En ymmärrä tätä joka vuotista arvostelua, kun joukkueet luopuvat pelaajistaan joko kokonaan tai lainaavat loppukaudeksi. Samat kolumnit samoissa lehdissä ja aina sama valitus. Petetään muka kannattajat ja sponsorit, kun joukkueesta lähtee useampi avain pelaaja muualle. Joukkue on rämpinyt koko kauden sarjan tyvessä eikä pleijareihin ole mahkuja. Väkisin pitäisi vaan pitää kaikki pelaajat ja teeskennellä, että hyvin menee, maksuvelvoitteiden pysysessä kauden loppuun asti? Kyllä näissä pitää pystyä katsomaan pidemmälle kuin vain parin kuukauden päähän.
Entäs tilanne jossa joukkuetta vahvistetaan siirtorajalla mutta siitä huolimatta tulokset eivät parane eikä selviydytä pleijareihin? Eikö tämäkin ole kannattajien pettämistä, kun peli on valtaosan kaudesta täyttä kuraa?
Tässä on kyse urheilusta eikä mistään ennakkoon budjettien ja pistekertymien mukaan ennustetuista tuloksista. Minä ainakin kausikorttia ostaessani tiedostan sen, että loppusijoitus voi olla mitä tahansa, ulkona pleijareista tai vaikka mestaruus, oli kauden alun odotukset sitten mitä tahansa.
Tässä on kuitenkin talous kyseessä ja olisi aivan älytöntä olla luopumatta pelaajista vain periaatteen vuoksi. Siirrot mahdollistavat sen, että seuraavalla kaudella olisi parempi joukkue, se kannattaa muistaa. Eikä suljettu sarja siirtoja lopettaisi. Yleensä yksi tai kaksi joukkuetta pohjalla ovat mahdollisia putoajia, muilla ei taas isompaa huolta. Turvassa olevat voivat aivan hyvin luopua edelleen pelaajista, kun välitöntä uhkaa ei ole jos näyttää siltä ettei pleijari paikkaan ole mahkuja.
Suljetun sarjan vastustajat pitävät yllä myyttiä, jossa avoin sarja tarjoaa alusta loppuun panosta ja laadukasta peliä. Unohtuu vain näiltä urheiluromantikoilta faktat mm. talouden suhteen.
Hyviä pointteja. En usko, että monellakaan on esim. yhden tai kahden pelaajan myymistä vastaan paljoakaan, mutta se, mitä esimerkiksi tällä kaudella Pelicans tai Ässät viime kaudella teki, on kaikessa röyhkeydessään melko oksettavaa. Myydään melkein puoli kokoonpanollista jätkiä muualle ja loppukausi painellaan mestismiehillä ja junnuilla (samalla kustaan myös yhteistyöseuran ja A-juniorien muroihin). Tämä ei vaikuta ainoastaan seuran omaan uskottavuuteen, vaan aiheuttaa myös vääristymän loppukauden pistesaldoissa: ne joukkueet, jotka ovat jo pelanneet Pelicansia vastaan kaikki pelinsä, ovat joutuneet tehdä pisteiden eteen huomattavasti suuremman työn kuin ne, jotka vielä pelaavat Pelicansia vastaan.
Miksei budjettia voi rakentaa niin, että huono urheilullinen tulos tuottaa hyväksyttävän määrän miinusta tai ei jäädä pakkaselle ollenkaan? Hyvä kausi toisi sitten jackpotin eikä näiden heikompien kausien sattuessa tarvitsisi kaikkia liigakelpoisia jätkiä myydä tai vuokrata muualle.
Jos Liiga olisi avoin ja Mestis elinvoimainen, en usko, että esimerkiksi Aaltonen olisi Pelicansiin jäänyt, mutta en myöskään usko pajatson täyteen tyhjenemiseen. Tuo Pelsun nykyinen puolustusarsenaali nimittäin taistelisi kiivaasti Mestiksen parhaimman puolustuksen tittelistä.
En näe aidosti avonaisen Liigan pyörivän Suomessa 15 joukkueella. Jos Liiga joskus oikeasti avataan, uskon, että Liiga ja Mestis sulautuvat/tekevät huomattavasti nykyistä enemmän yhteistyötä, jotta saadaan aikaiseksi kaksi tasokasta ammattilaissarjaa. Joukkuemäärät olisivat varmaan lähempänä luokkaa 12+12 tai 12+10 kuin nykyistä. Tällöin playoffien ulkopuolelle jäisi pleijareiden formaatista riippuen 2-4 joukkuetta, jolloin kilpailu taivaan ja helvetin välillä olisi nykyistä huomattavasti raaempaa - toki myös karsintasarjan formaatista riippuen.
Ihannetilanne toki olisi se, että yhdenkään joukkueen kausi ei loppuisi maaliskuun alussa, ja mikä vielä tärkeämpää, että yhdenkään joukkueen merkitykselliset pelit eivät olisi ohi ennen siirtorajaa.