Työttömyysturva liian hyvä?

[Karpat46]

Aiemmin olit sitä mieltä, että netti ei ole ollenkaan pakollinen meno työttömälle. Kun valistin sinua työttömän arjesta ja netin tarpeellisuudesta siinä, et vaivautunut vastaamaan.

Autoakin ilman siis pärjää. Ok. Minulla on matkaa lähimpään ruokakauppaan 6 km ja monet muutkin peruspalvelut löytyvät tuolta etäisyydeltä (lue: apteekki, parturi ja Alko, viime mainittuun lisään hymiön). Pankkiin päästäkseen pitäisi toki sotkea 12 km fillarilla, koska lähempää ei maksuautomaattia löydy ja työtönhän ei nettiä tarvitse.

Lähimpään TE-toimistoon ja Kelan toimipisteeseen onkin sitten jo 15+ kilometriä. Täytyy vaan pitää huolta, että kaikki tarpeelliset liitteet ovat mukana, ettei tarvitse kahteen kertaan sotkea reissua. Onneksi noissa ei tarvitse asioida päivittäin.

Karapt46... voiko enempaa olla kujalla? Älä vain kerro, että olet yli 25-vuotias.

Niin aiemmin kysyin miten se menee pakollisiin menoihin. Olet oikeassa, että netti helpottaa työttömän arkea ja työnhakua valtavasti. En ollut asiaa ajatellut tarpeeksi. Olen korjannut näkemystäni asiasta ja netti on varmasti hyvä ja järkevä sijoitus töitä etsiessä.

Aiemmassa viestissäni taisin myös mainita, että maaseudulla ilman autoa eläminen on hyvin vaikeaa. Vaihdetaan sitten vaikka muotoon taajaman ulkopuolella, niin ei mene hiusten halkomiseksi. Taitaa vain vääjäämättä näin käydä.

 

[Vaughan]

Sen sijaan jos säädettäisiin laki, että Suomessa on minimipalkka 10 €/tunti eli 1600 €/kuukausi

Valitettavasti tämä lisäisi työttömyyttä.

Kaikista niistä työnantajista, jotka nyt maksavat joillekin työntekijöille alle 1600 €/kk, osa ei pystyisi maksamaan nousevia kustannuksia. Juu, jotkut pystyisivät, mutta eivät kaikki. Kannattaa muistaa, että pieniä palkkoja maksavien joukkoon mahtuu voitollisten yritysten lisäksi myös omillaan eläviä ja tappiollisia yrityksiä, sekä paljon järjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka elävät kädestä suuhuun.

Jos työnantaja ei pysty maksamaan kustannuksia, se:
A) irtisanomalla pienentää henkilöstökulujaan
B) menee suoraan konkurssiin (tai lopettaa muuten toimintansa)
C) nostaa hintoja (ei yleensä mahdollista voittoa tuottamattomille organisaatioille), josta saattaa seurata kysynnän väheneminen, mistä seuraa joko vaihtoehto A tai B...

Siten esittämäsi parantaisi niiden asemaa, joilla on "varma" työpaikka, mutta koko yhteiskunnan tasolla työttömyys lisääntyisi ja samalla kilpailu harventuneista matalapalkkatöistä kiristyisi. Eli yksittäistä paikkailmoitusta kohti olisi entistä enemmän hakijoita.

Palkkojen nousu on mahdollista vain, jos työn tuottavuus nousee samalla ja saman verran. Tähän liittyy myös asia, mitä moni ei ajattele: samalla kun palkkataso ja tuottavuusodotus nousee, kasvaa myös työntekijään kohdistuva vaatimustaso. Eli työntekijän on tehtävä enemmän tai laadukkaammin töitä, koska sitä se tuottavuus käytännössä tarkoittaa.

Jo nyt käydään paljon keskustelua työelämän kovista (ja koventuneista) vaatimuksista. Palkkatason nousu tarkoittaa lähes aina myös työn kokonaisvaltaisen vaatimustason lisääntymistä. Se asettaa riman entistä korkeammalle sellaisille työntekijöille, joilla on jo nyt vaikeuksia suoriutua työelämän vaatimuksista.

Palkkatason keinotekoinen kohottaminen siis vaikeuttaa työllisyyttä kahdella tavalla: se vähentää työpaikkojen määrää ja lisää työtehtävien vaatimustasoa.

 

[Trekolmestar]

Vaihdetaan sitten vaikka muotoon taajaman ulkopuolella, niin ei mene hiusten halkomiseksi. Taitaa vain vääjäämättä näin käydä.

Meneehän se, kun kaikki työttömät rinnastetaan niihin 18-25-vuotiaisiin "en tee paskahommia" -kattoonsyleksijöiksi. Niitä on murto-osa meistä. Olen parhaillaan akateemisille suunnatulla työvoimapoliittisella kurssilla. Meitä on siellä 19 ja kaikki haluaisivat töihin. Hyvä koulutus, pitkä monipuolinen työkokemus ja paljon annettavaa, mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa. Täällä joku jo tarjosi menolippua ulkomaille. Jos sellaiseen mentäisiin ja siihen suostuisin, niin voin luvata, että en varmasti palaa siinä vaiheessa, kun täällä itketään koulutetun työvoiman perään. Yhteiskunta investoi minuun, investoin itsekin itseeni ja jos sen jälkeen tarjotaan pelkkää menolippua, niin miettikää keskenänne mikä meni pieleen.

