Mainos

Ukrainan sisä-, ulko- ja talouspolitiikka

  • 1 126 453
  • 6 877

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ei ole onnettomuus, toimintahäiriö vain.

Ekana tuli mieleen, että onko putinisteilta päässyt narukerä kokonaan karkuun. Kertoo aika paljon Venäjän nauttimasta luottamuksesta, että piti ihan vakavissaan miettiä moista.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014120318888281_ul.shtml
Gorbatshovin mukaan Venäjän presidenttiVladimir Putin on pitänyt mallikkaasti huolta Venäjän turvallisuudesta vahvistaessaan ja kehittäessään armeijaa.

- Olemme nyt aseistettuja, joten voimme tarpeen tulla vastata samalla mitalla. Mutta en usko, että se on tässä vaiheessa tarpeellista. Kylmä sota on vain estettävä.
My country, right or wrong. Noin se menee ja Gorba on Putinin kelkassa. Hiukan ihmettelen tätä harkitsematonta liikettä. Näitä uhkailuja sodasta on tullut moneen suuntaan, peitetysti ja vähemmän hienostuneesti. Tämän asian suhteen Putlerilla on lähtenyt narukerä lapasesta. Putinin valtit on ydinaseet (joita ei voi käyttää) ja häikäilemättömyys. Älykäs olisi turvannut Krimin ja pistänyt pisteen pakotteille. Nyt öljyn hinta on laskussa ja homma kusemassa reisille Venäjän kannalta. Todenäköisesti Krimi nostetaan vielä takaisin pöydälle, koska narukerä...
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
http://yle.fi/uutiset/reuters_ukrainassa_tapahtunut_ydinonnettomuus/7666491 Eli Reutersin tietojen mukaan Kaakkois-Ukrainan Zaporizhiessä tapahtunut ydinonnettomuus. Kyseessä on Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin ydinvoimalaitos. En löytänyt vielä tarkempaa tietoa tapahtuneesta.
Ei ole onnettomuus, toimintahäiriö vain.

Ekana tuli mieleen, että onko putinisteilta päässyt narukerä kokonaan karkuun. Kertoo aika paljon Venäjän nauttimasta luottamuksesta, että piti ihan vakavissaan miettiä moista..
Omaa kieltään kertoo myös se, että ydinvoimalaitoksen toimintahäiriö, jonka kestoksi on arvoitu vuorokausi, uutisoidaan ydinonnettomuutena.

Reuters voisi seuraavaksi kertoa, että myös Suomessa tapahtuu vakavia ydinonnettomuuksia vuosittain, ja sillä keppihevosella voisi sitten itse kukin taho ratsastaa mielin määrin.
 
Viimeksi muokattu:

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vastaaminen on sikäli hiukan haasteellisempaa, koska tuntemani ukrainalaiset (tai Ukrainassa asuvat venäläiset) ovat syntyneet ja kasvaneet aikuisuuteen Neuvostoliitossa, joten heille talvisota oli "rajakahakka luoteisrajalla", joten käsittely liene sen mukaista. Eli vaatii siis selkeää oma-alotteillisuutta tai harrastuneisuutta, jotta kykenee muodostamaan selkeämmän kuvan talvisodasta, jatkosodasta nyt puhumattakaan.
-clip-
Pitänee joku hetki jutella paremmin talvisodasta ystäväni kanssa, ja udella häneltä kuinka asiaa käsiteltiin 70- ja 80-luvun neuvostoliittolaisessa koululaitoksessa.

Kiitos vastauksesta, kuten myös tulevattomalle ja MustilleKorteille. Näin oikeastaan arvelinkin asian olevan. Jos vaan tulee sopiva tilaisuus, niin kysele vlad ihmeessä joskus aiheesta ystävältäsi. Oma veikkaukseni on, että aihetta ei olisi ihmeemmin käsitelty, koska hieman myöhemmin alkanut suuri isänmaallinen sota on luonnollisesti ollut Neuvostoliiton historiassa kaikkein merkittävin konflikti. Ja historiankirjoissa se on ollut helppo esittää kansallistunnetta nostattavasti. Talvisota ja Puolan offensiivi sen sijaan ovat olleet varmasti vaikeammin perusteltavia, ja siksi niistä lienee mieluiten vaiettu.

Olen itse lukenut, että neuvostoliittolaisissa sotahistoriikeisa talvisodasta olisi joskus 50-luvulla mainittu, että sen avulla varmistettiin Leningradin sotilaspiirille paremmin puolustettavat rajat. Noilta osin tuo tulkinta noudattelee siis jo talvisotaa edeltäneiden Moskovan neuvottelujen yhteydessä esitettyjä perusteluja ehdotetuille rajamuutoksille. Uskoisin, että koululaisten kirjoissa tulkinta talvisodasta olisi siis korkeintaan ollut samaa luokkaa. Tosin todennäköisimpänä pidän kuitenkin, että aihe olisi jätetty käsittelemättä kokonaan.

Tulevattoman blogin ensimmäinen julkaisu vaikutti lupauksia herättävältä. Ukraina on aina kiinnostanut minua matkakohteena. Se on kuitenkin yhä minulla yksi muutamista vielä valloittamatta olevista Euroopan maista. Juuri tällä hetkellä en tuonne maan tilanteen vuoksi kuitenkaan viitsi matkustaa, mutta kiinnostusta on silti hyvä pitää yllä.
 

Komisario Fix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, FC Jazz
Iltalehdessä Olli Ainolalta ihan mielenkiintoinen näkökulma http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120518892677_uu.shtml Ukrainan tilanteeseen. Kirjoituksessa on referoitu Presidentti Niinistön näkemyksiä mahdollisuudesta, että Ukrainassa käydään talvisota. Ei aseiden, ei maakaasun vaan hiilen voimalla. Kirjoituksen mukaan Ukraina tuottaa peräti 40% sähköenergiastaan hiilen voimalla ja kusiseksi tilanteen tekee, että monet suuret hiilikaivokset ovat separatistien hallitsemilla alueilla. Ainola epäilee Putinin taktiikaksi aiheuttaa energiapulan kautta sekaannusta Ukrainaan, jolloin se pyytäisi apua länneltä. Mikäli länsi ei auttaisi riittävästi, voitaisiin Ukrainan länsimielinen hallitus saada kaatumaan ja Ukraina olisi Venäjälle taas vapaata riistaa.

