Venäjän ruplan "kyykättyä" nyt hyvän verran, niin osaako esim. Vlad kertoa miten paha vaikutus tällä on Ukrainaan?
Palataanpa tähän aiheeseen (tai oikeastaan hiukan laajemmin Ukrainan talouteen - sivunnee kuitenkin olennaisella tapaa Ukrainan kauppaa Venäjälle).
Alkuun ulkomaankaupasta (joskin kyse on vuoden 2012 ulkomaankaupasta, joten ymmärrettävistä syistä johtuen muutoksia on tapahtunut, mutta jotain suuntaa se kuitenkin antaa kaupankäynnistä):
"
Ulkomaankauppa oli tavaraviennin osalta vuonna 2012 vahvasti alijäämäinen. Ukrainan tavara viennin suuruus oli tuolloin 68,8 miljardia ja tuonnin 84,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Dollarimääräisesti merkittävin tavarakaupan kumppani oli Venäjä, jonne osuus viennistä oli 25,6 % (17,6 mrd USD) ja tuonnista 32,4 % (27,4 mrd USD)." (lainaus wikipedian artikkeli Ukrainasta).
Muita tärkeitä vientimaita ovat sitten Turkki, Egypti, Puola, Italia, Kazakstan, Intia ja Valko-Venäjä - näihin maihin suuntautuvan viennin arvo on yhteensä suunnilleen samaa luokkaa mitä viennin arvo on yksin Venäjälle, eli tästä nähdään todella mainiosti se kuinka suuressa määrin riippuvainen Ukraina on Venäjän viennistä ja vääjäämättä jossain vaiheessa Venäjän talouden rajut heilahtelut heijastelevat myös kauppaan Ukrainan kanssa. Tietenkin on syytä huomioida se, että kauppa on Ukrainan kannalta runsaasti alijäämäistä, suuri merkitys tälle on varmasti Venäjän runsas energiatuonti.
Ukrainan ongelmana on tavallaan myös se, että suurelta osin teollisuus on vanhakantaista ja sellaista ettei välttämättä korvaavia kauppakumppaneita kovinkaan helposti löydy. Teollisuustuotantoa maalla toki on kohtalaisen paljon mutta ymmärtääkseni esim. Mykolavin telakoiden kilpailukyky ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen vaikka yhteistyökumppaneita taitaakin olla. Maassa on myös merkittävää lentokoneen rakennusteollisuutta (Antonov) sekä lentokoneiden ja helikoptereiden moottoreiden rakentamista ja näiden kohdalla selkeästi suurin kauppakumppani on Venäjä - etenkin moottoreiden valmistuksesta melkoisen osan lohkaisee kauppa Venäjälle. Antonovin lentokonekaupasta suurin osa suuntautuu Venäjän jälkeen muihin IVY-maihin sekä kolmansiin maihin, jokunen länsiomistuksessa oleva rahtilentoyhtiö taitaa turvautua yhtiön rahtikoneisiin.
Lentokoneiden ja helikoptereiden moottoreiden kaupasta valtaosa suuntautuu Venäjälle ja tässä kohdin ongelmia aiheuttanee Venäjän suunnitelmat vähentää riippuvuutta ulkomaisista kumppaneista strategisilla aloilla (Venäjän tavoite on saavuttaa 80-90 % omavaraisuus lähivuosina). Mikäli Venäjä vähentää riippuvuutta tässä kohdin Ukrainasta, tietää se jopa tuhansien tilausten vähenemistä ukrainalaistehtailla. Tietty voidaan miettiä, että onko Ukrainan järkevää myydä moottoreita maahan joka on sodassa sen kanssa (ja tukee separatisteja), mutta toisaalta tämän viennin tyrehdyttäminen voi vaikuttaa kohtalokkaasti kyseisien yritysten toimintaan, koska korvaavien kauppakumppaneiden löytyminen on äärimmäisen vaikeaa - läntisten yhtiöiden kanssa kilpailu voi olla hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta. Eli kauppa Venäjälle on ensiarvoisen tärkeää ja kenties tästä syystä johtuen kauppoja ei kovinkaan mielellään laiteta jäihin.
Tavallaan korkeaa teknologiaa edustaa myös muutama yhtiö, jotka valmistavat teknisiä osia ohjusjärjestelmiin, joita Venäjällä on käytössä (mannertenvälisistä ohjuksista ilmataisteluohjuksiin), mutta kokonaiskaupan kannalta tällainen kauppa ei todella merkityksellistä ole. Lisäksi tässäkin kohdin on huomioitava Venäjän halukkuus päästä itsi riippuvuudesta ulkomaisista toimittajista ja toisaalta ukrainalaisyrityksillä on tehtaita ja yhteistyöyrityksiä Venäjällä, joten irrottautuminen onnistunee parissa kolmessa vuodessa ja sen jälkeen ukrainalaisyritysten toiminta hankaloituu olennaisella tapaa. (On myös huomioitavaa, että Venäjällä on myös omasta takaa yrityksiä, jotka valmistavat samoja komponentteja ohjuksiin eli muutos ei Venäjän taholta ole niin ongelmallinen mitä toisinaan on esitetty). Mutta epäilemättä - niin irvokasta kuin se onkin - ukrainalaiset yritykset mielellään pitäisivät Venäjän kauppakumppanina, koska tilalle on äärimmäisen vaikeaa löytää uutta kumppania.
Tietenkin myös muusta kaupasta melkoinen osuus suuntautuu Venäjälle, ja on kovin vaikeaa löytää lännestä soveliasta kauppakumppania korvaamaan tämä vienti, jos kauppa Venäjälle takkuaa suuresti tulevaisuudessa syystä tai toisesta. Tilannetta ei paljon kohenna se jos suklaakeisarin suklaita viedään hiukan enemmän länteen tai jokunen "hehtolitra" *grin* horilkaa viedään Venäjän sijaan EU-maihin. Länsimarkkinoille tunkeutuminen on haasteellista, koska tuotteiden laatu ei välttämättä täytä länsistandardeja kuin muutamien tuoteryhmien kohdalla, eikä jalostusastekaan vallan suuri ole. Sitä saa aika monta tonnia auringonkukansiemeniä länteen myydä jotta moottorikauppa Venäjän kanssa on korvattu - siinä saa Motor Sich hankkia melkoisen monta kauppakumppania lännestä, jotta Venäjän kauppa lentokone- ja helikoptereiden turrbiinimoottoreiden kohdalla saadaan korvattua.
Tietenkin on myös syytä huomioida se, että valtiona Ukrainan tulisi muuttaa kokonaisvaltaisesti energiatasettaan:
"
Maa on yksi maailman eniten energiaa tuhlaavista talouksista ja kuluttaa kehittyneisiin talouksiin verrattuna kymmenen kertaa enemmän energiaa (suhteessa BKT:hen). Maan olisi päästävä sellaisen kehityksen tielle, joka asettaa etusijalle energiatehokkuuden ja investointien päämääräksi tuotteiden laadun parantamisen." (lainaus: mondediplo.fi: Ukrainan kriisin talous - Venäjän talousapu vai IMF:n sopeutuspaketti 4/2014.)
Tuotteiden laadun parantamisen myötä merkittäviä kauppakumppaneita olisi mahdollista löytää muualtakin kuin Venäjän tai kehittyvien maiden suunnalta. Ukrainan kannalta olisi kenties parempi, että se pääsisi myös taloudellisesti rimpuilemaan irti suunnattomasta riippuvuussuhteesta Venäjään, nyt se on (mielestäni) aivan liikaa riippuvainen Venäjästä ja Venäjän oikuista.
vlad.