 

[Stonewall]

Höpö höpö sanon minäkin. Elämänlaatu ei todellakaan ole kiinni omistaako auton vai ei, ei etenkään sinkulla

Niin kuten sanoin heti toisessa lauseessa, niin yksineläjä voi selvitä ilman autoa (vaikka se mielestäni kärvistelyä onkin). Perheellinen ei. Itse en tosin yksineläjänäkään olisi ilman liikkumisen vapautta, jos sen vaan voisin mitenkään välttää, mutta tämä toki on jo valinta kysymys. Oikeastaan paljon tärkeämpi pointti on se, että perheellinen ei kehäkolmosen ulkopuolella pärjää autotta ja toisinaan niitä jopa tarvitaan kaksi. Alkuperäinen lainaamani kirjoittaja väitti, että kaupungeissa kukaan ei tarvitse autoa, ja tämä väitehän on jo monen muunkin kirjoittajan toimesta todettu paikkaansa pitämättömäksi.

 

[Stonewall]

Meneehän se, kun kaikki työttömät rinnastetaan niihin 18-25-vuotiaisiin "en tee paskahommia" -kattoonsyleksijöiksi. Niitä on murto-osa meistä. Olen parhaillaan akateemisille suunnatulla työvoimapoliittisella kurssilla. Meitä on siellä 19 ja kaikki haluaisivat töihin. Hyvä koulutus, pitkä monipuolinen työkokemus ja paljon annettavaa, mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa. Täällä joku jo tarjosi menolippua ulkomaille. Jos sellaiseen mentäisiin ja siihen suostuisin, niin voin luvata, että en varmasti palaa siinä vaiheessa, kun täällä itketään koulutetun työvoiman perään. Yhteiskunta investoi minuun, investoin itsekin itseeni ja jos sen jälkeen tarjotaan pelkkää menolippua, niin miettikää keskenänne mikä meni pieleen.

Olen kanssasi erittäin pitkälle samaa mieltä. Jo se, että työttömyyden hoidossa mietitään tilanteen parantamista etuisuuksia leikkaamalla osoittaa ettei miettijöillä ole mitään käsitystä ongelmasta. Oikeasti pitäisi keskittyä uusien työpaikkojen luomiseen mielellään muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Asia alkaa olemaan koko ajan kriittisempi kilpailukykymme huvetessa silmissä. Jos ajatuksia ei saada käännettyä leikkureista investointeihin niin tyydyttävä työttömien syrjäytymiseen tai sitten ...en tiedä mikä neuvoksi. Lähteminen siirtolaiseksi Kiinaan kuten ennen Ruotsiin?

 

[Vaughan]

Oikeasti pitäisi keskittyä uusien työpaikkojen luomiseen mielellään muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle.

Työpaikkoja ei luoda. Ne syntyvät työmarkkinoilla, jos työlle on kysyntää. Se mistä joskus puhutaan työpaikkojen luomisena on esteiden poistamista työpaikkojen syntymiseltä. Pointti on siinä, että jos jollekin alueelle tai toimialalle ei ole luontaisesti syntymässä työpaikkoja, ei ole juurikaan julkisen hallinnon toimenpidettä, jolla niitä luotaisiin "tyhjästä."

Eli jos Suomeen halutaan "luoda" lisää työtä, niin pitää puuttua työpaikkojen syntymisen esteisiin kuten: työn hinta (=kokonaishenkilöstökustannukset), työvoiman saatavuus, energian hinta, kaavoitus, infrastruktuuri, byrokratia jne.

Kuten huomaa, tuossa on aika vähän toimenpiteitä, joilla voisi vaikuttaa siihen, että työpaikat syntyisivät juuri jollekin tietylle alueelle. Jos työllistymisen esteitä poistetaan valtion tasolla, työpaikkoja syntyy eniten sinne minne niitä syntyisi muutenkin, eli sinne missä on työntekijöitä ja helpot kulkuyhtedyt asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luo ("location, location, location"). No, ainakin infrastruktuurin kehittämisellä voidaan vähintäänkin ylläpitää syrjäseutujen mahdollisuuksia, ja kaavoittamisella ja rakennusluvilla myös - joskin viimemainitut ovat pääasiassa paikallishallinnon omissa käsissä...

 

[Kisapuisto]

Kaikista niistä työnantajista, jotka nyt maksavat joillekin työntekijöille alle 1600 €/kk, osa ei pystyisi maksamaan nousevia kustannuksia. Juu, jotkut pystyisivät, mutta eivät kaikki. Kannattaa muistaa, että pieniä palkkoja maksavien joukkoon mahtuu voitollisten yritysten lisäksi myös omillaan eläviä ja tappiollisia yrityksiä, sekä paljon järjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka elävät kädestä suuhuun.