Luultavasti ketjussa on asiaa jo jossain vaiheessa sivuttu, mutta mielenkiintoista olisi kuulla näkemyksiä asiaan ketjun aktiivisimmilta jäseniltä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tässä nettiä selaillessa törmäsin uutiseen Kiinan halusta avata "Uusi silkkitie" ja maan presidentti on luvannut tähän projektiin liittyvään rahastoon 40 miljardia dollaria. Tapauksesta tekee Ukrainaan liittyvän ja mielenkiintoisen seikan sen vuoksi, että tämä projekti voi olla aikamoinen läpsäisy Venäjän kasvoille, joka unelmoi yhä Euraasian liitosta. Tällä hetkellä Kiina on tietenkin elintärkeä kauppakumppani Venäjälle, eikä Venäjällä taida olla kiveksiä ruveta pullistelemaan Kiinalle, joka haaveilee paremmista (etenkin nopeammista) kauppareiteistä Euroopan suuntaan. Tässä lainaus Suomenpankin sivuilta ja alla linkki sinne:.

Tällä viikolla luin (vai olikohan se viime viikko?) artikkelin, jonka mukaan Keski-Aasian tasavaltojen lakeja ollaan tiivistä tahtia "venäläistämässä", Kirgisiassa eräitä lainkohtia Venäjältä ollaan jo siirtämässä/siirretty maan lakeihin ja niistä on tarkoitus äänestää parlamentissa (mikä liene lähinnä muodollisuus tässä tapauksessa) ja toiminnan tarkoituksena on sitoa alueen valtiot entistä tiukemmin Venäjän yhteyteen ja tietenkin helpottaa talousyhteistyön tekemistä, mutta hyväksyttävien lakien joukossa on myös sellaisia lakeja joilla ei ole laisinkaan tai juuri laisinkaan taloudellista aspektia, kuten homopropaganda-laki.

edit: Artikkeli: Paluu Moskovan valtapiiriin.

"Venäjä tavoittelee entisten neuvostotasavaltojen palauttamista hallintaansa. Kirgisian lainsäädäntöä venäläistetään paraikaa, ja seuraavaksi vuorossa saattaa olla Tadžikistan." (ulkopolitiikka.fi).

vlad.
 
Viimeksi muokattu:

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kiinalaiset ymmärtää geopolitiikan päälle ja on epämielyttävä kilpailija Venäjälle. He eivät ole lännen kaltaisia nössöjä, diktatuuri antaa suurempia mahdollisuuksia toimia molemmin puolin Venäjän itärajaa. Kuinka hyvin Kiina pystyy käyttämään taloudellisesti ylivertaista asemaansa tässä kilvassa?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Iltalehdessä Olli Ainolalta ihan mielenkiintoinen näkökulma http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120518892677_uu.shtml Ukrainan tilanteeseen. Kirjoituksessa on referoitu Presidentti Niinistön näkemyksiä mahdollisuudesta, että Ukrainassa käydään talvisota. Ei aseiden, ei maakaasun vaan hiilen voimalla. Kirjoituksen mukaan Ukraina tuottaa peräti 40% sähköenergiastaan hiilen voimalla ja kusiseksi tilanteen tekee, että monet suuret hiilikaivokset ovat separatistien hallitsemilla alueilla. Ainola epäilee Putinin taktiikaksi aiheuttaa energiapulan kautta sekaannusta Ukrainaan, jolloin se pyytäisi apua länneltä. Mikäli länsi ei auttaisi riittävästi, voitaisiin Ukrainan länsimielinen hallitus saada kaatumaan ja Ukraina olisi Venäjälle taas vapaata riistaa.

Luultavasti ketjussa on asiaa jo jossain vaiheessa sivuttu, mutta mielenkiintoista olisi kuulla näkemyksiä asiaan ketjun aktiivisimmilta jäseniltä.

Toistaiseksi merkkejä "hiilisodasta" ei ole näkyvillä - mutta on huomioitava, että talvi on vasta aluillaan. YLE:n uutisoinnin mukaan Ukraina on maksanut ennakkomaksun kaasutoimituksista Venäjän kaasujätti Gazpromille:

"Ukrainan hallitus odottaa Venäjän aloittavan jälleen maakaasuntoimitukset Ukrainaan tänään maanantaina. Ukrainan kaasuyhtiö Naftogaz maksoi viikonloppuna 378 miljoonan dollarin eli noin 306 miljoonan euron ennakkomaksun Venäjän kaasujätille Gazpromille. Venäjä keskeytti kaasuntoimitukset Ukrainaan kesäkuussa vedoten Ukrainan velkarästeihin.

– Olemme maksaneet summan 1 miljardista kuutiometristä. Maanantaista alkaen alamme vastaanottaa sitä, Ukrainan energiaministeri Volodymyr Demtšyšyn sanoi ukrainalaisen televisiokanavan 1+1:n haastattelussa sunnuntai-iltana
." (lainaus: YLE).

Tämä varmasti helpottaa jonkin verran tilannetta läntisessä Ukrainassa, samoin kuin se, että

"Venäjä on myös aloittanut keskeytyksissä olleet hiilitoimitukset Ukrainaan. Ukrainan energiaministeriö kertoo, että noin 50 000 hiilitonnia kuljettavat junanvaunut ovat päässeet rajan yli Venäjältä Ukrainaan.

Venäläinen Kommersant-lehti huomauttaa, että hiilitoimituksetkin pääsivät jatkumaan heti, kun Gazprom oli vastaanottanut Ukrainan ennakkomaksun maakaasusta.

Lehden lähteiden mukaan hiilitoimitukset keskeytettiin Venäjän viranomaisten salaisella määräyksellä
." (lainaus: YLE).

Eli toistaiseksi ei näytä siltä, että maiden välille olisi syttymässä "energiasota", mutta on tietenkin syytä muistaa alkuperäinen tilanne ja se, että tällä hetkellä Ukraina ei ole energiatuotannon suhteen täysin omavarainen, koska huomattava osa niistä merkittävimmistä hiilikaivoksista todellakin sijaitsee separatistien hallinnoimalla alueella. Toisaalta energiapula vaivaa myös separatistien hallinnoimia alueita, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen ettei Venäjä - ainakaan vielä - ole halukas ryhtymään "hiilisotaan" Ukrainan kanssa. Ja separatistien hallinnoimalla alueella tilanne on (ainakin tällä hetkellä) kohtalaisen huono, koska sähkökatkoja on kaiken aikaa, lämmistysongelmat ovat jokapäiväisiä - alue ei ole omavarainen energiatuotannon suhteen (eikä kyllä minkään muunkaan asian suhteen). Mutta jännittyneenä odottelen tammi-helmikuuta ja mitä tuleman pitää, koska kaasu ja hiili ovat oivallisia kiristysaseita Venäjälle, enkä toisaalta usko, että ihan helpolla Ukraina saa lännestä riittävää apua korvatakseen mahdolliset puutteet energiatuotannossa, joita uskon talven mittaan ilmaantuvan syystä tai toisesta (pidän siis myös mahdollisena Venäjän "kaasu- ja hiiliaseen" käyttöä.)

vlad.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Minä yllättyisin jos uutisoitaisiin venäläisten poistuneen tai tulitauon pitävän.

