhaporizhzhya).
Siinä vaiheessa kun alueet on miehitetty, alueille tullaan siirtämään myös sisäministeriön erikoisjoukkoja vastaamaan sisäisestä turvallisuudesta, aivan kuten nämä joukot kantavat pääasiallisen vastuun Venäjän Kaukasuksen turvallisuuden takaamisesta. Ja tietty alueen venäläismielisestä väestöstä pyritään värväämään puolisotilaallisia yksiköitä turvaamaan aluetta ja varmasti alueen poliisivoimat tulevat pohjautumaan pääasiassa etnisesti venäläisiin.
Oikeastaan se kalusto jota Krimille on viimeisimpien päivien aikana siirretty kuvaa osaltaan sitä millaisella kalustolla mahdollisiin sotatoimiin ryhdyttäisi, Krimille on siirretty raskasta telatykistöä, taistelupanssarivaunuja sekä lisää IFV ja APC-ajoneuvoja. Näitä tukemaan on tuotu erilaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, Kerchiin saapui jokunen päivä sitten 12 kpl S-300P-järjestelmän laukaisualustoja ja tutka- sekä tulenjohtoajoneuvoja. Samaten alueelle on pystytetty venäläisten toimesta runsaasti uusia ilmavalvonta- ja tulenjohtotutkia.
Venäjän puolella järjestetty suuri sotaharjoitus antoi myös kuvan varustuksesta jolla sotatoimiin tultaisi ryhtymään ts. panssarikalustoa ja motorisoituja yksiköitä ja näitä tukien erilaista tykistöä ja raketinheirinkalustoa. Toki harjoituksissa on ollut mukana myös asevoimien erikoisjoukkoja mutta suuremmassa roolissa ovat olleet erilaiset motorisoidut yksiköt joita tykistö tms. tukee. Siitä en ole perillä onko esim. Eteläisen sotilaspiirin 49. armeijan Adygeiaan sijoitettuja Iskander-M -ohjuksia siirretty alueelta pohjoisemmaksi käytettäväksi mahdollisesti Ukrainaa vastaan. Ohjukset on kuitenkin siirrettävissä parissa päivässä Ukrainan vastaiselle rajalle.
Venäjä tulee käyttämään myös ilmavoimia Ukrainaa vastaan, mutta en täysin luota siihen, että Georgian sodan jälkeen operatiivinen toiminta eri aselajien kesken on jo sillä tasolla, että ilmavoimien ja maavoimien olisi mahdollista suorittaa laajoja yhtenäisiä ja voimakkaita operaatioita. Toisin sanottuna verrattuna Yhdysvaltojen käymiin sotiin, en usko, että Venäjän sotaretkessä nähtäisi ilmavoimien taholta suoritettuja laajoja useiden päivien mittaisia pommituskampanjoita, eikä se välttämättä ole heille eduksikaan, koska tarkoitus on vapauttaa ja liittää alueet Venäjään ja saada yhteiskunta toimimaan liitoksen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Mutta en jaksa uskoa, että huomattava osa Ukrainaa onnistutaan liittämään Venäjään yhtä kivuttomasti kuin Krim - tai jos onnistutaan niin kenties se on merkki siitä, että Ukraina ei ole kypsä ottamaansa rooliin.
vlad.