Puhuit kyllä asiaa tuossa viestissäsi, mutta ei tämäkään ole kyllä ihan niin yksioikoista. Väitän, että lähestulkoon kaikki yritykset pystyisivät maksamaan sen 10€/tunti, jos vain haluaisivat ja laki siihen oikeasti pakottaisi. Esimerkiksi siivousfirmat, niillä ei olisi mitään ongelmaa maksaa työntekijälle enemmänkin kuin mitä nyt maksavat.

 

[Steegil]

Puhuit kyllä asiaa tuossa viestissäsi, mutta ei tämäkään ole kyllä ihan niin yksioikoista. Väitän, että lähestulkoon kaikki yritykset pystyisivät maksamaan sen 10€/tunti, jos vain haluaisivat ja laki siihen oikeasti pakottaisi. Esimerkiksi siivousfirmat, niillä ei olisi mitään ongelmaa maksaa työntekijälle enemmänkin kuin mitä nyt maksavat.

Varmasti siivousfirmat voisivat maksaa sen 10e, mutta siitä seuraisi se, että siivouspalveluiden hinnat nousisi eli tämän laskun maksaisivat talonyhtiöt, yritykset ja muut jotka käyttävät näitä siivouspalveluja. Tai mahdollisesti siivousfirmat vähentäisivät väkeä henkilökustannusten noustessa ja yhä pienempi määrä siivoajia joutuisi tekemään enemmän hommia. Siivouspalveluiden ostajat tuskin hirveän hyvällä katsoisivat palveluiden hintojen yllättävää ja rajua nousua niin voi olla, että yritykset eivät enää ulkoistakkaan siivousta, josta voisi seuraita monia siivousalan konkursseja.

Muista myös, että työnantajalle sen palkan lisäksi tulevat noin 30% lisäkustannukset työntekijästä. Työntekijän saadessa sen 10€/h työnantaja kuitenkin maksaa työntekijästä lisäkustannuksineen sen 13€/h.

 

[varjo]

Puhuit kyllä asiaa tuossa viestissäsi, mutta ei tämäkään ole kyllä ihan niin yksioikoista. Väitän, että lähestulkoon kaikki yritykset pystyisivät maksamaan sen 10€/tunti, jos vain haluaisivat ja laki siihen oikeasti pakottaisi. Esimerkiksi siivousfirmat, niillä ei olisi mitään ongelmaa maksaa työntekijälle enemmänkin kuin mitä nyt maksavat.

Niin no, miten se nyt ottaa. Totta kai moni firma pystyisi maksamaan sitä, mutta kenties hintoja pitäisi nostaa tai jos hintoja ei nosteta, palkannosto syö yrityksen katteet ja sitä myöten yrittäjän riski kasvaa. Sairaana olevallekin siivoojalle pitää maksaa palkkaa mutta hän ei tuota rahaa yritykselle, mitä pienemmäksi kate käy, sitä isompia ongelmia tällaiset pienet jutut tuottavat yrityksille. Näitä puolia ei vain helposti tule ajatelluksi.

Esim. itse käytin yhtä pientä siivouspuljua kämpän muuttosiivouksiin, finderistä voin katsoa että firman liikevoittoprosentti on n. 7% mikä ei ole kovinkaan paljoa, en toki tiedä mitä firma siivoojilleen maksaa ja mikä talousrakenne ylipäätänsä on. Sitten katsotaan jonkun ison tekijän tulosta, SOL palvelut OY liikevoittoprosentti on 5%, valtavalla liikevaihdolla, toki rahaa voidaan piilottaa vaikka minne mutta silti...

Tämä menee vähän rautalangasta vääntämiseksi, mutta tuollainen "pakollinen" 10e/h tuntipalkka on vähän samanlainen juttu kuin että kaikille suomalaisille annettaisiin miljoona, tämä johtaisi siis siihen että kaikki voisivat elää kuin miljonäärit? Ei, ei tietenkään, hinnat vain nousisivat nopeasti vastaamaan keskimääräistä tulotasoa.

Siivooajien palkka määräytyy markkinoitten mukaan, niin kauan kuin nykypalkalla tehtäviin löytyy työntekijöitä niin ei palkkoja tarvitse nostaa. Palkan pakollinen nosto johtaisi vain hintojen nousuun, jolloin hetken päästä yhteiskunnan vähiten tienaavan osan ostovoima olisi aivan sama kuin se oli aiemminkin. Eniten tästä tosin kärsisivät tietenkin työttömät mutta myös ne toisiksi vähiten palkkatyössä tienaavat, joille ei olekaan tehty palkannostoa mutta hinnat ovat nousseet. Ja tästä sitten päästään juuri tuohon "miljonääri"-ongelmaan.

Ongelma ei ole siivoajien pienet palkat, vaan se että ihmiset eivät ole valmiita myymään vapaa-aikaansa siitä summasta, koska ero vastikkeettomaan tuloon on niin pieni. Nyt kysymys sitten onkin että voidaanko millään keinolla saada tuota eroa kasvamaan sillä tavalla että palkkoja nostetaan, ottaen huomioon siitä seuraavan inflaation ja paineen nostaa myös tukia. Itse sanoisin että ei.