Raja Venäjän ja Itä-Ukrainan välillä on avoin ja liikenne Kiovan kontrollin ulkopuolella. Silovikit voi varustaa ns sepataristit mielensä mukaan ml elävä voima. Minun veikkaus hyökkäyksen suhteen on, että mahdolliset isommat operaatiot ei tapahdu sydäntalvella. Siviileille on luvassa todella karu talvi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kiitos vastauksesta, kuten myös tulevattomalle ja MustilleKorteille. Näin oikeastaan arvelinkin asian olevan. Jos vaan tulee sopiva tilaisuus, niin kysele vlad ihmeessä joskus aiheesta ystävältäsi. Oma veikkaukseni on, että aihetta ei olisi ihmeemmin käsitelty, koska hieman myöhemmin alkanut suuri isänmaallinen sota on luonnollisesti ollut Neuvostoliiton historiassa kaikkein merkittävin konflikti. Ja historiankirjoissa se on ollut helppo esittää kansallistunnetta nostattavasti. Talvisota ja Puolan offensiivi sen sijaan ovat olleet varmasti vaikeammin perusteltavia, ja siksi niistä lienee mieluiten vaiettu.

Pahoitteluni vastaamiseni lievästä venymisestä.

Jutustelin itsenäisyyspäivän aikoihin hiukan aiheesta, lähinnäkin siltä kantilta tarkasteltuna, että mitä neuvostoperuskoulussa Neuvostoliiton ja Suomen välillä käydyistä sodista opetettiin - vai opetettiinko mitään.

Tavallaan vastaus oli odotettu mutta silti tietyssä mielessä yllätyksellinen, nimittäin ystäväni aikaan (eli 70- ja 80-luvun alkupuolella) koko peruskoulun aikana ei mainittu laisinkaan sitä, että Suomi ja Neuvostoliitto olivat sotineet toisen maailmansodan aikana kahdesti - asiasta ei oltu mainittu sanallakaan yhtään mitään, kuten ei niin kovin monesta muustakaan asiasta. Ystäväni sai tietää näistä sodista sitten vasta myöhemmin mentyään yliopistoon opiskelemaan historiaa - opinnot hän aloitti Neuvostoliiton aikaan mutta päätti ne Ukrainan itsenäistyttyä. Vasta siis yliopistossa mainittiin tällainen pieni pikkuseikka kuin Suomen ja Neuvostoliiton väliset sodat toisen maailmansodan aikana. Näin siis Donetskissa, mutta olettaisin, että opetusohjelmaa on noudatettu varsin tiukasti noihin aikoihin kautta Neuvostoliiton.

En sitten tiedä kuinka opettaminen muuttui Gorbatshovin ja perestroikan aikakaudella, tuolloinhan osa vaietuista aiheista nousi julki ja esim. ukrainalaisia koskettanut holomodor mainittiin ja tunnustettiin ensimmäisen kerran. Joten voi olla, että Gorbatshovin aikakaudella myös tällaiset pikkusodat saivat ensikertaa maininnan historian opetuksen yhteydessä myös peruskoulussa.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Oletko kuullu vlad tutuilta mitään Donetskista?

Tänään Donetskissa on tietämäni mukaan ollut "normaali" päivä - kaikki on normaalia, eli mitään massiivisia taistelutoimia ei ole ollut eli ilmeisesti se päivän tulitauko on pitänyt suhteellisen hyvin. Sen sijaan eilen tilanne oli olennaisesti heikompi ja laajoilla alueilla Donetskin esikaupunkialueita oli raskasta tykistötulitusta ja raketinheitintulitusta separatistien ja ATO:n välillä. Vaikea sanoa mihin suuntaan tilanne kaupungissa ja alueella kehittyy, tällä viikolla on Minskin kokous ja moni elättelee sen suhteen toiveita - toiveita paremmasta tulevasta ja siitä, että edes hetken saisi hengittää rauhassa ja elää normaalia elämää tai niin normaalia kuin on mahdollista.

Donetskin kansantasavallan eläkeläisten kannalta suotuisaa on seuraava uutinen:

"Itä-Ukrainaan separatistien perustama Donetskin kansantasavalta on aloittanut eläkkeiden maksun, kertoo kaupungissa oleva Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall. Tämä osoittaa sen, että separatistien kansantasavalta on alkanut organisoitumaan, ja että se on saanut kerättyä verotuloja." (lainaus YLE).

Toisaalta eläkeläisiin panostetaan varmaan poliittisistakin syistä, koska he ovat suurelta osin kansantasavallan hiljaisia tukijoita ja huomattava osa heistä haikailee edelleen neuvostoaikoja. Vastaavasti työväestöstä kohtalainen osa on vailla työtä, tai jos on työtä ei tule palkkaa - eikä yksityisyrittäjillä pyyhi kovinkaan hyvin, moni tuijottelee seiniä kotonaan tai tyhjissä liikehuoneistoissa jo ties monettako kuukautta.

vlad.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pahoitteluni vastaamiseni lievästä venymisestä.

Jutustelin itsenäisyyspäivän aikoihin hiukan aiheesta, lähinnäkin siltä kantilta tarkasteltuna, että mitä neuvostoperuskoulussa Neuvostoliiton ja Suomen välillä käydyistä sodista opetettiin - vai opetettiinko mitään.

Eipä mitään, mielenkiintoisesta aiheesta käydyn keskustelun tuloksia odottaa mielellään.

Tavallaan vastaus oli odotettu mutta silti tietyssä mielessä yllätyksellinen, nimittäin ystäväni aikaan (eli 70- ja 80-luvun alkupuolella) koko peruskoulun aikana ei mainittu laisinkaan sitä, että Suomi ja Neuvostoliitto olivat sotineet toisen maailmansodan aikana kahdesti - asiasta ei oltu mainittu sanallakaan yhtään mitään, kuten ei niin kovin monesta muustakaan asiasta. Ystäväni sai tietää näistä sodista sitten vasta myöhemmin mentyään yliopistoon opiskelemaan historiaa - opinnot hän aloitti Neuvostoliiton aikaan mutta päätti ne Ukrainan itsenäistyttyä. Vasta siis yliopistossa mainittiin tällainen pieni pikkuseikka kuin Suomen ja Neuvostoliiton väliset sodat toisen maailmansodan aikana. Näin siis Donetskissa, mutta olettaisin, että opetusohjelmaa on noudatettu varsin tiukasti noihin aikoihin kautta Neuvostoliiton.

