Olen itse päässyt nykyiselle työnantajalleni ryhmähaastattelun kautta ja nykyisin vedän kaikki haastattelut ensin ryhmässä. Johtuu siitä, että pääosin palkkaan henkilöitä sellaisiin tehtäviin, mihin täällä Jyvässeuduilla tulee helposti 50 - 100 hakemusta. Papereiden perusteella niistä on helppo karsia pois puolet tai jopa yli, mutta yleensä aina jää 8 - 15 ihmistä, jotka sopivassa tilanteessa voisi ottaa haastatteluun tai joiden välille en saa eroa papereilla. Yleensä ei ole aikaa haastatella yli kymmentä ihmistä henkilökohtaisesti, joten niinpä kutsun 4 - 5 ihmistä kerrallaan ensimmäiselle kierrokselle kahdessa tai kolmessa ryhmässä ja kaksi tai kolme toiselle kierrokselle. Joskus olen tehnyt valinnan jo pelkän ryhmähaastattelun jälkeen, mutta jos toinen kierros järjestetään, siinä olen pyrkinyt tekemään joitakin työhön liittyviä testejä, jotka yleensä kehittelen ihan itse.
Mutta kun tuosta ryhmätilanteesta oli puhe... Haastavinta on sekä haastattelijoiden, että haastateltavien kannalta se, että kysymykset ovat sellaisia että niillä tulee eroa haastateltujen välille. Peruskysymykset "millainen työntekijä olet" tai "mitä odotat esimieheltä" saa aikaan sen, että ensimmäisenä vastausvuorossa oleva keksii joukon adjektiiveja ja perässä vastaavat toistelevat samat eri järjestyksessä ja lisäävät yhden uuden listaan. Viimeisenä vastaava vaan toteaa että kaikki on tullutkin jo mainittua. Toki itse sijoitan joukkoon jonkun tuollaisenkin kysymyksen, jotta vähän näkee pystyvätkö haastateltavat keksimään jotain itse vai meneekö vain peesailuksi. Haastattelijan kannalta katsottuna eroja näkee toki ihan olemuksesta ja vastaustyylistä alkaen, vaikka vastaukset olisivatkin täysin/osittain peesailuja. Ryhmähaastattelu tahtoo myös houkuttaa liioitteluun, eli kun vieressä istuva osaa viittä kieltä niin seuraava osaa lisäksi auttavasti esperantoa. Nuo on yllättävän helppo huomata, milloin alkaa mennä liioittelun ja jopa valehtelun puolelle. Myös porukan avoimuudessa ryhmätilanteessa on eroa ja se on minulle ollut tärkeä pointti haettavien tehtävien luonteen vuoksi. Sulkeutunut yksintekijä ei vaan täällä pärjää. Ryhmätehtävänkin olen joskus teettänyt, mutta vievät pirusti aikaa selityksineen, joten en ole pitkään aikaan käyttänyt.
Neuvoksi ryhmähaastatteluihin annan kaikille: yrittäkää olla jonkin verran omaperäisiä, mutta liioittelematta. Älkää kuunnelko liikaa vieruskaveria, muuten tulee helposti toisteltua hänen mielipiteitään. Itse taisin omassa haastattelussani toimia juuri näin, koska pari työkaveria muisti minut samasta haastattelusta (meillä oli silloin megaiso ryhmähaastattelu), mutta minä en muistanut ketään :)