Mielestäni tärkeintä on kyetä erottelemaan se perus työttömyyspäiväraha/sossurahat yms. ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, ensimmäistä tulisi mahdollisesti pyrkiä muokkaamaan sellaiseen suuntaan että pitkäaikainen passivoituminen vaatii niin rajuja leikkauksia elintasoon että siivoustyökin alkaisi houkuttelemaan (noin esimerkkinä) ja toinen sen sijaan säilyttää entisellään jotta toisaalta työn menettäneitten työnhakukyky säilyy ja häiriö normaaliin elämään on mahdollisimman pieni koska sillä voi olla suuriakin vaikutuksia sitten esim. lapsiin yms.

 

[Trekolmestar]

Mielestäni tärkeintä on kyetä erottelemaan se perus työttömyyspäiväraha/sossurahat yms. ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, ensimmäistä tulisi mahdollisesti pyrkiä muokkaamaan sellaiseen suuntaan että pitkäaikainen passivoituminen vaatii niin rajuja leikkauksia elintasoon että siivoustyökin alkaisi houkuttelemaan (noin esimerkkinä) ja toinen sen sijaan säilyttää entisellään jotta toisaalta työn menettäneitten työnhakukyky säilyy ja häiriö normaaliin elämään on mahdollisimman pieni koska sillä voi olla suuriakin vaikutuksia sitten esim. lapsiin yms.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä mielestäsi on tuo pitkäaikainen passivoituminen? Kauanko pitää olla työttömänä, että esim. akateemisen loppututkinnon suorittaneen pitää alkaa hakea suorittavan tason (siivooja tms.) töitä minimipalkalla? Riittääkö aktiivisuudeksi se, että on hakenut 2,5 vuoden ajan kaikkia avoimia koulutustaan/osaamistaan vastaavia töitä vai pitääkö olla vielä aktiivisempi?

Paljonko säästöä kertyy, jos tuet vedetään niin minimiin, että niillä ei tule toimeen? Kuka siitä hyötyy, uskotko oikeasti verorasituksesi pienentyvän, jos työttömiä aletaan pakottamaan töihin, joihin heillä ei ole pätevyyttä? Oletko sitä mieltä, että oikeati työtä välttelevät eivät keksi keinoja kiertää näitäkin vaatimuksia, jotta voivat jatkaa kattoon syljeskelyään?

 

[varjo]

Taloustilannehan on aina vähän nihkeä työllistymiselle ja kyllä sitä itsekin sai ylikoulutettuna jonkin aikaa etsiskellä töitä, mutta kyllä karu tosiasia alkaa olla se että 2,5 vuottakin alkaa olla jo aika pitkä aika poissa työelämästä ja monella alalla myös ala ehtii muuttua tuossa ajassa paljon ts. ilman aktiivista itseopiskelua voi omata jo vanhentuneet tiedot.

Mutta tämäkin on vähän kaksipiippuinen juttu, jos koulutusta vastaavaa työtä ei löydy tai sitä ei ole, onko se nyt loppupeleissä sitten edes perusteltua että tällaiselle ihmiselle pitäisi maksaa kovinkin pitkäänkin siitä että hän on valinnut huonon koulutuslinjan noin työllistymisen kannalta. Vaikka se tylyltä kuulostaakin, jos on 2,5 vuotta hakenut töitä eikä ole niitä saanut, peiliin katsominen ja syvempi itsetutkiskelu voi olla paikallaan, yhä toki mainiten että taloustilanne on viimeisten 2 vuoden aikana ollut harvinaisen hankala. Hakeminen kun itsessään ei varsinaisesti ole aktiivisuutta, vaikka se toki on parempi kuin olla tekemättä mitään. Lisäkoulutusta kun toisaalta pystyy hankkimaan työttömänäkin ollessa, enkä nyt puhu mistään työkkärin virkkauskursseista, vaan avoimessa yliopistossa lukee asenteella nopeasti itselleen lisäsivuaineen jostain relevantimmasta aineesta ja tämä varmastikin edesauttaa työnhakua, ainakin selvästi se kertoo että hakijaa kiinnostaa itsensä kehittäminen. Kun et ole tarkemmin määritellyt koulutustasi on mahdoton sanoa sen tarkemmin asiasta, mutta on selvää että jos tutkinto on Ylä-Udmurtin joogaperinteistä niin väistämättä ollaan tilanteessa missä yksinkertaisesti koulutusta vastaavaa työtä ei ole ja on ihmisestä itsestään kiinni muokata tuolta pohjalta itsestään haluttava paketti työllistymiseen. Aina pitää muistaa että juristeja ja lääkäreitä lukuunottamatta korkeakoulututkinnot eivät ole ammattitutkintoja, ne eivät varsinaisesti valmista mihinkään työhön, vaan antavat vain osviittaa soveltuvuudesta ja on hakijan tehtävä tuoda osaamisensa ja kykynsä esille. Se ei ole sinänsä kivaa tai reilua, mutta se on elämää. Ja toisaalta, mistä tahansa duunista voi aina lähteä paremman tullessa vastaan. Esim. korkeakoulutettuna mahdollisuudet saada opettajan sijaisuuksia ovat aina kohtalaiset. Akateemisesta maailmasta tiedän useampiakin ihmisiä, jotka ovat apurahojen loputtua ja teollisuustyöpaikkojen ollessa pitkän (ja keskinkertaisen) akateemisen uran jälkeen tavoittamattomissa ruvenneet hankkimaan opettajan pätevyyttä ja ryhtyneet sitten opettajiksi.
Ja avointa yliopistoa korostaisin sen takia että on tietyllä lailla verorahojen hukkaa lukea useampia korkeakoulututkintoja, jonkinlaista tulosvastuuta valinnoistaan on perättävä myös ihmisiltä itseltään, jos lisäkoulutusta tahtoo myöhemmin tulisi se toteuttaa ns. omalla rahoituksella (jos nyt avoimen yliopiston kurssimaksuja voi edes maksuiksi kutsua vrt. ulkomaan yliopistojen lukukausimaksut tai maksulliset ammattikoulutukset ylipäätänsä).