Menikö ystäväsi opiskelemaan historiaa Gorbatshovin kaudella, vai jo ns. pysähtyneisyyden aikana, eli Breznevin, Andropovin tai Tshernenkon aikakaudella? Sinällään ymmärrän, miksi peruskoulussa on tuona ajanjaksolla vaiettu asiasta. Silloin oli virallinen totuus se, että Viro, Latvia ja Liettua olivat vapaaehtoisesti liittyneet suurten työläiskansojen liittoon. Tähän taustaan peilaten olisi ollut hankala perustella, miksi samaa aikaan olisi käyty sotaa Suomen kanssa. Tuo sota kun olisi joka tapauksessa jollain tapaa nöyryyttävä asia Neuvostoliitolle. Ensinnäkin se osoittaa sen, että kaikkien maiden työläiset eivät halunneetkaan mukaan paratiisiin, ja toisaalta sen, että voittamaton Puna-armeija ei kyennytkään valloittamaan kapitalistista maata saatika auttamaan sen työläisiä vallankumouksessa.

Jos teillä muuten tulee vielä aiheesta keskustelua, niin olisi ihan mielenkiintoista tietää, että miten Suomeen suhtauduttiin ylipäätään kouluissa ja yhteiskunnassa tuohon aikaan. Olihan virallinen totuus se, että Suomi ja Neuvostoliitto ylläpitivät ystävällismielisiä suhteita, vaikka mailla olikin erilaiset yhteiskuntajärjestelmät. Suomessa ainakin esitettiin tuohon aikaan Suomen ja Viron televisioihin tehtyä yhteistuotantosarjaa, jossa esiteltiin tavallista elämää erilaisissa yhteiskunnissa. Ylen elävässä arkistossa on ainakin tästä ollut asiaa.

En sitten tiedä kuinka opettaminen muuttui Gorbatshovin ja perestroikan aikakaudella, tuolloinhan osa vaietuista aiheista nousi julki ja esim. ukrainalaisia koskettanut holomodor mainittiin ja tunnustettiin ensimmäisen kerran. Joten voi olla, että Gorbatshovin aikakaudella myös tällaiset pikkusodat saivat ensikertaa maininnan historian opetuksen yhteydessä myös peruskoulussa.

Sen ymmärrän, että aihetta on jo Neuvostoliiton loppupuolella ja varsinkin sen kaaduttua käsitelty yliopistossa. Glastonstin ja Perestrojkan aikaan myönnettiin jo Molotov-Ribbentrop -sopimuksen lisäpöytäkirjan olemassaolo, ja sen vuoksi myös Suomen ja Neuvstoliiton välisestä sodasta puhuminen julkisesti menee samassa yhteydessä. Todennäköisesti tuosta on voitu mainita hyvinkin jo peruskoulussa. Tosin suuri isänmaallinen sota lienee kuitenkin ollut merkittävämpi nuoren pioneerin yhteiskunnallisessa kasvatuksessa, joten pieni kahakka luoteisella rajalla on voitu hyvinkin jättää mainitsematta, tai siitä on kerrottu joissain sivulauseissa.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Venäjän historiankirjoissa 2MS alkaa vasta 22.6.1941. Kätevästi unohtavat Molotov.Ribbentrop sopimuksen ja Natsi-Saksan että Neuvostoliiton suoritaman yhteishyökkäyksen Puolaan. Neuvostoliitolle kuuluu yhtä suuri "kunnia" 2MS aloittamisesta kuin Saksallekin ja Venäjä miehittää Suomen aluita edelleen luvalla, jonka sai alunperin Hitleriltä. Ei kovinkaan kummallista, että diktatuurissa wnhaan aikaan tai nykyään ei haluta moisia tahroja maineessa muistella.

http://yle.fi/uutiset/etyjin_kanerv...lkaa_muistuttaa_jaatynytta_konfliktia/7679706
– En oikein tiedä, minkä pitäisi enää kauheasti muuttua, jotta tätä ei voisi kutsua jäätyneeksi konfliktiksi jo tässä vaiheessa, hän sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.
Jääkö Ukraina jäätyneeseen kofliktiin ja Venäjän satimeen? Sotilaallista voimaa ei ole ratkaisuun asti, alueista luopuminen olisi poliittinen itsemurha, joten jäljelle jää Venäjän ratkaisu. Se helpoin vaihtoehto eli jäätynyt koflikti ja Ukrainan haaveet voi haudata, mitä tulee EU:hun tai NATOon.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Venäjän historiankirjoissa 2MS alkaa vasta 22.6.1941. Kätevästi unohtavat Molotov.Ribbentrop sopimuksen ja Natsi-Saksan että Neuvostoliiton suoritaman yhteishyökkäyksen Puolaan. Neuvostoliitolle kuuluu yhtä suuri "kunnia" 2MS aloittamisesta kuin Saksallekin ja Venäjä miehittää Suomen aluita edelleen luvalla, jonka sai alunperin Hitleriltä. Ei kovinkaan kummallista, että diktatuurissa wnhaan aikaan tai nykyään ei haluta moisia tahroja maineessa muistella.

Kenties toisen maailmansodan alkua tarkastellaan yleisestikin aivan liiaksi eurooppalaisesta perspektiivistä ja unohdetaan esim. se mitä tapahtui 30-luvulla Kiinassa tai yleensäkin Japanin imperialistinen politiikka tuona maailmanaikana, joka tähtäsi selkeällä tavalla valtakunnan laajentamiseen ja siihen, että keisarikunnan on saatava haltuunsa tiettyjä alueita joiden avulla keisarikunta voi tyydyttää taloudelliset ja sotilaalliset tarpeet mineraalien ja öljyn hankinnan kautta. Kuten Beevor on tainnut viitata, toisen tarkastelutavan myötä toisen maailmansodan ensilaukaukset ammuttiin kenties 7.7.1937 toisen Japanin ja Kiinan välisen sodan alkaessa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä - ilman sotatoimia Euroopassakin - tämä Japanin aloittama sotaretkien sarja olisi levinnyt hyvin laajaksi, jopa globaaliksi, yhteenotoksi Japanin intressien törmätessä Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä valtamerella eurooppalaisten siirtomaavaltojen ynnä Yhdysvaltojen intresseihin.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Menikö ystäväsi opiskelemaan historiaa Gorbatshovin kaudella, vai jo ns. pysähtyneisyyden aikana, eli Breznevin, Andropovin tai Tshernenkon aikakaudella? Sinällään ymmärrän, miksi peruskoulussa on tuona ajanjaksolla vaiettu asiasta. Silloin oli virallinen totuus se, että Viro, Latvia ja Liettua olivat vapaaehtoisesti liittyneet suurten työläiskansojen liittoon. Tähän taustaan peilaten olisi ollut hankala perustella, miksi samaa aikaan olisi käyty sotaa Suomen kanssa. Tuo sota kun olisi joka tapauksessa jollain tapaa nöyryyttävä asia Neuvostoliitolle. Ensinnäkin se osoittaa sen, että kaikkien maiden työläiset eivät halunneetkaan mukaan paratiisiin, ja toisaalta sen, että voittamaton Puna-armeija ei kyennytkään valloittamaan kapitalistista maata saatika auttamaan sen työläisiä vallankumouksessa.

