Mainos

Työttömyyden ratkaisumallit

  • 16 923
  • 129

penalalli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Leeds United
Meillä on Suomessa 250000 tai 280000 työtöntä työnhakijaa virallisten tilastojen mukaan.
Meillä on lähes 80000 avointa työpaikkaa.
Poliittinen keskustelu käy osaavien maahanmuuttajien ympärillä.
Miksi työttömistä suomalaisista ja suomenkielisistä työnhakijoista ei enää yksikään kelpaa edes uudelleen koulutettavaksi?
Kuka poliitikoista nostaa rehellisesti kissan pöydälle?
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

Muutaman vuoden takainen juttu työttömyystilastoista. Jutussa kerrotaan, että kun lisätään virallisiin tilastoihin ns. "tempputyöllistetyt", niin lukemaksi tulee 410 000.

Tuo juttu on vuodelta 2017, ja näin korona-aikana voisi olettaa, että tuo työttömien määrä on tänäpäivänä korkeampi. Tuohon kun lisätään vielä se joukko, jotka eivät näy missään tilastoissa, niin päästään luultavasti selvästi päälle 500 000. Se on kyllä todella paljon tämän kansakunnan kokoon nähden.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Meillä on Suomessa 250000 tai 280000 työtöntä työnhakijaa virallisten tilastojen mukaan.
Meillä on lähes 80000 avointa työpaikkaa.
Poliittinen keskustelu käy osaavien maahanmuuttajien ympärillä.
Miksi työttömistä suomalaisista ja suomenkielisistä työnhakijoista ei enää yksikään kelpaa edes uudelleen koulutettavaksi?
Kuka poliitikoista nostaa rehellisesti kissan pöydälle?
Ei kai se niin ole, ettei yksikään kelpaa. Työpaikat syntyy uusille aloille, joille työttömillä ei ole osaamista eikä toisaalta usein haluakaan. Tuo jälkimmäinen on ongelmallinen syy. Kai se niin pitäisi olla, että niin kauan kuin työntekijällä on kysyntää, hän voi valita työpaikkansa. Työttömänä oloa ei pitäisi olla mahdollista niin helposti valita.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Yhtenä ongelmana on palkkatulon ja sosiaalietuuksien suhde matalapalkka-alaoilla. Kannustinloukut ovat ihan todellisia ja niistä tulisi pyrkiä paljon voimakkaammin eroon.

Tämä onkin helpommin sanottu kuin tehty kun perustili ja -tulomalli ei kelpaa valtion pääpuolueille. Ongelma on nähdäkseni myös jälkiteollisen yhteiskunnan rakenteissa - markkinat eivät kykene hinnoittelemaan sinänsä hyödyllisiä töitä tavalla, joka elättäisi näiden töiden tekijät.

Muistaakseni Osmo Soininvaaran suusta kuulin vast'ikään ehdotuksen tuohon viimeisimpään - osa-aikatyötä ja "hanttihommia" koskevaa ongelmaa voisi purkaa maksamalla työmarkkinoilla pärjääville tulonsiirtoja palkan päälle.

Löytyi!
 

aalto

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, änärin suomalaiset
Mä pyörittelin joskus päässäni tämmöistä kommunistista mallia: velvoitetaan kaikki yritykset (esim yli 3 työntekijää) työllistämään oman työntekijämääräänsä suhteutettu osuus työttömiä sovitulla minimipalkalla määräajaksi. Nythän työttömiä on n 1/10 työllisiin verrattuna eli 10 henkilön työpaikan pitäisi työllistää yksi työtön. Porkkanoina yrityksille tulisi sitten alennus työantajamaksuihin ja mahdollisuus valita työllistämänsä henkilö jos on valmis maksamaan yli minimin. Jos maksaa minimin, työllistettävä osoitetaan työkkäristä ja hänelle pitää keksiä jotain työtä.

Mallissa olisi tietenkin muutaman kuukauden karenssi ennen kuin arvotaan työpaikka ja lisäksi erityisistä ongelmista kärsivät pitäisi pystyä ohjaamaan omien palveluiden pariin.
 

Byvajet

Jäsen
Ei kai se niin ole, ettei yksikään kelpaa. Työpaikat syntyy uusille aloille, joille työttömillä ei ole osaamista eikä toisaalta usein haluakaan.

Halua lisäisi, kun työttömyyskorvauksella tai edes alennetulla työttömyyskorvauksella saisi opiskella. Opiskelu olisi todennäköisesti myös kansakunnan etu, koska matalapalkkatyöläinen on yhteiskunnalle kulu. Hän ei koskaan maksa takaisin aiheuttamaansa rahanmenoa, vaan hänet pitäisi saada korkeampaa koulutusta vaativaan tuottavampaan työhön.

Ongelma on ihmiset, joiden kyvykkyys ei riitä kuin yksinkertaisiin suorittaviin töihin, jotka katoavat. Näitä on kansasta vähintään neljäsosa. Esimerkiksi kouluttamattomia työllistävä kaupan ala tullaan aivan varmasti automatisoimaan seuraavien 20 vuoden aikana. Kysymys ei ole visiosta vaan automatisointi on jo aloitettu.

Kun homma saadaan toimimaan yhdessä paikassa, sen jälkeen se leviää kulovalkean tavoin kaikkialle maailmaan paitsi Saksaan, missä sosiaalituet on päätetty jakaa loputtomana tehottomuutena valtavine turhine työntekijämassoineen.

Sama koskee paperinpyöritystä. Kelan päätöksistä jo merkittävä osa tulee koneen tekeminä. Sama paperinsiirtelyn tehostaminen tullaan tekemään ajan myötä kaikissa organisaatioissa. Kysymys ei ole enää siitä, onko tehostamiseen teknologiaa, vaan siitä, missä aikataulussa valmis teknologia tulee käyttöön.

Vaikka tekoäly on kaukaista haavetta, silti monet nykyiset ihmistyötä vaativat tehtävät pystytään poistamaan organisaatioiden kokonaisrakennetta muokkaamalla ja tekniikkaa hyödyntämällä.

Kehitystä vielä nopeuttaa se, että monet eivät kaipaa ihmisen tarjoamaa palvelua. Mieluummin mennään itsepalvelukassalle tai naputellaan hampurilaistilaus ruudulle kuin puhutaan asiakaspalvelijalle. Sekin vie työtä, kun tilausten vastaanottaja voidaan poistaa ja siirtää tekemään paistotyötä, jota myös parhaillaan koneistetaan. 30 vuoden päästä pidetään järjettömänä, että joskus pihvejä on ollut kääntelemässä ihminen. Se on kuitenkin yksinkertaista ja mekaanista toimintaa, johon pystyy konekin.

Vaikka pankit koko ajan korottavat palvelumaksujaan, siitä huolimatta ihmiset tahtovat tehdä entisen pankkivirkailijan työn. He eivät tahdo palata pankin tiskille.

Työllistäminen oli helppoa aikaan, jolloin perustarpeisiin vastaavalle työlle oli tarve. Nykymaailmassa työtä täytyy keksiä. Mitä vähemmän keksimme ympäristöä tuhoavia turhuuksia, sitä vähemmän on työtä. On tärkeää saada pidettyä kerskakulutus ja ympäristötuho käynnissä, jotta valtiot eivät ajaudu kaaokseen, mutta sekään ei auta, koska turhuuksien tuottaminen vaatii usein korkeaa koulutusta tai vähintään henkistä kyvykkyyttä. Suon kuokkimiseen pystyvästä ei tule koodaria.

Jotkut sopivat persoonaltaan palvelutehtäviin, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan, mutta näitäkin ihmisiä on vähän. Itse olen viihdyttävä kuin kivipatsas. Kertavilkaisulla näkee, että enempää ei irtoa.

Poliittinen korrektius estää puhumisen tyhmistä. Tyhmät kuitenkin ovat ongelma, koska heitä on paljon, eikä heihin voi koulutuksella vaikuttaa. Heistä ei ole kilpailemaan globaalia teknologista kehitystä ja halpamaiden työntekijämassoja vastaan.

Ratkaisuksi tarjotaan sitä, että viedään kaikki etuudet, pistetään vähälahjaiset kimppakämppiin ja pakkaamaan ostoksia kassojen päihin, mutta enpä usko, että ostosten pakkauskaan pitkällä aikavälillä on ratkaisu. Ajan kanssa ruokakaupassa käynti ensin vähenee ja lopulta loppuu.

Tilanteeseen tarvitaan globaali kokonaisratkaisu, joka aikanaan tuleekin, mutta murroskaudet ovat vaikeita, koska valtaa ja omaisuutta kahmineet eivät tahdo niistä luopua. Usein kaikkein kyvykkäimmät ihmiset ovat kaikkein joustamattomimpia ajattelussaan, koska heissä ahneus on järkeä suurempi voima. Länsimaiset ihmiset eivät suostu kohtaamaan globaalia epätasa-arvoa, koska hyötyvät siitä.

Uskooko joku, että 10 000 vuoden päästä ihmiset kilpailevat toisiaan vastaan kouluttautumisella ja tehokkuudella ja luonnonvarojen tuhlauksella? Eivät varmasti kilpaile. Elämme jo nyt lähellä maapallon kestokykyä. Mielenkiintoista on esimerkiksi nähdä, mitä tapahtuu, jos meret menettävät kykynsä tuottaa kalaa.

Pitkällä aikavälillä monenlaisten kriisien jälkeen maailmasta tulee ainakin väliaikaisiksi jaksoiksi puuhailumaailma, jossa pienellä työmäärällä tuotetaan massoille sosiaalisen kuohunnan kurissa pitävä elintaso ja elämystaso. Sikäli vasemmistopuolueet ovat aikaansa edellä.

Oikeistolainen kuvitelma siitä, että piiskaamalla ja tehostamalla ja kehittymällä ja kehittämällä pystyttäisiin ratkaisemaan perusongelmat, on käsittämättömän lyhytnäköinen. Sekä ihmisten kehittymiselle että teknologiselle kehitykselle on rajansa. Kaikkea ei voi ratkaista kehityksellä, vaan tarvitaan yhteiskunta, joka huomioi kehittymisen mahdottomuuden.

Ympäristönsuojelussa on menty teknologisesti valtavasti eteenpäin ja energiaa pystytään tuottamaan parhaimmillaan jo hyvin ympäristöystävällisesti (ydinvoima), mutta ei kuitenkaan riittävän puhtaasti, eikä puhdas energiakaan ole puhdasta, koska sillä tuetaan vain tuhoavaa kulutuskulttuuria.

Työttömyyden ratkaisu on perusajattelun muutoksessa eikä lopulta kuitenkin umpikujaan päättyvässä yrityksessä kilpailuttaa ihmisiä toisiaan vastaan.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Enemmän keppiä, sori mutta se on pakko. Parempi maaperä investoinneille ja valtion rohkea tuki.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Etenkin ikääntyneiden työttömien työttömyysturva on aivan liian antelias työllisyysasteeen optimoimisen näkökulmasta. Eläkeputken ja kunnan työllistämisvelvoitteen poistaminen olisivat ilman muuta oiva kohde painostaa pidempiin työuriin.

Toinen perusongelma on ammattikoulutuksen nykyinen surkea taso. Erityisesti kädentaitoja vaativilla aloilla valmistuu talonrakentajia tai levyseppähitsaajia, jotka eivät tosiasiallisesti osaa rakentaa taloa tai hitsata sellaisella tasolla, joita työmarkkinoilla edellytetään. Lähiopetuksen lisääminen, käytännön harjoittelujen ja vaatimustason nostaminen ammattioppilaitoksissa ovat tärkeitä toimia osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Sitten myös ihan oikeasti pitäisi ymmärtää, että merkittävä osa työttömistä ovat fyysisesti tai henkisesti niin sairaita, etteivät he todellisuudessa ole kykeneviä toimimaan avoimilla työmarkkinoilla. Tähän liittyen hallituksen idea perustaa valtionyhtiö osatyökykyisten työllistämiseksi Ruotsin mallin mukaisesti on ehdottomadti oikean suuntainen.

Sitten on tietenkin kannustinloukkujen näkökulma. Lähtökohtahan on se, että ei ole olemassa hyvinvointivaltiota ilman kannustinloukkuja. Tätä ei etenkään oikeistossa tunnuta rehellisesti myöntävän. Monesti viritelmät kannustinloukkujen poistamiseksi luovat jonnekin toisaalle epätoivotun kannustinloukun. Hyvä esimerkki on vaikkapa se, että nykyään voi työttömyysetuutta saava voi tienata tällä hetkellä osa-aikatyössä 500 euroa kuussa ilman, että vaikuttaa ollenkaan heikentävästi työttömyysturvan määrään. Tuo tietysti kannustaa ottamaan vastaan epäsäännöllistä osa-aikatyötä. Toisaalta monen ansiosidonnaista saavan etenkin iäkkäämmän on täten taloudellisesti kannattavampaa tehdä työtä osa-aikaisesti kuin kokoaikaisesti, mikä on tietenkin täysin järjetön järjestelmä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sitten on tietenkin kannustinloukkujen näkökulma. Lähtökohtahan on se, että ei ole olemassa hyvinvointivaltiota ilman kannustinloukkuja. Tätä ei etenkään oikeistossa tunnuta rehellisesti myöntävän. Monesti viritelmät kannustinloukkujen poistamiseksi luovat jonnekin toisaalle epätoivotun kannustinloukun. Hyvä esimerkki on vaikkapa se, että nykyään voi työttömyysetuutta saava voi tienata tällä hetkellä osa-aikatyössä 500 euroa kuussa ilman, että vaikuttaa ollenkaan heikentävästi työttömyysturvan määrään. Tuo tietysti kannustaa ottamaan vastaan epäsäännöllistä osa-aikatyötä. Toisaalta monen ansiosidonnaista saavan etenkin iäkkäämmän on täten taloudellisesti kannattavampaa tehdä työtä osa-aikaisesti kuin kokoaikaisesti, mikä on tietenkin täysin järjetön järjestelmä.

Hyvää tekstiä, jopa osuvaa muuten, paitsi yllä lainaamassani. Hyvinvointivaltio ei edellytä kannustinloukkuja. Ei siis ole tarvetta tilanteeseen, jossa maksetaan tukia 1 500 tilille, ja henkilö saisi koulutuksellaan (heikko) yms työpaikan, josta saa 2 200 bruttona.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Halua lisäisi, kun työttömyyskorvauksella tai edes alennetulla työttömyyskorvauksella saisi opiskella. Opiskelu olisi todennäköisesti myös kansakunnan etu, koska matalapalkkatyöläinen on yhteiskunnalle kulu. Hän ei koskaan maksa takaisin aiheuttamaansa rahanmenoa, vaan hänet pitäisi saada korkeampaa koulutusta vaativaan tuottavampaan työhön.

Täytyy heti alkuun tunnustaa, että en tiedä kaikkein uusimpia linjauksia aiheesta, mutta käsitykseni on, että vaikka tähän onkin tullut paljon kehitystä, tekemistä olisi edelleen todella paljon.

Tästä on jo useita vuosia, kun silloin työttömänä ollut, yliopistokoulutuksen omaava kaverini pääsi opiskelemaan täydennyskoulutusta työttömyyskorvauksella. Opinnot olivat erittäin järkevät työllistymisen kannalta, ja niissä tuki myös tuo aiempi tutkinto. Opinnot oikeastaan täydensivät sopivasti osaamista, ja paikkasivat juuri sitä siinä ollutta aukkoa, joka vaikeutti työn saantia. No, tuossa oli kuitenkin yksi todella järjetön byrokratialoukku, jonka TE-toimiston virkailija kertoi kaverilleni: hän ei saanut opiskella niin nopeasti kuin olisi pystynyt, koska TE-toimiston tulkinnan mukaan hänellä ei olisi riittänyt aikaa hakea töitä tuolloin. Hän olisi silloin menettänyt oikeuden opiskella työttömyysetuudella, ja olisi ollut pakotettu hakemaan muuta tukea, jota hänelle ei olisi välttämättä myönnetty. Tuollainen järjettömyys, jos tuollaista vielä on, pitäisi heti poistaa. Jos työtön saisi opiskella niin paljon kuin kykenee, hän saisi päivitettyä tai täydennettyä osaamistaan nopeammin, ja olisi todennäköisemmin nopeammin taas työn syrjässä kiinni. Toki tuossa pitää ehdottomasti täyttää kaksi ehtoa: työttömän pitää opintojensa aikana hakea ensisijaisesti töitä, eli opinnot eivät saa estää tämän velvollisuuden täyttämistä. Lisäksi opinnot pitää vaikka jättää kesken, jos töitä sattuukin löytymään. Ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa.

Toinen ainakin aiemmin ollut erikoisuus, josta on vähän moninaisia tulkintoja, on ollut se, että jos esimerkiksi insinööriopinnoissa on lukenut vertailukelpoisen taloustieteen kokonaisuuden, ja sisällyttänyt tämän tutkintoonsa, ei sitä ole aina saanut ottaa alaa vaihtaessa mukaan kauppatieteen tutkintoon, vaan linja on ollut, että samat kurssit pitää käydä uusiksi tätä uutta tutkintoa varten. Joissain tapauksissa taas tätä ei ole vaadittu, mikä on toki järkevää, koska se ei pidennä uuden tutkinnon saamista turhaan vuodella tai kahdella. Itse suoritin kymmenkunta vuotta sitten työn ohessa markkinoinnin aineopinnot avoimessa ylipistossa. Kun kysyin tästä erillistä todistusta, minulta kysyttiin kauppatieteiden perusopintojen suorittamisesta. Olin DI-tutkinnossani opiskellut teollisuustalouden sivuaineen, joka ainakin osittain olisi vastannut tuota kokonaisuutta, ja olisi muuten käynyt tuohon. Mutta kun olin sisällyttänyt sen tutkintooni, se ei kelvannut tuohon markkinoinnin opintojen todistukseen, vaan minun olisi pitänyt käydä nuo vastaavat kurssit uudestaan. Totesin, etten sitä todistusta nyt tarvitse. Aivan turhaa byrokratiaa.

Näin yleisesti tuo muuntokoulutus pitäisi saada paljon joustavammaksi. On esimerkiksi paljon yliopisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisia osaajia, joiden osaamiselle ei yhteiskunnan muuttumisen takia olekaan enää töitä. Tällaisilla henkilöillä on kuitenkin aiemman opiskelun vuoksi taustaa, jonka ansiosta uuteen tutkintoon voisi monissa tapauksissa riittää pelkkä erikoistumisopintojen käynti, ja perusopintojen uudelleen suorittaminen olisi täysin turhaa, ja hidastaisi tätä prosessia melkoisesti. Kompromissi tällaisissa tapauksissa voisi esimerkiksi olla perusopintojen sisällön osaamisen todentaminen erillisellä harjoitustyöllä tai tentillä. Tällä varmistettaisiin, että taidot ovat edelleen tallella.

Nämä toki pätevät vain koulutettuihin työttömiin. Heitäkin kuitenkin riittää, ja jo tämän kehittäminen veisi yhteiskuntaa pienen askeleen parempaan suuntaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Mojo

Byvajet

Jäsen
Toinen perusongelma on ammattikoulutuksen nykyinen surkea taso. Erityisesti kädentaitoja vaativilla aloilla valmistuu talonrakentajia tai levyseppähitsaajia, jotka eivät tosiasiallisesti osaa rakentaa taloa tai hitsata sellaisella tasolla, joita työmarkkinoilla edellytetään.

Ensin ammattikoulutuksesta pitäisi saada pois porukka, joka on tosiasiallisesti päivähoidossa. Tätä on paljon. Syrjäytyjät pitäisi poimia jo alemmilla koulutustasoilla ihan peruskoulun ensiluokilta lähtien.

Kustannussyiden ja osin ideologisten syiden vuoksi on kuitenkin päädytty ratkaisuun, jossa ongelmia siirretään luokka-aste kerrallaan eteenpäin, kunnes päädytään siihen, että peruskoulun päättävistä pojista kaikki eivät osaa käytännössä lukea eikä heillä ole henkisiä edellytyksiä osallistua kehittävään ammattikoulutukseen.