Minua ei nyt oikeastaan kiinnosta oma verorasitukseni senttien laskemismielessä, vaan ylipäätänsä yhteiskunnan toimivuus, joutenoleva ihmismassa ei ole järin hyvää kehitystä ja tämä vain synnyttää (mikä tässäkin ketjussa selvästi paistaa esille) jyrkentyneitä asenteita toiseen suuntaan ja toisaalta katkeruutta toiseen. Kehitystä missä iso osa passivoituu rakenteellisesti tulisi pyrkiä hidastamaan, vaikka kuten itse olen sanonut, se tulee olemaan väistämätön tulevaisuuden kuva 50v sisällä jos kehitys jatkuu normaalia vauhtiaan.

Töihin en ole pakottamassa ketään, ainoastaan esittämässä että töihin menemisen kynnystä tulee kaventaa, mutta koska en usko että palkkojen nosto saisi sitä aikaan, ovat vaihtoehdot aika rajatut. Perustulo olisi sinänsä toimiva suoran tulokannustimen kautta ilman byrokratiaa, mutta ongelma tulee siinä että järjestelmän hyödyt voisivat hyvin kumoutua siinä että kevennettävälle virkakoneistollekin pitäisi löytää töitä, perustulo nykymuotoisella byrokratialla vain kasvattaisi kuluja mutta en sitten tiedä onko 10 000 työtöntä sossutätiä+korkeammat tuet nykytyöttömille enää merkittävästi halvempikaan ratkaisu kuin nykymalli.

 

[finnjewel]

Onkohan jossain tutkittu sitä, kuinka suuri osa työttömistä on "tyytyväisiä" tilanteseensa eli pärjäilevät joten kuten erilaisilla tulonsiirroilla tai kuinka paljon on vastaavasti niitä, jotka ovat aktiivisia työmarkkinoilla ja jotka saavatkin usein töitä, mutta eivät koulutuksestaan tai kokemuksestaan huolimatta onnistu pitämään työpaikkojaan (taipumus saada aina paskat pomot tai työkaverit, oma epäsäännöllisyys)?

Vaikeahan näitä lienee selvittää luotettavasti, koska vastausten todenperäisuus näissä kysymyksissä on vähän niin ja näin.

 

[Trekolmestar]

Onkohan jossain tutkittu sitä, kuinka suuri osa työttömistä on "tyytyväisiä" tilanteseensa eli pärjäilevät joten kuten erilaisilla tulonsiirroilla tai kuinka paljon on vastaavasti niitä, jotka ovat aktiivisia työmarkkinoilla ja jotka saavatkin usein töitä, mutta eivät koulutuksestaan tai kokemuksestaan huolimatta onnistu pitämään työpaikkojaan (taipumus saada aina paskat pomot tai työkaverit, oma epäsäännöllisyys)?

Ensin mainittu kiinnostaisi itseänikin eli kuinka suuri osa meistä työttömistä on noita työnvieroksujia, joiden takia koko porukka leimataan kattoon syljeskeleväksi paskasakiksi? Lukuja kehiin, jos jollain on tietoja tai tilastoa.

Jäljempiä tuskin on kourallista enempää. Jonkinlainen luonnevikahan tuohon vaaditaan, jos toistuvasti työllistyy ja aina palaa työkkärin listalle.

 

[Vaakunanaama]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä mielestäsi on tuo pitkäaikainen passivoituminen? Kauanko pitää olla työttömänä, että esim. akateemisen loppututkinnon suorittaneen pitää alkaa hakea suorittavan tason (siivooja tms.) töitä minimipalkalla? Riittääkö aktiivisuudeksi se, että on hakenut 2,5 vuoden ajan kaikkia avoimia koulutustaan/osaamistaan vastaavia töitä vai pitääkö olla vielä aktiivisempi?

Kysymys ei ole minulle, mutta vastataan. Jos ei muu kuin oman alan istumatyö kelpaa, niin kyllähän siinä kohtaa voi ruveta leipomaan itselleen pettuleipää. Menet siivousfirman listoille ja lähettelet niitä hakemuksia iltaisin. Akateeminen loppututkinto ei ole lupalappu lintsaamiseen.

Tuet pitää katkaista tyystin, kun ensimmäisen kerran kieltäytyy tarjotusta työstä jonkun muun, kuin todellisen terveydellisen esteen takia.

Jos ei maistu työ, ei voi maistua rahakaan.

 

[-pasi-]

Tuet pitää katkaista tyystin, kun ensimmäisen kerran kieltäytyy tarjotusta työstä jonkun muun, kuin todellisen terveydellisen esteen takia.

Jos ei maistu työ, ei voi maistua rahakaan.

Ehkä näinkin, mutta edelleen kuten jossain on mainittu niin onkohan noita kieltäytyjiä edes prosenttuaalisesti kovin monta ja ketä sekään palvelee jos joku pakotetaan työhön jota ei halua tehdä? se ei palvele sitä ihmistä eikä sitä firmaa

Lisäksi ketä tuo sitten palvelee jos kaduilla liikkuu tystiin ilman tuloja olevia ihmisiä? rikollisuus kasvaa, kaduilla on kerjäläisiä ym.. Vankiloiden ylläpito maksaa ja se on taas veronmaksajien pussista sekin. Samalla sitten makselet korkeampia vakuutusmaksuja ja kaikenmaailman muita kuluja ym.. loppujen lopuksi todennäköisesti tulee yhteiskunnalle kalliimaksi tuo vaihtoehto, että tukia aletaan alentaa kun pitää nykyisellään tai jopa korottaa. Toki järjestelmää pitää parantaa moneen suuntaan, mutta ei ihan tystiin voi ihmisiä jättää ilman tukia jos se nyt vaikka kieltäytyy siitä mäkkärin hommassa joka on osa-aikainen eikä varmuuta paljonko tunteja kertyy.

 

[Evil]

Tuet pitää katkaista tyystin, kun ensimmäisen kerran kieltäytyy tarjotusta työstä jonkun muun, kuin todellisen terveydellisen esteen takia.

Lisäksi ketä tuo sitten palvelee jos kaduilla liikkuu tystiin ilman tuloja olevia ihmisiä?

Ei Suomessa ole ilman tuloja olevia ihmisiä. Jos ei saa edes työttömyyskorvausta, niin saman rahan saa kuitenkin sossusta. Tässä maassa kukaan ei kuole nälkään eikä janoon, vaikka joskus tuntuukin että parempi olisi kun tietty kansanosa kuolisi juuri niihin.

 

[Kisapuisto]

Kysymys ei ole minulle, mutta vastataan. Jos ei muu kuin oman alan istumatyö kelpaa, niin kyllähän siinä kohtaa voi ruveta leipomaan itselleen pettuleipää. Menet siivousfirman listoille ja lähettelet niitä hakemuksia iltaisin. Akateeminen loppututkinto ei ole lupalappu lintsaamiseen.

Ja tämä ei ollut mulle, mutta kommentoin kuitenkin. Niin hullua kuin se onkin, niin akateemisella loppututkinnolla ei todellakaan pääse yhteenkään siivousfirmaan töihin, jos niillä vain sattuu olemaan joku muu hakija. Kuten ei myöskään kaupan kassalle tai McDonaldsiin tai muihin vastaaviin. Liian koulutettu, eivät ota, ja perustuu siihen että eivät usko tällaisen ihmisen olevan kovin kauaa ko. työssä vaan lähtevän heti kun parempi paikka ilmaantuu, mikä yleensä on toki totta. Eihän kukaan ehdoin tahdoin halua itselleen pätkätyöläistä ottaa, jos on tarkoitus saada vakituinen työntekijä.

Joten se on ihan turha huudella, että menkää pummit töihin, kun niihin töihin ei ihan noin vain mennä. Ei edes sinne siivousfirmaan.

 

[Kisapuisto]

Tässä maassa kukaan ei kuole nälkään eikä janoon, vaikka joskus tuntuukin että parempi olisi kun tietty kansanosa kuolisi juuri niihin.

OT, mutta tällaisten kommenttien jälkeen on pakko kysyä, että jos lähdetään karsimaan ihmispopulaatiota, niin mitä niin erikoista sinussa sitten on että sinä olisit jäljelle jäävien joukossa? Mitä hyötyä juuri sinusta on Suomelle ja maailmalle?

Sillä ihminen se on spurgukin. Tuskin niistä kukaan on pakon edessä juomaan alkanut, mutta kovin harva (toki joku löytyy aina) tässä maassa täysin vapaaehtoisesti kadulle on joutunut. Ja sieltä kadulta onkin sitten aivan helvetin vaikeaa, käytännössä mahdotonta ponnistaa enää normaaliin elämään takaisin. Jos joskus Evil-nimimerkin omaavalla alkaa mennä huonosti, tulee potkut töistä, puoliso lähtee, rahat loppuu ja kämppä menee alta, niin tullaan sitten joukolla lyömään lyötyä sinne sillan alle, eikö vain?

 

[Karpat46]

Niin hullua kuin se onkin, niin akateemisella loppututkinnolla ei todellakaan pääse yhteenkään siivousfirmaan töihin, jos niillä vain sattuu olemaan joku muu hakija. Kuten ei myöskään kaupan kassalle tai McDonaldsiin tai muihin vastaaviin. Liian koulutettu, eivät ota, ja perustuu siihen että eivät usko tällaisen ihmisen olevan kovin kauaa ko. työssä vaan lähtevän heti kun parempi paikka ilmaantuu, mikä yleensä on toki totta.

Onko tämä totta? Siis nyt kysyn ihan vilpittömästi, koska tämän olen kuullut muualtakin. Siivousfirman ehkä vielä ymmärtää ja niihin hommiin vaatii ehkä tietynlaisen tyypin, mutta eikö mäkkärissä ja ainakin isompien kauppojen kassalla tyypit tule ja lähde vähän nopeammalla syklillä muutenkin?

 

[Vaughan]

Niin hullua kuin se onkin, niin akateemisella loppututkinnolla ei todellakaan pääse yhteenkään siivousfirmaan töihin, jos niillä vain sattuu olemaan joku muu hakija.

Tämä on vain urbaani legenda, joka ei ole totta.

Tietenkään kaikkiin tehtäviin ei aina pääse, mutta kun pitkään hakee, niin löytyy se työnantaja, joka on valmis antamaan motivoituneelle akateemiselle mahdollisuuden. Suomi on jo nyt täynnä siivoavia ja hampurilaisia myyviä maistereita.

On totta, että vakituisiin tehtäviin firmat mieluummin palkkaavat sellaisen, jonka uskovat pysyvän pitkään. Mutta pätkätöihin pääsee huomattavasti helpommin. Ja pätkätöiden kautta saattaa päästä joskus myöhemmin toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Vuokrafirmoilla kriteerit ovat kaikkein alhaisimmat, koska eivät oletakaan ihmisten jäävän loppuelämäkseen, vaan ovat jo liikeidealtaan läpikulkupaikkoja.

Mitään takuuvarmaa keinoa päästä töihin ei ole. (Vaikka sitä ihmiset aina tuntuvat haluavan, että "jos teen näin, saanko varmasti töitä?" Ei, mitään takuita ei vapaassa maassa voi olla. Ei työnantajaa voi pakottaa palkkaamaan etukäteen.) Silti todennäköisen reitti työelämään koostuu kahdesta osatekijästä: riman alentamisesta ja osaamisen lisäämisestä.

Riman alentaminen voi tarkoittaa sekä alemman tason tehtävien hakemista että "ikävämpien" työehtojen hyväksymistä (pätkätyöt, raskaat tehtävät, hankalat työajat jne.). Osaamisen lisäämisessä korostan nimenomaan työelämän kannalta kysyttyjen taitojen hankkimista. Työttömän maisterin ongelma ei ole yleissivistuksen puute, vaan käytännön taitojen. Harva maisteri tai tradenomi on minkään alan ammattilainen tutkintotodistus kädessään. Siksi on harhaanjohtavaa edes puhua "omaa koulutusta vastaavista töistä", koska sellaisia ei todennäköisesti edes ole olemassa. Jos ei ole onnistunut hankkimaan työelämän kannalta kysyttyä ammattitaitoa aikaisemmin, niin hampurilaisravintolan kassa on ihan hyvä paikka aloittaa...


Edit: virheitä...

 

[-pasi-]

Ei Suomessa ole ilman tuloja olevia ihmisiä. Jos ei saa edes työttömyyskorvausta, niin saman rahan saa kuitenkin sossusta. Tässä maassa kukaan ei kuole nälkään eikä janoon, vaikka joskus tuntuukin että parempi olisi kun tietty kansanosa kuolisi juuri niihin.

Näinhän se on, mutta eikö silloin aika pitkälle samat rahat pidä kuitenkin työssäkäyvän maksaa palkastaan tulkoon se raha kelan tai sossun kautta niin veronmaksaja aika pitkälle sen kuitenkin maksaa? toki eri kautta vain raha tulee.. Palveleeko se sitten ketään jos tuet otetaan pois jos vähänkään kieltäytyy jostain töistä? ihminen kun tosiaan saa sitten sen saman rahan sossusta ja samalla jää ilman työkkärin palveluja. Siinä sitten on riskinä että se ihminen joka oikeasti haluaa töihin jää ilman noita palveluja ja lopulta ei sitten enää ala etsimään niitä töitä..

 

[Vaakunanaama]

Ehkä näinkin, mutta edelleen kuten jossain on mainittu niin onkohan noita kieltäytyjiä edes prosenttuaalisesti kovin monta ja ketä sekään palvelee jos joku pakotetaan työhön jota ei halua tehdä? se ei palvele sitä ihmistä eikä sitä firmaa

Lisäksi ketä tuo sitten palvelee jos kaduilla liikkuu tystiin ilman tuloja olevia ihmisiä? rikollisuus kasvaa, kaduilla on kerjäläisiä ym.. Vankiloiden ylläpito maksaa ja se on taas veronmaksajien pussista sekin. Samalla sitten makselet korkeampia vakuutusmaksuja ja kaikenmaailman muita kuluja ym.. loppujen lopuksi todennäköisesti tulee yhteiskunnalle kalliimaksi tuo vaihtoehto, että tukia aletaan alentaa kun pitää nykyisellään tai jopa korottaa. Toki järjestelmää pitää parantaa moneen suuntaan, mutta ei ihan tystiin voi ihmisiä jättää ilman tukia jos se nyt vaikka kieltäytyy siitä mäkkärin hommassa joka on osa-aikainen eikä varmuuta paljonko tunteja kertyy.

Niin. Kysehän oli siitä kauanko pitää odottaa työttömänä, jos ei oman alan töitä löydy. Kyllä siellä työkkärissä tarjotaan jos jonkunlaista varastoneekerin tai tiskaajan hommaa. Näistä jos keltäytyy, niin tuet pois. Ei niitä huvikseen tarjota.

Jos on varaa nirsoilla työn suhteen, täytyy myös olla varaa makailla omakustanteisesti.

 

[Vaughan]

kuinka suuri osa meistä työttömistä on noita työnvieroksujia, joiden takia koko porukka leimataan kattoon syljeskeleväksi paskasakiksi? Lukuja kehiin, jos jollain on tietoja tai tilastoa.

Tarkkoja lukuja ei tietenkään voi olla ilman, että on tarkkaa määritelmää sille kuka ja mikä on "työnvieroksuja". Ja sellaista ei taida olla...

Törmäsinpä juuri kuitenkin tällaiseen tilastoon, mistä voi saada vähän osviittaa. Eli siinä on selvitetty kuinka moni työtön työnhakija on vuosittain syyllistynyt työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn tavalla, joka on johtanut työttömyysturvan eväämiseen määräajaksi tai toistaiseksi. Vuosina 2007 - 2009 annettiin vuosittain 80 000 - 83 000 tällaista "karenssilausuntoa". Työttämiä työnhakijoita oli tuohon aikaan n. 180 000 - 240 000.

Ei voida suoraan sanoa, että rangaistavaan menettelyyn on syyllistynyt yli kolmasosaa työttömistä, koska sama henkilö voi saada rangaistuksen useammankin kerran vuoden aikana. Joku myös voi olla perustellustikin sitä mieltä, että kaikki rangaistukset eivät aina ole johtuneet työnvieroksunnasta. Toisaalta iso osa ongelmaa on se, että merkittävä osa "aidoista työnvieroksujista" ei jää koskaa kiinni, koska tosiasiassa työkkärillä on käytössään hyvin vähän keinoja todellisen työhalun selvittämiseksi, jos henkilö osaa vähänkään pelata järjestelmän kanssa...

Mutta tuossa nyt jonkunlainen kysyttyyn asiaan löyhästi liittyvä tilasto.

 

[Czescku]

Mutta tuossa nyt jonkunlainen kysyttyyn asiaan löyhästi liittyvä tilasto.

Tässä toinen kaukaa haettu tilasto. Vuoden 2009 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä oli 272 000 suomalaista (reilu 10% työvoimasta) ja näistä vain noin 30 000 haluaisi takaisin työelämään. Onhan tuo työkyvyttömyysporukka todella sekalaista seurakuntaa, mutta ei siellä työhaluja ainakaan hirveästi ole.

 

[JypFabu]

Tässä toinen kaukaa haettu tilasto. Vuoden 2009 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä oli 272 000 suomalaista (reilu 10% työvoimasta) ja näistä vain noin 30 000 haluaisi takaisin työelämään. Onhan tuo työkyvyttömyysporukka todella sekalaista seurakuntaa, mutta ei siellä työhaluja ainakaan hirveästi ole.

Avaisitko hieman mihin tällä kommentoinnilla pyrit? Ei kai työkyvytön ole työnhakija ja niinmuodoin ei myöskään nosta työttömyyskorvausta, vaan työkyvyttömyyseläkettä.

Jos noita ihmisiä pitää jotenkin ruotia, kai pitäisi olla joku tilasto eri työkyvyttömyyseläkkeellejoutumisen syistä, jotta voisi päätellä mitään noista antamistasi luvuista.

Toisaalta olen elänyt uskossa, ettei näitä eläkepapereita ihan tosta vaan ihmisille raapustella, mutta ei mulla tietoa ole. Jossain ajankohtaisohjelmassa kyllä käsiteltiin tapauksia, joissa henkilöä hoitava lääkäri oli todennut potilaansa työkyvyttömäksi, mutta päätöksiä lateli palkkiota vastaan lääkärit, jotka ei koskaan kyseistä hakijaa olleet edes nähneetkään. Taisi vielä olla kukoistava bisnes näille haamudiagnosoijille.

Mä luulen, että tuosta seurakunnasta saa melko erilaisia vastauksia riippuen kysymyksen asettelusta, jos kysytään työhaluja vallitsevaan työkykyyn nähden, voi se monesta tuntua vittuilulta, mutta jos kysytään työhaluja yleensä, moni varmasti vaihtaisi sairautensa terveyteen ja palaisi innolla työelämään. Ehkä tuo 30 000 on luku, jossa ihmisillä on vielä oikeasti toivoa kuntoutua työkykyiseksi jonain päivänä.

En kuitenkaan oikein viisaana nää haikailla tykyvyttömiä takaisin työelämään, eihän siinä mitään järkeä ole, sama käskis jalatonta juoksemaan.