Yliopisto-opinnot hän aloitti Donetskissa 1989 eli neuvostovallan loppupuolella - tätä ennen hän oli opiskellut muita aineita "technikumissa" (vastannee opistotasoa Suomessa) ja yliopisto-opinnot hän päätti - muistaakseni - 1994 ja tuolloin elettiin jo sitten itsenäisen Ukrainan aikaa ja yliopistokin oli vaihtanut nimea Donetskin kansalliseksi yliopistoksi tjsp. Eli yliopisto-opinnot ajoittuvat täysin Gorbatshovin valtakaudelle sekä sitten Neuvostoliiton hajottua itsenäistyneen Ukrainan aikakaudelle.

Se on tavallaan ymmärrettävää ettei Neuvostoliiton ja Suomen käymästä talvisodasta sikäläisessä koululaitoksessa puhuttu ainakaan 70- ja 80-luvun alkupuolella sanaakaan - mainitsemistasi syistä johtuen, mutta tietyssä mielessä on mielenkiintoista ettei ns. jatkosodasta mainittu mitään, koska tavallaan tämän sodan sikäläiset olisivat kovin helposti voineet linkittää fasistien aloittamaan sotaan neuvostokansaa vastaan ja linkittää osaksi Suurta isänmaallista sotaa, jolloin sen käsittelylle olisi löytynyt luonteva paikka. En viitsi ryhtyä kauheasti spekuloimaan syillä miksei jatkosotaakaan käsitelty, mutta voisin kuvitella, että Suomen ja Neuvostoliiton hyvät suhteet saattoivat vaikuttaa siihen ettei nähty järkeväksi linkittää ystävällismielistä Suomea fasistiseen Saksaan, joten Suomen ja Neuvostoliiton käymä sota näin tavallaan "lakaistiin maton alle".

Sen ymmärrän, että aihetta on jo Neuvostoliiton loppupuolella ja varsinkin sen kaaduttua käsitelty yliopistossa. Glastonstin ja Perestrojkan aikaan myönnettiin jo Molotov-Ribbentrop -sopimuksen lisäpöytäkirjan olemassaolo, ja sen vuoksi myös Suomen ja Neuvstoliiton välisestä sodasta puhuminen julkisesti menee samassa yhteydessä. Todennäköisesti tuosta on voitu mainita hyvinkin jo peruskoulussa. Tosin suuri isänmaallinen sota lienee kuitenkin ollut merkittävämpi nuoren pioneerin yhteiskunnallisessa kasvatuksessa, joten pieni kahakka luoteisella rajalla on voitu hyvinkin jättää mainitsematta, tai siitä on kerrottu joissain sivulauseissa.

NIin samalla tavalla kuin talvisota oli hyvin pitkään - ja on oikeastaan uudelleen muuttumassa - kahakaksi maan luoteisrajalla, jatkosota on voitu mieltää tällaiseksi "kahakaksi", joten välttämättä ei ole ollut tarvetta korostaa tällaista sotaa kun maan olemassa olon kannalta ne merkittävimmät taistelut käytiin Leningradista etelään sijaitsevalla alueella. Ei tietty pidä unohtaa sotaa napapiirin pohjoispuolella, mutta merkitykseltään taisteluita tällä alueella ei voida pitää kansan itsetunnon ja kunnioituksen kannalta niin tärkeinä kuin taisteluita Leningradista etelään sijaitsevilla alueilla - asia hyvin yksinkertaistettuna esittäen. Ensin neuvostokansan ja nyt venäläisten mieliin iskostetaan paikkakunnat: Stalingrad, Leningrad, Moskova - unohtamatta tietty muutamia muita merkittäviä taistelupaikkoja (esim. Kursk) ja tietenkin muistetaan korostaa vielä sitä roolia, mikä puna-armeijalla oli Saksan kukistamisessa ja Berliinin valtauksessa.

Palaan muihin esittämiisi kysymyksiin myöhemmin.

vlad.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kuten Beevor on tainnut viitata, toisen tarkastelutavan myötä toisen maailmansodan ensilaukaukset ammuttiin kenties 7.7.1937 toisen Japanin ja Kiinan välisen sodan alkaessa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä - ilman sotatoimia Euroopassakin - tämä Japanin aloittama sotaretkien sarja olisi levinnyt hyvin laajaksi, jopa globaaliksi, yhteenotoksi Japanin intressien törmätessä Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä valtamerella eurooppalaisten siirtomaavaltojen ynnä Yhdysvaltojen intresseihin.

vlad.

Minä muuten olen sitä mieltä, että Beevor - ja hänen samalla lailla ajattelevat historioitsija-ystävänsä - ovat oikeassa, toinen maailmansota alkoi jo Japani 30-luvun aggressioilla. Beevor kirjoittaa aiheesta mielestäni mainiosti, nivoo hyvin yhteen toisen maailmansodan syntyhistoriaa.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
- tämä Japanin aloittama sotaretkien sarja olisi levinnyt hyvin laajaksi, jopa globaaliksi, yhteenotoksi Japanin intressien törmätessä Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä valtamerella eurooppalaisten siirtomaavaltojen ynnä Yhdysvaltojen intresseihin.

USa yksinään hakkasi Japanin ja käytti siihen ½ resurseistaan. Japanin tuho olisi ollut oleellisesti nopeampi, jos se olisi joutunut sotaan myös eurooppalaisia sotilasmahteja vastaan ilman Saksan taustatukea.

Lukuja tuolloisista voimasuhteista.
http://www.historylearningsite.co.uk/weapons_and_manpower.htm

Minun mielipiteeni on, että ilman Aatua ei olisi saatu aikaan toista maailmansotaa. Japanin kanssa toki suuri sota, mutta Japanilta puuttui teollista potenttiaalia ja sitä myöten kyky haastaa länsi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
USa yksinään hakkasi Japanin ja käytti siihen ½ resurseistaan. Japanin tuho olisi ollut oleellisesti nopeampi, jos se olisi joutunut sotaan myös eurooppalaisia sotilasmahteja vastaan ilman Saksan taustatukea.

Lukuja tuolloisista voimasuhteista.
http://www.historylearningsite.co.uk/weapons_and_manpower.htm

Minun mielipiteeni on, että ilman Aatua ei olisi saatu aikaan toista maailmansotaa. Japanin kanssa toki suuri sota, mutta Japanilta puuttui teollista potenttiaalia ja sitä myöten kyky haastaa länsi.

Jäi tähdentämättä omassa viestissäni se, että olipa tilanne Aasiassa millainen tahansa niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä sota olisi kuitenkin levinnyt Eurooppaan Saksan aloittaessa jossain vaiheessa omat sotaretkensä, eikä pidä unohtaa Italian Afrikkaan kohdistunutta mielenkiintoa. Mutta perusajatus on se, että kenties tarkastelemme toista maailmansotaa liiaksi eurooppalaisesta ja länsimaisesta näkökulmasta jättäen tuolloin huomiotta sen, että ennen sodan alkua Euroopassa Aasiassa oli jo sodittu vuosia ja kuolleita oli miljoonia - Japanin Kiinan sotaretken kokonaissaldo nousee nykyarvioiden mukaan jopa yli 20 miljoonaan kuolleeseen (sotilaat + siviilit), joten kenties on oikeutettua (järkevääkin) pohtia sitä, että milloin toinen maailmansota todellakin alkoi.

vlad.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Tämä liittyy myös ensin kirjoittamaani aiheeseen, sillä Kiina ja Venäjä keskustelevat omasta, SWIFT-järjestelmän korvaavasta järjestelmästä. Kiinalla on melko paljon sananvaltaa yhteistyössään Venäjän kanssa. En malta olla miettimättä, jotta voikohan tässä käydä niin, että uudesta Super-Venäjästä tuleekin vain lännelle haukahteleva Kiinan pikku puudeli?
Luulenpa pitkällä tähtäimellä asian olevan nimenomaan niin, että Kiina on se joka uhkaa lännen ja Yhdysvaltain taloudellista, ja ehkä myös sotilaallista hegemoniaa. Venäjä pullistelee vielä kun se pystyy, ja yrittää lähinnä oman kansan kuvitelmissa saavuttaa sitä entistä suurvalta-asemaa. Todellisuudessa koko maa on korruptoitunut raaka-aineiden viennillä elävä diktatuuri, joka ei pysty edes omia raaka-aineitaan hyödyntämään täydellä teholla ilman korkeampaa teknologiaa.

Luulen että Venäjä ei ylpeyttään tule lännen kanssa tekemään sopua ja se lopulta pyrkii lähentymään entistä enemmän Kiinan kanssa. Tässä on Venäjän kannalta se ongelma, että niissä sopimusneuvotteluissa sillä on kädessä lähinnä mustapekka, ja Kiinalla värisuora. Kiina ei myöskään ns. sääli venäläisiä, vaan tekee juuri sellaista yhteistyötä kuin sille parhaiten sopii.

Tällä hetkellä Kiina tarkkailee tilannetta rauhassa, ja antaa Venäjän ja lännen kiistellä ja talouden supistua. Kaikki sataa kiinalaisten laariin. Ennen pitkää tilanne voi olla nimenomaan se, että Venäjä on Kiinan lännelle räksyttävä puudeli, ja Kremliä ohjataankin Pekingistä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kiitos @vlad vastauksesta! Juttelin eilen Bojarkan kaverin kanssa ja hän kertoi, että Itä-Ukrainasta alkaa olla hyvin vaikea saada mitään oikeaa tietoa jopa sukulaisilta. Syinä ovat mm. informaation kulun vaikeutuminen, elinolosuhteiden kurjistuminen, suuri sodan pelko ja ylipäänsä kukaan ei tiedä missä mennään. Ihmiset myöskin herkästi lähettävät Kiovan suuntaan informaatiota "Venäjän avoimesta hyökkäyksestä" yms. saadakseen Kiovalta apua. Kannattaa siis olla entistäkin kriittisempi kaikkeen sieltä tulevaan informaatioon.

Tilanne Ukrainan itäosissa alkaa olla ongelmallinen ja kuten totesit, tiedon saaminen alueelta on haasteellista ja tietoa värittää monet seikat ja toisaalta pelko on saanut aikaan sen etteivät ihmiset välttämättä enää uskalla kertoa todellisia tunteitaan ulkopuolisille tai edes sukulaisilleen ja läheisilleen - koskaan ei voi olla varma siitä, että mitä siitä seuraa ja pahimmillaan ihmisiä, jotka ovat protestoineen kansantasavaltaa tai separatisteja vastaan on pahoinpidelty ja jopa tapettu. Niinpä ystäväni on useamman kerran vannottanut siskoaan olemaan hiljaa, pitämään mölyt mahassaan töissä ja kaikkialla, kenenkään kanssa ei pidä jutella mitään provokatiivista, koska kehenkään ei ole luottaminen.

Olojen kurjistuminen on saanut aikaan myös sen, että ystäväni sisko ei ole enää uskaltanut jättää kotinsa ulkopuolelle vähäistäkään määrää omaisuutta, koska kaikki voidaan varastaa - aiemmin pyykit sun muut on voinut kuivattaa ulkona, mutta nyt edes alushousuja ei voi jättää ulos tai joku vie ne.

Toisaalta eilen ystäväni siskolla oli "onnenpäivä", Donetskin kansantasavalta oli maksanut hänelle palkan - ensimmäistä kertaa tämän syksyn aikana. Palkanmaksajana on kansantasavalta, koska hän työskentelee päiväkodissa, joka on aiemmin syksyllä siirtynyt kansantasavallan hallintoon Ukrainan hallinnon alaisuudesta, jolloin Ukrainan hallinnon velvotteet siirtyivät kansantasavallan harteille.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
E: Joo, en kirjota tänne enää ikinä. Ei pidä ilmeisesti paikkaansa. Mitä helvettiä mulle on tapahtunu!? Sori vaan. Just toitotin lähdekritiikin puolesta ja sit postaan ite parin linkin klikkauksen jälkeen tämmöstä. Eipä oikeen missään ole mitään tästä. Sellasta....

Eli tässä oli linkki sivustolle, joka väitti Yhdysvaltojen alkavan mahdollisesti aseistaa Ukrainaa.

Uutisessa on sikäli perää, että USA:n kongressi haluaa aseistaa Ukrainaa.

"Yhdysvaltain kongressi haluaa lähettää Ukrainaan mm. panssarintorjunta-aseita ja ammuksia. Kongressi haluaa myös pakotteita venäläisille yhtiöille, jotka vievät aseita Ukrainan separatisteille. Presidentti Obama ei ole varma, allekirjoittaako hän lain.

Yhdysvaltain kongressin molemmat kamarit ovat hyväksyneet yksimielisesti lakipaketin, joka mahdollistaa aseiden lähettämisen Ukrainaan. Samalla presidentti Barack Obamalle annettiin valtuudet tiukentaa Venäjään kohdistuvia talouspakotteita.

Laki Ukrainan vapauden tukemisesta mahdollistaa niin tappavan kuin ei-tappavan sotilasavun lähettämisen Ukrainaan. Sotilasapu voi olla esimerkiksi panssarintorjunta-aseita, ammuksia ja kauko-ohjattavia tiedustelulennokkeja. Sotilasavulle varattiin 350 miljoonan dollarin määräraha kolmelle seuraavalle vuodelle.
" (lainaus YLE:n uutinen).

Katsotaan siis mitä Obama tuumaa, jos hän allekirjoittaa lain niin tuolloin - mitä suurimmalla todennäköisyydellä - myös aseapua alkaa virrata Ukrainaan. Tällä hetkellä sallittua on vain ei-tappavan sotilasavun antaminen.

vlad.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jäähtyvä kriisi...

Kuten YLE aiemmin viikolla uutisoi

""Itä-Ukrainaan separatistien perustama Donetskin kansantasavalta on aloittanut eläkkeiden maksun, kertoo kaupungissa oleva Yle Uutisten kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall. Tämä osoittaa sen, että separatistien kansantasavalta on alkanut organisoitumaan, ja että se on saanut kerättyä verotuloja.'"

Ja ystäväni sisar ilmoitti eilen saaneensa ensimmäistä kertaa palkkaa työstään päiväkodissa Donetskin kansantasavallan aikana. Syksyyn saakka palkanmaksun suoritti Ukrainan hallinto, mutta hallituksen vedettyä toiminnan ja rahoituksen pois alueelta kriisin tähden, vastuu siirtyi kansantasavallan harteille ja nyt siis kansantasavalta on ensimmäistä kertaa kyennyt vastaamaan myös näistä velvotteista, aiemmin viikolla maksuun oli mennyt eläkkeitä. Onko tämä palkkojen ja eläkkeiden maksu todella luotettava signaali siitä, että kansantasavalta on organisoitumassa ja jatkossa se kykenee entistä paremmin vastaamaan taloudellisista velvotteistaan? Toisaalta miettävä on myös se, että onko maksetuilla eläkkeillä ja palkoilla tosiasiallista arvoa ja jos on niin mikä se loppujen lopuksi on? Ja kenties on syytä miettiä sitä, että miltä kaikilta tahoilta kansantasavalta kerää rahaa taloutensa pyörittämiseen - saako se kaiken tarvitsemansa alueella kerättävistä verotuloista vaiko kenties muista lähteistä?

Se, että kansantasavalta kykenee maksamaan palkkoja ja eläkkeitä voi olla merkki siitä, että organisoitumisaste on kasvanut ja paikallisen hallinnon toimintamahdollisuudet parantuneet, josta voi seurata se, että kansantasavallan johdolla ei ole senkään vertaa tarvetta ratkaista ongelmaa neuvottelemalla tai luopua vaateistaan, koska se tavalla tai toisella kykenee organisoitumaan yhteiskuntana valloittamillaan ja hallussa pitämillään alueilla. Edellisestä voi sitten seurata se, että kriisi tulee entisestään pitkittymään ja seuraus jatkossa on se, että Ukrainan kriisi muuttuu jäätyneeksi kriisiksi ja tilanne tulee jatkossa muistuttamaan Moldovan tilannetta, jossa Transnistriassa valtaa pitää venäläismielinen hallinto - on pitänyt jo parin vuosikymmenen ajan.

Toisaalta kansantasavallan taloudenpidosta tuskin on mahdollista saada luotettavaa tietoa, joten emme voi tietää kuinka tehokasta verojenkeruu on tai kuinka paljon alue saa ulkopuolista tukea taloutensa pyörittämiseen - lähinnä tämä ulkopuolinen tuli tulee Venäjältä. Sen ohella, että Venäjän hallinto - olettaen - tukee aluetta taloudellisesti, varmasti myös venäläiset pyrkivät tukemaan alueella eläviä sukulaisiaan ja läheisiään tavalla tai toisella, mikä voi helppottaa alueella elämistä ja ihmiset pärjäävät hitusen paremmin koittavassa talvessa ja näin parantaa osaltaan alueen elinvoimaisuutta. Mutta vaikeaa tämä tietty on.

Mutta suurin ongelma taloudenpidon kannalta on tietty se, että keskinäiset suhteet länteen ovat romuttuneet eikä länsi-Ukrainasta ole juurikaan odotettavissa apua pl. humanitäärinen apu, jota edelleen alueelle jonkin verran toimitetaan. Postinkulku länteen on ollut pysäytyksissä jo kuukausia, samoin rahaliikenne, joten ne Donetskissa asuvat joiden suku ja läheidet asuvat lännessä ovat todella yksin ja heidän asemansa on heikoin - vielä jos siihen liittyy länsimielistä ajattelua ja haaveita yhtenäisestä Ukrainasta tilanne muodostuu entistäkin kiperämmäksi.

Mikäli Donetskin kansantasavalta - tai paremmin sanoen NovoRossija - selviää ensimmäisestä talvesta edes jotenkuten, pidän hyvin todennäköisenä, että kriisiä ei tulla hetkeen ratkaisemaan vaan alue alkaa hiljalleen itsenäistyä Transnistrian tavoin ja edessä voi olla jopa vuosikymmenten jäätynyt kriisi, kriisi jolle ei löydy ratkaisua.

vlad.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Mikäli Donetskin kansantasavalta - tai paremmin sanoen NovoRossija - selviää ensimmäisestä talvesta edes jotenkuten, pidän hyvin todennäköisenä, että kriisiä ei tulla hetkeen ratkaisemaan vaan alue alkaa hiljalleen itsenäistyä Transnistrian tavoin ja edessä voi olla jopa vuosikymmenten jäätynyt kriisi, kriisi jolle ei löydy ratkaisua.

vlad.
Samaa mieltä - niin Transnistrian kuin "kansantasavaltojen" pysyminen on todennäköistä niin pitkään kun Venäjällä on kukkaron pohjalla edes hieman ruplia ja/tai nykyisenlainen hallinto. Tosin tämän hetken (talous)asetelmilla on vaikea nähdä miten Venäjä pystyisi elättämään sekä kaappaamaansa Krimiä ja mainittuja alueita pitkällä tähtäimellä. En usko kansantasavaltojen kykenevän rahoittamaan itsenäisesti jälleenrakennuksen ja juoksevat menot (sosiaalikulut ym.) ilman Venäjän tukea kovin pitkään.

Toisaalta on epäselvää onko Ukrainankaan intresseissä ottaa kapinallisalueita takaisin hinnalla millä hyvänsä. Tilanne on hieman sama kuin jos Suomelle tarjoutuisi mahdollisuus saada Karjala takaisin - sydän sanoisi vahvasti kyllä, mutta taloudellisessa mielessä päätös olisi järjetön integrointikustannusten vuoksi. Riippuu siitä mitä Ukrainan nykyhallinto pitää tärkeimpänä. Sisiliskotaktiikka - eli häntä irroitetaan jotta lisko pelastuisi - voi olla Ukrainalle juuri nyt se fiksuin ratkaisu.

