Tappajapariskunta lähti sitten tyylillä, on tuo vaan hullu naapurusto. FBI-ukkojakaan ei tuntunut pahemmin kiinnostavan, mitä nyt meno on kuin Comptonissa pahimmillaan juuri siinä nenän edessä.
Veljeksistä sen verran, että Knepper ja Belushi ovat castauksina lähellä täydellisyyttä. Varastavat shown yhdeksän kertaa kymmenestä, sarjan parasta antia.
"When I first met her, I felt it, did you feel it, Albert?" ja näinhän siinä kävi, että Dernin tyttönen ei ollutkaan sitä, miltä vaikutti. Missäköhän alkuperäisversio lienee?
Sekopää-Richard paljastui sitten virallisesti Cooperin ja Audreyn pojaksi. Olisikohan pieni osa Bobia sitten siirtynyt poikaan perimänä? Cooperista puheenollen...
Welcome back, Dale, hope we never see you again, Dougie! Matka kohti Twin Peaksia alkaa vihdoinkin, FBI on tullut takaisin. Tässö jaksossa saatiin hyvin laitettua päätökseen näitä Las Vegasin juonia, mikä on ihan hyvä juttu. Takaisin tuttuihin maisemiin, ja vanhat musiikitkin tulivat takaisin hetkellisesti Audreyn tanssin aikana. Muutama jakso olisi vielä jäljellä, ja pariin asiaan toivoisi vielä vastausta:
-Palmerin mamma, mikäköhän sitä riivaa?
-Lauran päiväkirjan sivut ilmeisesti ratkaisevat lopulta koko höskän?
-Audreyn tilanne, taitaa muija viettää päivänsä pöpilässä?
-Mikä aiheuttaa äänet Cooperin huoneessa, Thornen hotellissa?
Ensi jaksossa sitten nähdään toivottavasti paljon Dalea, Twin Peaksin väestöä ja FBI:n ukkeleita. Varmasti helvetin hienoa dialogia tulossa, kun Dale ja Gordon viimein kohtaavat.
