Olipahan peli, enpä enää 10 minuuttia ennen loppua jaksanut uskoa Suomen nousuun. Mutta niin vaan Suomen nuoret nousivat ja hoitivat lopulta homman kotiin
pilkuissa. Kerrankin täysin käsittämätön nousu suomalaisilta.
Kyllähän tämä nuorten kisapaikka on suuri asia suomalaiselle jalkapallolle. Ennen kaikkea kisoissa pelaaminen on loistava näytönpaikka nuorille pelaajille, joille menestyksen myötä avautuvat portit isomille kentille.
Kisapaikan myötä tulee varmasti myös paljon positiivista julkisuutta ja kyse onkin siitä, miten se pystytään hyödyntämään. Erityisesti Veikkausliigalla on tässä kohdin iskunpaikka, suurin osa nuorten joukkueen pelaajista pelaa kotoisessa liigassa ja tässä on nyt oiva tilaisuus markkinoida Veikkausliigaa näiden nuorten pelaajien avulla.
Veikkausliigan markinoinissa ongelmana on se, että liiga on täynnä suurelle yleisölle tuntemattomia pelaajia. Nyt Litti on vetänyt puolikuntoisenakin porukkaa katsomoon ja täytyy toivoa, että tulevaisuudessa Hyypiä ja kumppanit tekevät vielä paluun Suomen kentille ennen lopettamistaan.
Nyt olisi kuitenkin loistava tilaisuus tehdä selväksi, ettei kotimaan kentillä pelaa pelkkiä liigajyriä, vaan nuoria, kovia pelimiehiä, jotka ovat ikäluokassaan Euroopan huipulla. Pelaajia, joita kannattaa tulla katsomaan ennen kuin he siirtyvät Euroopan kentille, seuraavan kerran heidät näkeekin paikan päällä vasta maajoukkueen mukana.
Nuorille pelaajille olisi syytä myös tehdä sen pituisia jatkosopimuksia, ettei heitä tarvitse myydä heti ensimmäiselle tarjoajalle siinä pelossa, että kauden jälkeen jäädään kokonaan ilman siirtokorvausta. Siitä olisi hyvä aloittaa, että joku liigaseura nappaisi Juho Hakolan Virosta riveihinsä, selvästi pelimiehen aineksia.
Tulee muuten todella kovaa kilpailua kisajoukkueseen pääsystä, sillä nuorissa on niin laaja taso, että kovia pelaajia jää väistämättä ulos. Kova kilpailutilanne takaa, että talvella täytyy tehdä entistä enemmän töitä, jotta paikka joukkueesta löytyy vielä ensi kesänä.
Maalivahtitilanne näyttää erinomaiselta. Maanoja pelaa AIK:n ykkösmolarina ja näytti eilen kykynsä nappaamalla uskomattomasti itävaltalaisten ensimmäisen rankun. Viime kaudella 20 minuutin debyytin Serie A:n AC Sienassa tehnyt Anssi Jaakkola tarjoaa kuitenkin kovan haasteen Maanojalle ja pelasikin osan karsintapeleistä. Lisäksi taustalta löytyy TPS:n Jukka Lehtovaara, joka nuorempana perii seuraavissa karsinoissa paikan maalilta.
Puolustukseenkin löytyy mukavasti vaihtoehtoja. Oikealle laidan paikasta taistelee - kaksi avainpelaaja liigan parhaista joukkueista - Interin Joni Aho ja Hongan Ville Jalasto. Toppareina toimivat nyt Jonas Portin ja Teemu Turunen, mutta 19-vuotias Sakari Mattila voi hyvinkin ajaa ensi kesään mennessä tämän kaksikon ohi. Lisäksi Pyry Kärkkäinen ja Petri Viljanen on ihan kelpo vaihtoehtoja topparin tontille. Vasemmalle laidalle ei sitten olekaan suoranaisesti kilpailua, vaan tuon paikan on vallannut 20-vuotias Jukka Raitala, jota ollaan oltu viime aikoina viemässä AEK:n riveihin. Ihan yhden kortin varassa ei kuitenkaan tässäkään olla, sillä Teemu Turunen pystyy tarvittaessa sattuessa pelaamaan tuolla paikalla.
Keskikentälle on kaikkein kovin kilpailu, siitä oivana esimerkkinä kaksi ratkaisevaa osumaa Itävallan verkkoon tehnyt Jussi Vasara pääsi joukkueseen mukaan vasta takaportin kautta, kun Tomi Petrescu ja Perparim Hetemaj kärsivät pelikieltoja. Roman Eremenko, Perparim Hetemaj, Tim Sparv, Kasper Hämäläinen, Tomi Petrescu, Mehmet Hetemaj, Juha Hakola, Mika Ojala, Nicholas Otaru, Jussi Vasara, Eetu Muinonen, Ilari Äijälä ja Eero Korte.
Ja onhan tuonne keskikentälle tarjolla vielä jokerikorttina Medo, jos hän vaan saa Suomen kansalaisuuden. Siinähän onkin jo lähemmäs 15 nimeä ja nuoremmasta ikäryhmästä löytyisi vielä esimerkiksi lupaava Jonas Emet, mutta hänen aikansa koittanee vasta myöhemmin.
Hyökkäyskin on ihan hyvää tasoa. Sadik siirtyi Bundesliigan Arminia Bielefeldiin ja pääsi jo maajoukkueen mukaan. Aleksandr Kokko on lyönnyt tällä kaudella läpi Hongassa ja johtaa Veikkausliigan maalipörssiä 11 maalilla, Parikka on hänkin korkealla maalipörssissä 9 osumalla. Furuholm teki alkukaudesta kovalla tahdilla maaleja, mutta loukkaantumisen myötä joutui olemaan koko kesän sivussa, on kuitenkin pääsemässä jälleen vireeseen. Toisen polven hyökkääjälupaukset Jonne "Arin poika" Hjelm ja Pele "Atikin poika" Koljonen ovat tehneet tällä kaudella läpimurron liigatasolla ja pyrkivät mukaan vanhempaan ikäryhmään.
Tässä ketjussa on syytä mainita myös alle 19-vuotiaiden
karsintavoitto Israelista. Tuosta joukkueesta nousee jo tässä vaiheessa kolme pelaaja esille. Teemu Pukki on ehtinyt debytoimaan Sevillan reserveissä ja teki heti komean maalinkin. Jaakko Lepola on pelannut vahvasti Hongassa ja pääsi maalien makuun jo Euroopankin kentillä. Lauri Dalla Valle on puolestaan vasta 17-vuotiaana päässyt Liverpoolin reserveihin mukaan. Nämä pelaajat tuskin ovat kuitenkaan neljä-viisi vuotta nuorempina vielä ensi kesänä nuorten kisoissa mukana, mutta nimet on syytä pistää jo tässä vaiheessa mieleen.