Tilanne ratkeaa joko taloudellisten pakotteiden aiheuttaman Venäjän talouden hiljaisen luhistumisen kautta tai isommalla sotilaallisella kertarytinällä. Omista peloistani suurin on Venäjän taktiikan muutos (taloudellisen) katastrofin häämöttäessä; provosoidaan avoimemmin kahakoita länsimaiden kanssa, jotta saadaan NATO liikkeelle, öljyn hinta ylös ja Venäjän oma myyntipuhe länsimaiden saatanallisuudesta uskottavaksi. Perinteisesti sisäpolitiikan mennessä metsikköön Venäjä on kaivanut esiin ulkopuolisen pelotteen, joka uhkaa isänmaan vapautta ja kunniaa. Nyt sellaiselle olisi suuri tilaus.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos teillä muuten tulee vielä aiheesta keskustelua, niin olisi ihan mielenkiintoista tietää, että miten Suomeen suhtauduttiin ylipäätään kouluissa ja yhteiskunnassa tuohon aikaan. Olihan virallinen totuus se, että Suomi ja Neuvostoliitto ylläpitivät ystävällismielisiä suhteita, vaikka mailla olikin erilaiset yhteiskuntajärjestelmät. Suomessa ainakin esitettiin tuohon aikaan Suomen ja Viron televisioihin tehtyä yhteistuotantosarjaa, jossa esiteltiin tavallista elämää erilaisissa yhteiskunnissa. Ylen elävässä arkistossa on ainakin tästä ollut asiaa.

Keskustelimme aiheesta oikeastaan suhteellisen paljon, seuraavaksi muutamia ydinkohtia, mutta sitä ennen pienenä huomiona. On tietenkin huomioitava jo se seikka, että Donetsk oli tavallaan kaukana lännestä ja kaukana länsimaihin verrattavista maista, joten jo tämä oikeastaan sai aikaan sen, ettei samanlaista kosketuspintaa ollut mitä oli esim. eestiläisillä heidän päästessä seuraavaan tv-lähetyksiä Suomesta. Tai mitä oli DDR:n asukkailla.

Ystäväni kertoi ettei peruskoulussa juurikaan käsitelty maita sosialistisen leirin ulkopuolella, tietyssä mielessä kollektiivisesti kaikki niputettiin yhteen "länsimaiksi" tai Länsi-Euroopaksi (propagandassa tietty käytettiin muitakin nimityksiä, leimaavia kuten fasistit) eikä tästä joukosta Suomea nostettu millään poikkeustavalla esille. Toisaalta Suomea ei myöskään käsitelty millään muotoa silloin kun oli puhe sosialistisesta leiristä eli päättelen, että ainakin Neuvostoliiton sydänmaita lähestyessä Suomen roolia ei millään muotoa korostettu tai eritelty - se oli länsimainen yhteiskunta. Tilanne on varmaan ollut toinen Viron SNT:n alueella, näin voisin kuvitella jo maantieteellisistä seikoista johtuen.

Ystäväni totesi, että länsimaat - siis Suomikin - olivat verrattavissa kuuhun tai marssiin, niistä haaveiltiin mutta ei niihin uskottu päästävän. Yhdysvallat sai ehkäpä hiukan enemmän roolia johtavana kapitalistimaana, mutta siihen se sitten jäikin. Ystäväni kertoi, että tietyssä mielessä ensimmäinen todella konkreettinen havainto länsimaisesta elämäntyylistä oli purukumin syöminen, purukumia hän pääsi nautiskelemaan ensimmäisen kerran vasta 80-luvun puolella. Purukumi yhdistettiin hetimmiten Yhdysvaltoihin.

vlad.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kiitosta! Mielenkiintoita tietoa siitä, miten Suomi nähtiin aikanaan itäisessä naapurissamme. Sinällään ihan loogista, että Suomi oli vain yksi länsimaa muiden joukossa. Toisaalta se kuvastaa hyvin sitä, että miten yksin Suomikin lopulta oli. Lännen mielestä olimme suomettuneita, ja idän vaikutuspiirissä, tai ainakin harmaalla vyöhykkeellä. Taisivatpa suomalaiset tarvita viisumin mm. Ranskaan vielä 80-luvullakin... Idässä me olimme taas yksi länsimaista. Idälle länttä, lännelle itää..

Ystäväni kertoi, että tietyssä mielessä ensimmäinen todella konkreettinen havainto länsimaisesta elämäntyylistä oli purukumin syöminen, purukumia hän pääsi nautiskelemaan ensimmäisen kerran vasta 80-luvun puolella. Purukumi yhdistettiin hetimmiten Yhdysvaltoihin.

Tuo edellisessä viestissäni mainitsemani Suomen ja Neuvosto-Eestin televisioiden yhteinen sarja eri yhteiskuntajärjestelmistä sisälsi muistaakseni YLE:n Elävän Arkiston mukaan vastauksen siihen, miksi Neuvosto-Eestissä ei syöty purukumia: purukumi ei ollut välttämättömyystarvike. Itse taas muistan purukumien olleen haluttua tavaraa nuorison keskuudessa silloin kun kävin Viipurissa muistaakseni syksyllä 1988. Olin tuolloin 8-vuotias. Mieleen on jäänyt se, kuinka isommat pojat veivät purukumia oikeasti jopa nuorempien poikien suista.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tuo edellisessä viestissäni mainitsemani Suomen ja Neuvosto-Eestin televisioiden yhteinen sarja eri yhteiskuntajärjestelmistä sisälsi muistaakseni YLE:n Elävän Arkiston mukaan vastauksen siihen, miksi Neuvosto-Eestissä ei syöty purukumia: purukumi ei ollut välttämättömyystarvike. Itse taas muistan purukumien olleen haluttua tavaraa nuorison keskuudessa silloin kun kävin Viipurissa muistaakseni syksyllä 1988. Olin tuolloin 8-vuotias. Mieleen on jäänyt se, kuinka isommat pojat veivät purukumia oikeasti jopa nuorempien poikien suista.

Muistan itsekin kuinka lapset ja teinit olivat pummimassa purukumia satamassa ja hotellien edustalla käydessäni Leningradissa v. 1989 sama toistui vielä v. 1990. Sen sijaan sitten Neuvostoliiton hajottua ja käydessäni Venäjällä Pietarissa 90-luvun alussa purukumin pummaajia ei enää näkynyt juurikaan - sen sijaan varkaita sitäkin enemmän. Mutta Viipurissa purukumien pummaajia oli vielä sankoin joukoin liikkeellä 90-luvun puolivälin jälkeenkin. Tosin yhtälailla tuolloin pummattiin markkoja turisteilta (ja keikattiinpa useampi pöhnässä tahi vähemmän pöhnässä ollut turisti niilläkin reissuilla joilla minä olin - minua ei onnekseni koskaan käännetty).

vlad.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös