Työhaastattelun syvin olemus

[Jii]

Pääsin erään myyntihomman toiselle haastattelu kierrokselle, huomenna siellä on sitten mukana myös myyntipäällikkö. Ekalla kierroksella oli vain osastovastaava.

Työhaastatteluista on minimi kokemus, vaikkakin ikää on 29 v.

Lähinnä vain kuullostaa muodollisuudelta tämä "2 kierros".

Saa nähdä mitä pitää sisällään.

Toinen kierros ilman mitään psykologisia testejä on yleensä tosiaan pelkkä muodollisuus. Silloin joku iso kiho haluaa vain nähdä, että minkänäköinen kaveri on tulossa taloon. Eihän tuo nyt mikään 100 % varma paikka vielä ole, mutta laittaisin varmuuden vuoksi samppajan kylmenemään.

 

[-Niks-]

Toinen kierros ilman mitään psykologisia testejä on yleensä tosiaan pelkkä muodollisuus. Silloin joku iso kiho haluaa vain nähdä, että minkänäköinen kaveri on tulossa taloon. Eihän tuo nyt mikään 100 % varma paikka vielä ole, mutta laittaisin varmuuden vuoksi samppajan kylmenemään.

Lähinnä muodollisuus oli.

Nyt tokalla kerralla tosissaan oli myös myyntipäällikkö mukana ja osastovastaava komppasi vieressä.

Oikeastaan kysymykset olivat lähes samoja verrattuna ekaan haastatteluun, ehkä vähän eri muodossa olivat.

Mutta klaarasin homman ja yhtä työntekijää he hakivat ja kuulemma jo ekan haastattelun jälkeen asenteeni teki vaikutuksen ja menin kalkkiviivoilla selvästi muista hakijoista ohi ja parasta tästä tekee se seikka ettei minulla tosissaan ole mitään koulutuksia yms..hienouksia.

Ja toisilla hakijoilla kuulemma oli vakuuttavia CV matskua.


Muahaha!

 

[Anselm Raato]

Noniin... Tämänkin vuoden työhaastattelu on edessä parinviikon päästä. Taas pitäisi tuonne etelään suunnistaa, mutta eiköhän se siitä.

Kaveri oli ko. firmassa toissa kesänä harjottelussa ja silloin olivat kysyneet mm. "Mikä on rohkein tekosi?" ja että "Mitä teet kun kovasti ahdistaa ja ketuttaa?" Aloin sitten oikein tässä eilen miettimään, että mikäs hemmetti on ollu multa rohkein teko. En oo keksinyt oikein mitään järkevää siihen. Kai se on sitten armeijan jälkeen kuukauden interreil-reissu Euroopassa kaverin kanssa, mutta ei tuo järin rohkeaa ole.

Mitä sitten tuohon kovasti ketuttamiseen tulee, niin ei varmaan anna kovin hyvää kuvaa kun sanoisin, että menen olutravintolaan ja tilaan tuopin jotain hyvää olutta. Taidan tyytyä sanomaan, että menen soittamaan rumpuja letkeästi lätkytellen, en uutta opetellen.

 

[Hanhi]

Edellinen pitkä työsuhde tuli päätökseen vuoden vaihteessa kun vaihdoin paikkakuntaa ja päätin, että pidän ns. omaa lomaa hetken aikaa ennen kuin haen ja aloitan uudessa paikassa. Tammikuun lopulla aloin sitten pistelemään hakemuksia sinne tänne saamatta juurikaan vastauksia.

Tällä viikolla onkin sitten tapahtunut ihmeitä. Maanantaina ja tänään keskiviikkona pyydettiin jopa kolmeen haastatteluun torstaille ja perjantaille :O

Ettei mene ihan aiheen vierestä niin todettakoon, että edessä on elämäni ensimmäiset työhaastattelut. Tähän mennessä on aina pyydetty töihin eikä ole pahemmin mitään kyselty. Jännittää!

 

[Hanhi]

Ettei mene ihan aiheen vierestä niin todettakoon, että edessä on elämäni ensimmäiset työhaastattelut. Tähän mennessä on aina pyydetty töihin eikä ole pahemmin mitään kyselty. Jännittää!

Turhaan jännitetty, hyvin meni kaikki. Ei niin pahoja kysymyksiä mitä alkuun olin ajatellut. Sunnuntaina päivällä rekry, josta bongataan suoraan duunarit sisään vakituisille paikoille + ekstrat.

 

[Rattlehead]

Ensi viikolle on buukattuna kolme työhaastattelua, siihen päälle on vielä yksi kolmen viikon päästä. Saapa nähdä miten menee. Kaikki on omaa alaa ja Puolustusvoimille. Olen saanut haastattelukutsun kaikilta puolustushaaroilta ja yksi asia meikäläistä hämää. Minkä takia ilmavoimille on soveltuvuustesti, mutta merivoimille ja maavoimille ei? Kaksi noista työhaastiksista on nimenomaan ilmavoimille ja kummassakin on soveltuvuustesti, toisessa tunnin ja toisessa noin neljä tuntia. En kuitenkaan ole hakemassa mihinkään sotilasvirkaan, vaan siviilipuolelle ihan normiduunariksi.

 

[MunkADunk]

Dodiih, huomista jännittäen. Työhaastattelua pukkaa rekrytointifirman kautta. Puhelimessa juteltiin haastattelijan kanssa torstaina, ja pyysi haastatteluun maanantaille. Mitään en ole miettinyt etukäteen, mutta vedetään puhtaalla intuitiolla ja koitetaan hoitaa homma himaan. Jos ei tärppää niin ei hätää, loppuviikosta toinen haastattelu vielä, 40km lähemmäs kotiovea ja reilusti suuremmalla liksalla. Se on melkeinpä ihan sama kumpaan noista pääsee, molemmissa palkka on kohtuullinen ja työ todennäköisesti erittäin mukavaa. Ja vaikkei pääsisi kumpaankaan, niin onneksi on olemassa Plan-B vielä.

E: Tän päivän haastattelu siirtyi huomiselle. Onneksi haastattelija soitti muuttuneista kuvioistaan ajoissa, enkä kerennyt ajamaan lähteä. Mukava heppu, todennäköisesti haastattelu tulee onnistumaan. Siis jos hän on tyytyväinen mun työ/koulutushistoriaan.

 

[goofy]

Ensi viikolla minäkin menen työhaastatteluun.

Olen käynyt läpi mahdollisia kysymyksiä ja yksi aika todennäköinen kysymys minun tapauksessa voisi olla "miksi haluat vaihtaa työpaikkaa vaikka olet ollut niin lyhyen ajan nykyisessä paikassa?"
Onko hyviä ideoita mitä voisin vastata tuollaiseen kysymykseen?
Tulin nimittäin nykyiseen paikkaan vasta runsaat puolitoista vuotta sitten ja todellinen syy että haluan lähteä on että toimitusjohtajamme on täysi idiootti. Minä ja moni muu tehdään erittäin lujasti töitä melkein ilman taukoja, mutta haukkuja, valituksia ja lisää tehtäviä tulee kiitokseksi. Tätä en tietenkään voi sanoa haastattelussa enkä voi sanoa syyksi että haluan uusia haasteita. Lyhyempi työmatka (yli 40 km vähemmän päivässä) voisi olla yksi syy.

 

[Anselm Raato]

Nonni... Tänää käytii haastattelussa tuolla Etelä-Suomessa. Oli ehkä tylsin ja turhin työhaastattelu ikinä. Nainen haastatteli noin 10min ja sen jälkeen käytiin tutkimassa työmaa-aluetta ja kappas kehveliä, sehän on kuin viime kesän toistoa. Eli siis ei ollut mitään uutta noin niinku käytännössä heillä mulle esitellä.

Haastis kulki näin:
-Kättely
-CV-kansion antaminen
-Kerroin itsestäni
-Kerroin milloin valmistun ja miksi se on hieman kestänyt
-Kerroin aiemmista työpaikoista mitä olen tehnyt ja millaista oli
-Millaisen työntekijän firma musta saa
-Millainen työntekijä olen.
-Miksi just mut pitäisi palkata

 

[SamSpade]

Ensi viikolla minäkin menen työhaastatteluun.

Olen käynyt läpi mahdollisia kysymyksiä ja yksi aika todennäköinen kysymys minun tapauksessa voisi olla "miksi haluat vaihtaa työpaikkaa vaikka olet ollut niin lyhyen ajan nykyisessä paikassa?"
Onko hyviä ideoita mitä voisin vastata tuollaiseen kysymykseen?
Tulin nimittäin nykyiseen paikkaan vasta runsaat puolitoista vuotta sitten ja todellinen syy että haluan lähteä on että toimitusjohtajamme on täysi idiootti. Minä ja moni muu tehdään erittäin lujasti töitä melkein ilman taukoja, mutta haukkuja, valituksia ja lisää tehtäviä tulee kiitokseksi. Tätä en tietenkään voi sanoa haastattelussa enkä voi sanoa syyksi että haluan uusia haasteita. Lyhyempi työmatka (yli 40 km vähemmän päivässä) voisi olla yksi syy.

Tunnet että tämä työ ei ole sinun ominta alaasi/ että et pääse kehittymään kunnolla tässä työssä/ käyttämään osaamistasi ja koulutustasi/ Et näe mahdolliuuksia edetä urallasi/
Valitse vapaasti.

 

[Twite]

todellinen syy että haluan lähteä on että toimitusjohtajamme on täysi idiootti. Minä ja moni muu tehdään erittäin lujasti töitä melkein ilman taukoja, mutta haukkuja, valituksia ja lisää tehtäviä tulee kiitokseksi. Tätä en tietenkään voi sanoa

Mikset voi? Ei ehkä ihan noilla sanoilla, mutta täysin järkevä syyhän tuo on työpaikan vaihtamiseen. "En halua työskennellä yrityksessä jossa minun ja muiden kovaa työpanosta ei arvosteta."

 

[Vteich]

Itse kyllä mieluummin vältän aina puhumasta mitään pahaa edellisistä työpaikoistani työhaastattelussa. Ei sillä mitään positiivista voi saada ja huonossa tapauksessa jättää vain negatiivisen vaikutelman itsestään, ts. helposti leimautuu tyytymättömäksi, valittajaksi tms. Mieluummin keksii jonkun sopivan neutraalin tavan kertoa syynsä firman vaihtoon ja muistaa siinä sivussa myös kehua edellistä firmaa jostain muusta asiasta.

 

[MunkADunk]

Työhaastattelua pukkaa rekrytointifirman kautta.

Eilen oli haastattelu, ja mitään en ollut miettinyt etukäteen. Haastattelu meni kuitenkin kaikin puolin nappiin, ja oli rekryfirman edustajakin sitä mieltä, että työtä löytyy ja pian. Tunnin verran lörpöteltiin, josta leijonanosa meni jääkiekosta puhumiseen. Haastattelija oli entinen jääkiekkoilija ja nykyinen junnujen valmentaja. Vaikken sm-liigaa kauheasti seuraakkaan, niin avartavia keskusteluja mm. Jypin runkosarjavoitosta, Ilveksen housuunpaskomisesta ja Immosen menestymisestä KHL:ssä käytiin. Nyt ensi viikkoon odotellaan ja seuraillaan että lohkeaako töitä vai ei. Ai niin, myös torstaille on sovittu yksi haastattelu.

 

[Myyrä]

Lähetin muutama viikko sitten aika kunnianhimoiseen paikkaan kokemukseni nähden hakemuksen. Pääsin haastatteluun ja eilen siellä oltiin. Jo haastatteluun pääsy oli pienoinen ihme ja mennessäni sinne ei kyllä ollut minkäänlaista stressiä, koska mahdollisuudet saada paikkaa yhä 1 % luokkaa.

Siellä sitten sanoivat, että olivat jo hoitaneet rekrytoinnin, mutta ehkä voivat palkata myös toisen kaverin ja nyt kutsuttiin muutama uusi kaveri mukaan. Myös yksi pomoista sanoi heti, että älä pety, vaikka et tulisikaan valituksi, koska muut hakijat ovat paljon kokeneempia eikä koulutukseen juuri ole aikaa. Halusivat vain nähdä tulevaisuutta ajatellen. Olin kuulemma mielenkiintoinen tapaus, tiedä sitten, mitä tarkoitti.

Haastattelijoita oli kolme "pomoa". Määrä lisääntyy mulla näköjään pikkuhiljaa. Itse haastattelu meni hyvin, olin ainakin oma itseni ja sain kerrottua ja kysyttyä pääosin kaikki asiat, mitä pitikin. Tilaisuus oli rento enkä onnistunut puhumaan itseäni pussiin tai muuten jäätyilemään.

Etukäteen tehdystä soveltuvuustestistä (luetun ymmärtämistä, matikkaa) olin saanut jotkut huippupisteet. Kiva huomata, että olen luetun ymmärtämisessä parempi kuin 99 % ihmisistä ja matikassa parempi kuin 96 % ihmisistä=) Tosiasiassa ihmettelen, että kuinka monta miljoonaa kertaa noita tehtäviä on tehty jotenkin pilailumielessä, koska ei ne mitään avaruustiedettä kuitenkaan olleet. Näistä sain kehuja ja totesivat, että jos tällä kertaa ei tärppää, niin pitävät kyllä hakemustani tallessa, jos taloustilanne joskus vaikkapa vähän parantuu. Tuttuja lohdutussanoja loppuun.

No, kokemusta on taas lisää ja antoi uskoa siihen, että jopa mun luokattomilla työhakemukssilla voi joskus päästä edes haastatteluun ja jopa (pian olevaa) koulutusta vastaavaan työhön.

Ja mikä tämän viestin arvo tähän ketjuun oli? No ei mikään, piti vain päästä kertomaan kuinka iloinen voi olla pelkästä haastattelusta, vaikka mahdollisuudet paikkaan ovat olemattomat, käytännössä niitä ei ole.

 

[Gellner]

Etukäteen tehdystä soveltuvuustestistä (luetun ymmärtämistä, matikkaa) olin saanut jotkut huippupisteet. Kiva huomata, että olen luetun ymmärtämisessä parempi kuin 99 % ihmisistä ja matikassa parempi kuin 96 % ihmisistä=) Tosiasiassa ihmettelen, että kuinka monta miljoonaa kertaa noita tehtäviä on tehty jotenkin pilailumielessä, koska ei ne mitään avaruustiedettä kuitenkaan olleet.

Tuskin kukaan nyt sentään pilailumielessä tekee, mutta ainakin itselleni kaikki matemaattiset tehtävät ovat sama asia kuin joku laittaisi hepreankielistä tekstiä eteeni, eli mitään en tajua, joten olisi puhdasta ajanhukkaa edes yrittää tehdä niitä. Matemaatiikkaosiot olenkin erilaisissa soveltuvuustesteissä skipannut kokonaan. Jos haluamani työpaikka jäisi kiinni siitä, etten osaa matematiikkaa, niin sitten saakin jäädä. Se työ ei ole sitten minua varten.

 

[Laitapuolen Hyökkääjä]

Nyt tuli lyhyen ajan sisään oltua kolmessa eri työhaastattelussa, joista jokaisessa olivat valmiit palkkaamaan meikäläisen.

Ensimmäinen haastattelu oli täysi läpihuutojuttu, jossa ei käyty edes läpi mitään aikaisempia työpaikkoja tai muutakaan vastaavaa. Oikeastaan haastattelija keskittyi lähinnä kertomaan yrityksen toimintatavoista. Lähes ainoa kysymys taisi olla "koska voit aloittaa?". Tässä vaiheessa jo soi hälytyskellot, mutta oletin että firman palkkalaisena ollut ex-työkaveri oli vaan kertonut meikäläisestä kaiken oleellisen ja olin vaan niin pirun haluttua riistaa. No, ekana työpäivänä muiden uusien kanssa jutellessani kävi ilmi että heillä oli myös "haastattelu" ollut vastaavanlainen. Pikainen googletus ja paljastui että työnantajalla oli suuria vaikeuksia palkanmaksuissa ja ketään ei ollut ko. puljussa paria viikkoa kauemmin viihtynyt. Itse kokeilin työtä puoli päivää ja totesin kiitos ei.

Toinen haastattelu oli täysi vastakohta ensimmäiselle. Ensimmäinen kerta koostui ryhmähaastattelusta ja sen jälkeen karsittiin porukkaa ja kutsuttiin henk. koht. haastatteluun. Haastattelijoina toimivat joku yrityksen iso pamppu ja joku paskan tärkeä konsultti. Molemmissa haastatteluissa kaverit käyttäytyivät hyvin ylimielisesti tyyliin "en usko että sulla on sitä mitä tämä duuni vaatii" jne. Tämän tosin tiesin jo ennen haastattelua, koska yksi ystäväni työskentelee firmassa ja on perillä rekrytointi-toimintatavoista. Kaiken tämän lisäksi tehtiin kolme eri pällitestiä. Ok, ymmärrän että noista on hyötyä, mutta meni kyllä hieman yli, kun ei tuossa duunissa kuitenkaan oltaisi oltu lasten tvs. kanssa tekemisissä tai mitään ydinohjuksia suunnittelemassa.

Tämän duunitarjouksen otin ilomielin vastaan, ja tiedän että työ olisi ollut varsin mukavaa ja hyväpalkkaista. Huomenna pitäisi mennä kirjottamaan työsopimus. Mutta, mitä tapahtuukaan tänä aamuna? Paikasta jossa olen työskennellyt aikaisemmin ja johon olen jo kauan koittanut päästä, soitetaan ja kerrotaan että olisi pari asentajan paikkaa vapaana, kerkiätkö kahdeksitoista haastatteluun?

Kolmas haastattelu olikin näistä se normaali. Peruskysymykset luonteesta, työhistoriasta, miksi minä olisin paras hakija jne. Haastattelun loppupuolella kysyin että olisiko mitenkään mahdollista että tekisivät päätöksen ennen huomista, kun ei viitsisi turhaan käydä nimeään niihin toisiin papereihin rustaamassa. Haastattelijat pyysivät minua käymään tupakalla ja takaisin tullessani pienen alustuksen päätteeksi toivotettiin tervettulleeksi takaisin firmaan.

Sinänsä outoa, että aikaisemmin takana on vain muutama haastattelu, joista yhtä poikkeusta lukuunottamatta jäi kaikista luu käteen(suhteilla päässyt pariin aikaisempaan duuniin). Meitsi taitaa olla melkoisissa liekeissä nyt. Taidankin pistää hakemuksen Ruotsin kuninkaan virkaan tai vastaavaan seuraavaksi. Oh jeah!

Nyt ei toivottavasti tarvitse vähään aikaan enää haastatteluista huolehtia. Tämä duuni kun on nimenomaan sitä jota haluan tehdä vaikka hautaan saakka.

 

[J.Petke]

Saakeli tässäsä rupeaa olemaan jo innoissaan uusista työpaikoista vaikka vielä en ole kuin yhden hakemuksen lähettänyt. Kerroin jo vitutusketjussa kuinka olisi mahdollisuus hakea toiseen työhön ja en vielä silloin tiennyt haluanko koko työtä vai en. Noh, tässä viikonlopun pohdittuani olen aivan perkeleen innoissani tuosta mahdollisuudesta.

Nyt on se ensimmäinen kriittinen vaihe eli työhakemuksen teko. Tätä on nyt tehty kaksi iltaa tässä sivussa ja hiotaan edelleen. Miten teidän mielestä kannattaisi ilmoittaa suosittelijat? Sain suosittelijaksi hommassa nyt toimivan henkilön sekä oman "esimieheni". Jotenkin mukavasti tuo pitäisi saada sisällytettyä tekstiin.

 

[Freddie Freeloader]

... Miten teidän mielestä kannattaisi ilmoittaa suosittelijat? Sain suosittelijaksi hommassa nyt toimivan henkilön sekä oman "esimieheni". Jotenkin mukavasti tuo pitäisi saada sisällytettyä tekstiin.

No ei. Suosittelijat ilmoitetaan CV:n lopussa. Nimi, tehtävä, yritys ja puhelinnnumero. Ei muuta.

Kyllä minä ainakin hakemuksia lukiessani suhtaudun hyvin epäluuloisesti, jos suosittelijoihin viitataan itse hakemuksessa (=kaverissa on jotain vikaa, kun se ei usko pärjäävänsä omillaan eikä itse osaa puhua omasta puolestaan).

 

[sampio]

Kuten FF mainitsi, ilman muuta suosittelijat CV:n loppuun. Netti on pullollaan malleja, sieltä vain viilailet oman näköiseksi.

 

[Snakster]

No niin. Tuli käytyä muutamassakin haastattelussa ja tärppäsikin sitten lopulta. Avainasiat tässä haastattelussa taisivat olla itse asian hallinnan lisäksi riittävä perehtyminen organisaatioon ja sen strategioihin. Ja toki sopiva itseluottamus ja vakuuttava ote noin ylipäätään. Ja elokuussa alkaa sitten uudet hommat.

 

[Cloaca Maxima]

No niin. Tuli käytyä muutamassakin haastattelussa ja tärppäsikin sitten lopulta. Avainasiat tässä haastattelussa taisivat olla itse asian hallinnan lisäksi riittävä perehtyminen organisaatioon ja sen strategioihin. Ja toki sopiva itseluottamus ja vakuuttava ote noin ylipäätään. Ja elokuussa alkaa sitten uudet hommat.

OT, mutta taisi juuri paljastua palstalle kirjoittavan Peter Nymanin nimimerkki, Peterillä kun uudet hommat alkaa elokuussa. ;)

 

[MunkADunk]

Haastattelu oli tänään, ja tuntui olevan enemmänkin tyyliin "Voisitko tulla tänne töihin?" kuin normaali "Pääseekö tänne töihin?" Kierrettiin tuotantorakennuksia läpi, keskusteltiin kahvin lomassa ja puhuttiin myös jääkiekosta. Palkka olisi ihan ok, työmatka alle 3km, puljussa monta kaveria/tuttua töissä ja todennäköisesti työ ei hirveän raskasta olisi. Huomenna olisi uusintakäynti jota tuotantopäälikkö kehui pelkäksi muodollisuudeksi. Huomenna nähdään siis joko vitutus tai onnellisuusketjussa!

 

[Stranger]

Olen osallistunut Personnellin operoimaan työnhakuprosessiin, ja olen nyt päässyt kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen. Kyseessä on haastattelu, jossa haastattelija on varsinaisen hakijafirman henkilöstöpäällikkö heidän pääkonttoristaan Englannista.

Kysyisin muutamia neuvoja haastista ajatellen. Yleinen etiketti Englantilaisen kanssa kiinnostaa hieman. Haastattelija on siis brittimies ja todennäköisesti minua vanhempi. Onko hyvä idea puhutella häntä sir -tittelillä esittäytymisvaiheessa? Onko pukeutumisessa jotain huomioon otettavaa suomalaiseen haastatteluun verrattuna? Onko jotain muuta mitä kannattaa ottaa huomioon kulttuurieroista johtuen?

 

[Puster]

Yleinen etiketti Englantilaisen kanssa kiinnostaa hieman.

Kaksi kertaa olen ollut Englannissa haastattelussa ja tavannut siis kahden firman henkilöstöpäälliköt tai vastaavat. Kertaakaan en tainnut sanoa 'sir'. Luonnollisesti 'how are you' ynnä muut peruskohteliaisuudet ja sanonnat on hyvä kerrata mutta muuten ainakaan minulta ei odotettu mitään ylimääräistä pokkurointia englantilaisia kohtaan. Toki joku 'nice to meet you sir' on hyvä aloitus mutta jokaista vastausta on turha lopettaa sanaan sir.

Haastattelut olivat muutenkin tyyliltään hyvin samankaltaisia suomalaisten haastattelujen kanssa. Perusasiat kuntoon, tumma puku ja siistit kengät.

 

[Stranger]

Haastattelut olivat muutenkin tyyliltään hyvin samankaltaisia suomalaisten haastattelujen kanssa. Perusasiat kuntoon, tumma puku ja siistit kengät.

Kiitos neuvoista. Jäljellä on testaajan mukaan neljä tasaista hakijaa, joten täytyy hakea 'edgeä' pienistä asioista ja yrittää hoitaa homma täydellisesti.