Toiseksi pitäisi lisätä rajusti oppisopimuskoulutusta. Ammattikoulutuksessa pitäisi ensin tutustua käytäntöön ja opiskella sitä, minkä jälkeen kursseilla käytäisiin ymmärtämässä, mitä on opittu. Monille on paljon helpompaa nähdä käytäntö ensin ja ymmärtää sitten kuin yrittää ymmärtää ensin ja opetella käytäntö sitten.

Mutta vaikka kuinka olisi osaavaa työvoimaa, silti on koko ajan pidettävä huoli siitä, että yritystoiminta ei riistä ympäristöä. Aivan niin kuin fossiilisia kuluttavaa autoilijaa tulee rangaista, myös luonnonvaroja käyttävää yrittäjää tulee rangaista. Meillä on kova kiire Suomessakin muokata ilmapiiriä, jotta yrittäjien pahuus muistettaisiin ja tunnustettaisiin. Yritystoiminnasta vastuullista on vain pienen pieni osa.

Mitään oikeistolaista junttimaailmaa me emme kaipaa. Ympäristö tulee ensin ja kestävä yrittäminen on sovitettava siihen. Jos yritys ei pärjää luonnonvaroja raiskaamatta, kuolkoon pois.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Kovastihan on puhuttu työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmasta. Näitähän on enemmänkin, mutta nostan tässä nyt esiin tämän työntekijöiden osaamisen ja vapaiden työpaikkojen vaatimusten eron. Tästähän on puhuttu niin kauan kuin muistan. Onko tälle edelleenkään onnistuttu tekemään mitään, vai vieläkö tämä pyörii jonkun korulauseiden ympärillä? Tuetaanko työttömien opiskelua uusille aloille ilman, että tuet leikkaantuvat ja yksityishenkilön talous hajoaa, jos minkäänlaista aktiviisuutta opiskeluja kohtaan osoittaa? Jotenkin se on hassua, että työntekijöitä pitäisi roudata muualta maailmasta, kun samalla tätä työttömänä olevaa työvoimareserviä ei edes yritetä käyttää. Ja toki tuolla työttömissä on helvetin iso joukko sellaisia, joita sinne ei pitäisi edes laskea, mutta siellä ne killuvat vuodesta toiseen ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia tai kykyjä koskaan työllistyä, kun sairaseläkkeellekään ei voi päästää.
 

blue line

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Meillä on lähes 80000 avointa työpaikkaa.

Vaikea sanoa, kuinka paljon "mahdollisia" työpaikkoja oikeasti on. On julkisesti tiedossa, ja tämän olen myös omalla työurallani todennut, että jotkin paikat ilmoitetaan vain muodollisista syistä haettaviksi, vaikka tekijä on jo valmiiksi valittu usein talon sisältä. Toinen juttu on taas se, että kuinka paljon on piilotyöpaikkoja. Monessa yrityksessä voisi olla jonkin alan osaajalle tilausta, mutta uutta työvoimaa ei ole vielä ehditty tai haluttu hakea.

Moni työtön voisi tehdä parempaa duunia itsensä markkinoimisessa yrityksille, mutta jos siihen ei ole kokemusta, niin hommaa on vaikea ylläpitää pitkään. Ehkä tässä viranomaiset voisivat auttaa, elleivät jo sitä tee.

Viranomaiset voisivat myös tehdä parempaa duunia siinä, että järjestäisivät eri alan osaajia yhteen esim. uuden startup-yrityksen pystyyn saamiseksi. Yksin kaikki on vaikeampaa, mutta jos jo alusta olisi useampi työtön yhdessä tekemässä uutta yritystä, niin se voisi helpottaa suuresti.

Uskon, että valtaosa työttömistä haluaisi jo nyt töihin, kuka oikeasti haluaa elää työttömän ja varmaan usein syrjäytyneen elämää vuosikaupalla? Minusta on paljon mahdollisuuksia alentaa työttömyyslukuja, joihin ei ole vielä tartuttu, mutta välillä näissä työllisyyspohdinnoissa paistaa enemmän halu työvoiman halpuuttamiseen kuin itse työllistämiseen varsinaisesti.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kustannussyiden ja osin ideologisten syiden vuoksi on kuitenkin päädytty ratkaisuun, jossa ongelmia siirretään luokka-aste kerrallaan eteenpäin, kunnes päädytään siihen, että peruskoulun päättävistä pojista kaikki eivät osaa käytännössä lukea eikä heillä ole henkisiä edellytyksiä osallistua kehittävään ammattikoulutukseen.
Tämä. Silti syksyllä tulee vyörynomainen määrä pakotettuja nuoria ammatilliseen koulutukseen. Joillakin paikkakunnilla varmaan lukioonkin. Motivoituneet oppilaat varmasti arvostavat, kun opettajaresurssit menevät häiriköiden paimentamiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi osa punavihreän hallituksen sokeaa idealismia, jossa maata kaivetaan viereiseen kuoppaan, josta se kohta siirretään takaisin.
 

hege

Jäsen
Itse uskon, että etätyön lisääntyminen parantaa työnsaannin edellytyksiä koulutetuille ihmisille jotka ovat maantieteellisesti väärin sijoittautuneita. Itsellä muutama tuttu joilla uudelleen työllistymisen esteenä oli asuinpaikka eli edellinen duuni lähti alta mutta muut syyt eivät tehneet paikkakunnan vaihtoa houkuttelevaksi. Toisen tapauksessa vanha työnantaja koki valaistumisen ja palkkasi kaverin liki samoihin hommiin mutta niin että kaveri käy sen reilun 200 km päässä olevalla tuotantolaitoksella keskimäärin yhden kerran viikossa ja muuten etänä tai asiakkaalla. Toisella taas työntekijän rooli vaihtui alihankkijan/yrittäjän rooliin missä myös vanha työnantaja työllistää osittain ja uuden asiakkaat loput, tosin olen ymmärtänyt että tässä tapauksessa tulot eivät ihan niin hyvä kuin aikaisemmin mutta toisaalta menot kanssa kun asustaa ”Toijalan takana” aikapaljon pienemmät kuin esim. pääkaupunkiseudulla (kaverilla olisi ollut mahdollisuus pitää vanhat duunit siirtymällä pääkaupunkiseudulle, mutta siirtyminen 250m2 omakotitalosta ja 10 000 m2 tontista minkä arvo böndellä olisi ollut max 200k€ pääkaupunkiseudulle ilman ”elämisenlaadun” heikkenemistä olisi tarkoittanut käytännössä sitä että duunipaikka olisi pitänyt ”ostaa” reilun 300k€ hinnalla -> maksat 300k€ siitä että ansaitset sen 1k€ enemmän kuukaudessa…).

Niiden ihmisten jotka taas eivät oikein mitään osaa tai kykene tehdä tilanne on sitten hankalampi, ne joille uudelleen koulutus on oikea mahdollisuus niin se voi olla ratkaisu erityisesti jos jonkinlaista oppisopimus-järjestelmää voisi hyödyntää mutta muille pitäisi sitten miettiä kannattaako heitä työllistää ja millainen tukityöllistämisjärjestelmä sen mahdollistaisi. Ja ne jotka ovat työllistämisen ulkopuolella pitäisi sitten hoitaa muiden tahojen toimesta sellaisen fyysiseen ja henkiseen kuntoon että jonkinlainen työllistäminen olisi mahdollista.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Ensin ammattikoulutuksesta pitäisi saada pois porukka, joka on tosiasiallisesti päivähoidossa. Tätä on paljon. Syrjäytyjät pitäisi poimia jo alemmilla koulutustasoilla ihan peruskoulun ensiluokilta lähtien.

Kustannussyiden ja osin ideologisten syiden vuoksi on kuitenkin päädytty ratkaisuun, jossa ongelmia siirretään luokka-aste kerrallaan eteenpäin, kunnes päädytään siihen, että peruskoulun päättävistä pojista kaikki eivät osaa käytännössä lukea eikä heillä ole henkisiä edellytyksiä osallistua kehittävään ammattikoulutukseen.
Tässähän se suurin ongelma on ei tämä nyky-hallituksen unelma höttö oppivelvollisuuden jatko 18-v asti auta mitään kun ne ongelmat ovat jo alakoulussa.
Panostukset pitäisi mennä sinne ja nimenomaan siinä mallissa, että siellä on resursseja pitää pienryhmiä eli luokkakoko maksimissaan 20 oppilasta per luokka. Lisäksi tähän päälle ne pienluokat eli tarkkikset niin ongelma helpottuu nykyäänhän näistä on luovuttu käytännössä kokonaan ja ongelmat näkee selvästi.

Jos alussa ei panosteta kunnolla on ihan turha laittaa sinne loppupäähän lankaa kun se menee suoraan roskikseen.
Eikä tarvitse oikeasti olla hirveä meedio, jotta voi miettiä minkä takia nuorilla on mielenterveysongelmia enemmän kuin ennen, vähemmän lähiopetusta jo alusta asti isommissa ryhmissä, joissa ei ole sitä "johtajaa eli kunnon opettajaa" ja opettajan oikeudet järjestyksen pitoon on viety niin ongelmia tulee.
Tämä korostuu varsinkin alueilla joissa on "heikompien" sosiaaliluokkien oppilaita.
 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Tämä. Silti syksyllä tulee vyörynomainen määrä pakotettuja nuoria ammatilliseen koulutukseen. Joillakin paikkakunnilla varmaan lukioonkin. Motivoituneet oppilaat varmasti arvostavat, kun opettajaresurssit menevät häiriköiden paimentamiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi osa punavihreän hallituksen sokeaa idealismia, jossa maata kaivetaan viereiseen kuoppaan, josta se kohta siirretään takaisin.
Tämä kokeilu tulee maksamaan veronmaksajille todella paljon ja hyöty voi olla olematon sekä koululaisille että yhteiskunnalle. Toivottavasti koululaiset viihtyvät kustannuspaikalla ja käyttävät tilaisuutensa hyödyksi.

Nämäkin rahat olisi ollut järkevämpää käyttää hyväksi varhaiskasvatuksessa kouluissa. Lisäksi suomalaisten tulisi panostaa ammattikorkeakoulun resursseja parantamaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sen verran olen minäkin saanut vaikutteita klassisesta taloustieteestä, etten ihan ymmärrä sitä, että miten oikeastaan tarkalleen luodaan uusia työpaikkoja tilanteessa, että työn kysyntää lisätään erilaisilla "kannustimilla" puuttumatta samalla työn hintaan. Mikä on se yhtälö, että jos esimerkiksi velvoitetaan työtön työnhakija vaikka 10 työpaikan hakuun kuukaudessa niin tämä jotenkin lisää työpaikkoja? Mikä on se mekanismi klassisen taloustieteen oppien perusteella?
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sen verran olen minäkin saanut vaikutteita klassisesta taloustieteestä, etten ihan ymmärrä sitä, että miten oikeastaan tarkalleen luodaan uusia työpaikkoja tilanteessa, että työn kysyntää lisätään erilaisilla "kannustimilla" puuttumatta samalla työn hintaan. Mikä on se yhtälö, että jos esimerkiksi velvoitetaan työtön työnhakija vaikka 10 työpaikan hakuun kuukaudessa niin tämä jotenkin lisää työpaikkoja? Mikä on se mekanismi klassisen taloustieteen oppien perusteella?

Eiköhän tuossa ole kyse hieman toisesta asiasta kuin työpaikkojen luomisesta. Suomessa työttömyys voi kasvaa, vaikka avoimet työpaikat lisääntyvät. Tämä on ollut valtiovarainministeriön eri työryhmissä monta kertaa esillä. Erityispiirre asiantuntijoiden selvityksissä on se, että työttömyys kasvaa työttömyysjaksojen pitkittymisen myötä samaan aikaan kun avoimien työpaikkojen määrä kasvaa.

Klassisen taloustieteen ratkaisuhan on palkkajousto. Kun palkat kohtaavat kysynnän, työttömyys hoituu. Valitettavasti Suomessa tämä ei ole mahdollista, koska työttömyyden lisääntyessä palkat nousevat kaikilla aloilla sopimusteitse.

Kun palkkajoustoa laajassa mitassa ei ole, työttömyyden kestoa voidaan pyrkiä lyhentämään mm. ansiosidonnaisen kestoon ja määrään puuttumalla sekä vaatimalla työpaikan hakua osana Kelan maksamia muitakin korvauksia.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Täytyy heti alkuun tunnustaa, että en tiedä kaikkein uusimpia linjauksia aiheesta, mutta käsitykseni on, että vaikka tähän onkin tullut paljon kehitystä, tekemistä olisi edelleen todella paljon.

Tästä on jo useita vuosia, kun silloin työttömänä ollut, yliopistokoulutuksen omaava kaverini pääsi opiskelemaan täydennyskoulutusta työttömyyskorvauksella. Opinnot olivat erittäin järkevät työllistymisen kannalta, ja niissä tuki myös tuo aiempi tutkinto. Opinnot oikeastaan täydensivät sopivasti osaamista, ja paikkasivat juuri sitä siinä ollutta aukkoa, joka vaikeutti työn saantia. No, tuossa oli kuitenkin yksi todella järjetön byrokratialoukku, jonka TE-toimiston virkailija kertoi kaverilleni: hän ei saanut opiskella niin nopeasti kuin olisi pystynyt, koska TE-toimiston tulkinnan mukaan hänellä ei olisi riittänyt aikaa hakea töitä tuolloin. Hän olisi silloin menettänyt oikeuden opiskella työttömyysetuudella, ja olisi ollut pakotettu hakemaan muuta tukea, jota hänelle ei olisi välttämättä myönnetty. Tuollainen järjettömyys, jos tuollaista vielä on, pitäisi heti poistaa. Jos työtön saisi opiskella niin paljon kuin kykenee, hän saisi päivitettyä tai täydennettyä osaamistaan nopeammin, ja olisi todennäköisemmin nopeammin taas työn syrjässä kiinni. Toki tuossa pitää ehdottomasti täyttää kaksi ehtoa: työttömän pitää opintojensa aikana hakea ensisijaisesti töitä, eli opinnot eivät saa estää tämän velvollisuuden täyttämistä. Lisäksi opinnot pitää vaikka jättää kesken, jos töitä sattuukin löytymään. Ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa.

Toinen ainakin aiemmin ollut erikoisuus, josta on vähän moninaisia tulkintoja, on ollut se, että jos esimerkiksi insinööriopinnoissa on lukenut vertailukelpoisen taloustieteen kokonaisuuden, ja sisällyttänyt tämän tutkintoonsa, ei sitä ole aina saanut ottaa alaa vaihtaessa mukaan kauppatieteen tutkintoon, vaan linja on ollut, että samat kurssit pitää käydä uusiksi tätä uutta tutkintoa varten. Joissain tapauksissa taas tätä ei ole vaadittu, mikä on toki järkevää, koska se ei pidennä uuden tutkinnon saamista turhaan vuodella tai kahdella. Itse suoritin kymmenkunta vuotta sitten työn ohessa markkinoinnin aineopinnot avoimessa ylipistossa. Kun kysyin tästä erillistä todistusta, minulta kysyttiin kauppatieteiden perusopintojen suorittamisesta. Olin DI-tutkinnossani opiskellut teollisuustalouden sivuaineen, joka ainakin osittain olisi vastannut tuota kokonaisuutta, ja olisi muuten käynyt tuohon. Mutta kun olin sisällyttänyt sen tutkintooni, se ei kelvannut tuohon markkinoinnin opintojen todistukseen, vaan minun olisi pitänyt käydä nuo vastaavat kurssit uudestaan. Totesin, etten sitä todistusta nyt tarvitse. Aivan turhaa byrokratiaa.

Näin yleisesti tuo muuntokoulutus pitäisi saada paljon joustavammaksi. On esimerkiksi paljon yliopisto- tai ammattikorkeakoulutaustaisia osaajia, joiden osaamiselle ei yhteiskunnan muuttumisen takia olekaan enää töitä. Tällaisilla henkilöillä on kuitenkin aiemman opiskelun vuoksi taustaa, jonka ansiosta uuteen tutkintoon voisi monissa tapauksissa riittää pelkkä erikoistumisopintojen käynti, ja perusopintojen uudelleen suorittaminen olisi täysin turhaa, ja hidastaisi tätä prosessia melkoisesti. Kompromissi tällaisissa tapauksissa voisi esimerkiksi olla perusopintojen sisällön osaamisen todentaminen erillisellä harjoitustyöllä tai tentillä. Tällä varmistettaisiin, että taidot ovat edelleen tallella.

Nämä toki pätevät vain koulutettuihin työttömiin. Heitäkin kuitenkin riittää, ja jo tämän kehittäminen veisi yhteiskuntaa pienen askeleen parempaan suuntaan.

Siitä, että työttömyysturvalla opiskelu on tehty yksilöharkittavasti varsin vaikeaksi on saanut kyllä kiittää Elinkeinoelämän keskusliittoa ja muita työnantajatoimijoita, joiden intressi mallia sorvattaessa (nykyinen on peruja vuosilta 2009-2010) oli pyrkiä tilkitsemään ihan jokainen porsaanreikä sen sijaan, että annettaisiin laajemmin mahdollisuutta suorittaa vaikkapa keskenjääneitä korkeakouluopintoja loppuun. Koronan myötä ja eräissä taloudellisissa kriiseissä välillä on tullut määräaikaisia lievennyksiä tähän, mutta tästä tosiaan on oltu todella mustasukkaisia.

On tietenkin totta, että opintoraha ja aikuiskoulutustuki ovat ensisijaiset osaamisen kehittämisen tukimuodot, mutta edelleen malli, joka ohjaa monessa tapauksessa tekemään ei-mitään opintojen sijasta työttömänä on ollut erikoinen. Tilanne on toki parantunut, mutta on vieläkin osin mielivaltainen. Kysymys kilpistyy työmarkkinoiden käytettävissä olemiseen ja mahdolliseen työllistymiseen kesken opintojen - uskallan kuitenkin väittää, että jos erityisesti korkeakouluopintoja työttömyysturvalla suorittavalle tarjotaan relevantti työ kesken opintojen, ei varmaan edes prosenttikaan jätä sitä paikkaa ottamatta opintojen vuoksi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eiköhän tuossa ole kyse hieman toisesta asiasta kuin työpaikkojen luomisesta.
Sinun pitäisi ehkä kertoa tämä VM:lle ja heidän kiinnostavalle konseptilleen "laskennallisista työpaikoista"... Minusta nämä kaikki raippa-puuhastelut työttömien suhteen ovat irrelevantteja taloudellisesti, mutta tyydyttävät keskiluokan rajoittunutta moraalitajua, minkä takia Kokoomus ja kumppanit niitä ajavat. Itse olisin todellakin valmis aitoihin työllisyystoimiin kuten ansiosidonnaisen rajoittamiseen, perustuloon ja myös paikallisen sopimisen kokeilemiseen (siinä suhteessa toivoisi ruotsalaista ja saksalaista rakentavaa asennetta työnantajilta eikä mitään management by perkele -tyyliä).
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Siitä, että työttömyysturvalla opiskelu on tehty yksilöharkittavasti varsin vaikeaksi on saanut kyllä kiittää Elinkeinoelämän keskusliittoa ja muita työnantajatoimijoita, joiden intressi mallia sorvattaessa (nykyinen on peruja vuosilta 2009-2010) oli pyrkiä tilkitsemään ihan jokainen porsaanreikä sen sijaan, että annettaisiin laajemmin mahdollisuutta suorittaa vaikkapa keskenjääneitä korkeakouluopintoja loppuun.

Jeps, todellakin juuri näin. Eipä ole järki päätä pakottanut tässäkään asiassa.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Palkkoja pitäisi siis saada alaspäin, mutta samalla sivukuluihin kohdistuu vaan ikuinen ja jatkuva nousupaine. Työllisyysrahasto esittää 0-0,5%-yksikön nousua työttömyysvakuutusmaksuihin vuodelle 2022. Vuoden 2020 alennetut Tyel-maksut kompensoidaan suurempina maksuina vuosien 2022-2025 aikana ja varmaan noihin muutenkin nousupainetta sisältyy. Eiköhän muihinkin sivukuluihin taas nousupaineita kohdistu, mutta ei jaksa nyt tarkistaa. Jonkinlainen ristiriitahan näissä tavotteissakin on, kun ainoa jonka tässä pitää joustaa, on se työtekijä ja työntekijän ostovoima.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös