TV-sarjaketju

  • 2 232 251
  • 9 862

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Viimeksi muokattu:

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
Viikonloppuna tuli katottua Daredevilin tällä hetkellä ensimmäinen ja ainoa kausi. Oli kyllä helvetin hyvä. Kyseessä siis Marvelin tuotantoa.

Sarjassa 9-vuoden ikäisenä sokeutunut päähenkilö Matthew Murdock (Charlie Cox) omaa uskomattoman kehittyneet aistit. Kaikki muut siis paitsi näkö. Hän oppi nuorena isältään sekä yhdeltä sokealta "oppi-isältä" jo isän kuoltua, että periksi ei anneta ja aina noustaan ylös. Tämä oppi-isä nimeltä Stick omaa myös vastaavanlaiset aistit, ja näiden avulla opettaa 9-vuotiaan, isänsä menettäneen pojan taistelemaan julmassa New Yorkissa, jossa vallitsee erään rakennusmogulin, Wilson Fiskin (Vincent D'Onofrio) korruptio. Murdock ja hänen opiskeluajoiltaan asti tuntemansa paras kaveri Foggy Nelson (Elden Henson) lyövät hynttyyt yhteen ja perustavat lakifirman. Tähän liittyy mukaan myös Karen Page (Deborah Ann Woll), jonka poliisit aiemmin löysivät murhatun työkaverinsa viereltä kädet veressä. Yhdessä kolmikko lähtee selvittämään ja purkamaan New Yorkin Hell's Kitchenin kaupungionsan outoja murhia ja muuta rikollista toimintaa.

Öisin Murdock muuttuu mustiinpukeutuneena naama peitettynä New Yorkin kaduilla oikeudenpuolustajaksi. Mies kuulee tarkan kuulonsa ansiosta pitkän matkan päästä avunhuudot, sekä lähempänä rikollisia kuulustellessaan sydämensykkeestä josko he valehtelevat. Yöllä "Daredevil" ei tarvitse kävelykeppiään, vaan kulkee yli-inhimillisen tarkoilla aisteillansa selvittämässä korruptoituneen kaupunginosan syyllisiä. Alussa edes hänen paras kaverinsa ei tiedä mitä hän pimeän tultua tekee, mutta vähitellen sekin selviää ja miesten välit alkavat rakoilla.

Sen enempää spoilaamatta, suosittelen erittäin paljon. Ensimmäinen supersankarisarja varmaan jonka olen katsonut, mutta toimii ainakin itselle. 9/10.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Supernaturalin neljäs kausi tuli päätökseensä. Taso on laskenut ajoittain aika paljonkin enkä pidä ollenkaan uudesta taivaallisesta bullshitista. Juoni on vieläkin selkeä, mutta jos tätä ollaan oikeasti venyttämässä niinkin pitkälle kuin 12. tuotantokaudelle niin en voi osua pahasti väärään, jos väitän että sarja muuttuu paskaksi viimeistään siinä 6-7 tuotantokauden vaiheilla. Sarjasta kyllä näkyy, että käsikirjoittajat halusivat lopettaa sen alunperin kolmanteen kauteen. Nyt mennäänkin jo täysin uuden juonen voimilla, ekat pari kautta olivatkin näköjään vain ihan saakelin pitkä pohjustus tälle nykyiselle tarinalle. Rahastus haisee, ja paskalta haiseekin. Kaikki ainekset kulttisarjaksi, mutta turha venyttäminen koitui kohtaloksi.

Ajoittain on vielä sitä 1-3 kausilta tuttua nokkelaa huumoria, mutta nyt lähinnä avautumista ja itkua. Ensimmäiset tunteikkaat kohtaukset vielä herättivät tunteita, mutta nyt ollaan menty pöpelikköön. Liikaa itkua, liian vähän jännitystä. Hahmoja on lähdetty muokkaamaan, siinä missä veljekset ennen yrittivät päästä tilanteesta kuin tilanteesta pois humaanein keinoin, niin nyt mennään tavallaan siitä missä aita on matalin. Tai viimeistään sieltä tulee pelastamaan faijan entinen vihamies, joka onkin tullut faijaksi faijan tilalle.

1-3 kausille arvosana 9. Jännitystä, huumoria ja hyvä juoni.
4 kaudelle arvosana 7. Menettelee vielä, mutta ennusmerkit tulevalle eivät ole hyviä.
4-11 kausille arvosana 5(?)...
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Kattoiko kukaan tuota Wayward Pinesia, ja olikos se mistään kotoisin?

Katsoin lopulta, ja ensimmäisen jakson perusteella ei todellakaan ole mistään kotoisin. Matt Dillonia ja Juliette Lewisiä toki kiva nähdä pitkästä aikaa, mutta tarina omituisine pikkukaupunkeineen ja lopun "yllätyskäänteineen" (pahaenteinen fiilis tuli jo siinä kohtaa kun näin että ainakin ekan jakson ohjaaja oli M. Night Shyamalan) ei kyllä innostanut edes vähää alusta.

Ehkä joku tykkäsikin, tänne ei nyt kolahtanut.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
(pahaenteinen fiilis tuli jo siinä kohtaa kun näin että ainakin ekan jakson ohjaaja oli M. Night Shyamalan)
Eikös tuo Shyamalan ole ko. sarjan luoja?

Enpä ole tuota vielä jaksoakaan katsonut, mutta pitää nyt ainakin antaa mahdollisuus. Tuli vaan sellainen tunne vähän ennakkoon, että apinoidaan Twin Peaksia surutta. Saa nähdä.
 

Fernando

Jäsen
Suosikkijoukkue
los serranos
Supernaturalin neljäs kausi tuli päätökseensä. Taso on laskenut ajoittain aika paljonkin enkä pidä ollenkaan uudesta taivaallisesta bullshitista. Juoni on vieläkin selkeä, mutta jos tätä ollaan oikeasti venyttämässä niinkin pitkälle kuin 12. tuotantokaudelle niin en voi osua pahasti väärään, jos väitän että sarja muuttuu paskaksi viimeistään siinä 6-7 tuotantokauden vaiheilla. Sarjasta kyllä näkyy, että käsikirjoittajat halusivat lopettaa sen alunperin kolmanteen kauteen. Nyt mennäänkin jo täysin uuden juonen voimilla, ekat pari kautta olivatkin näköjään vain ihan saakelin pitkä pohjustus tälle nykyiselle tarinalle. Rahastus haisee, ja paskalta haiseekin. Kaikki ainekset kulttisarjaksi, mutta turha venyttäminen koitui kohtaloksi.

Ajoittain on vielä sitä 1-3 kausilta tuttua nokkelaa huumoria, mutta nyt lähinnä avautumista ja itkua. Ensimmäiset tunteikkaat kohtaukset vielä herättivät tunteita, mutta nyt ollaan menty pöpelikköön. Liikaa itkua, liian vähän jännitystä. Hahmoja on lähdetty muokkaamaan, siinä missä veljekset ennen yrittivät päästä tilanteesta kuin tilanteesta pois humaanein keinoin, niin nyt mennään tavallaan siitä missä aita on matalin. Tai viimeistään sieltä tulee pelastamaan faijan entinen vihamies, joka onkin tullut faijaksi faijan tilalle.

1-3 kausille arvosana 9. Jännitystä, huumoria ja hyvä juoni.
4 kaudelle arvosana 7. Menettelee vielä, mutta ennusmerkit tulevalle eivät ole hyviä.
4-11 kausille arvosana 5(?)...
Olet osaltasi niin oikeassa, mutta taas osaltaan "you are in for a treat."
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Eikös tuo Shyamalan ole ko. sarjan luoja?

Enpä ole tuota vielä jaksoakaan katsonut, mutta pitää nyt ainakin antaa mahdollisuus. Tuli vaan sellainen tunne vähän ennakkoon, että apinoidaan Twin Peaksia surutta. Saa nähdä.

Piti ihan tarkistaa, mutta ei sentään. Chad Hodge -nimiselle hepulle menee tuo kunnia. Tosin paljon se olisi selittänytkin mikäli Shyamalan olisi tämän takana ollut, mutta on vain ohjannut tuon eka jakson ja ollut joissain jaksoissa tuottamassa.

Joo, toki tuo omituinen pikkukaupunki -juttu tuo Twin Peaksin mukanaan, mutta enemmän tuo sarja avausjaksoltaan muistutti turhankin paljon toista 90-luvun sarjaa Nowhere Mania (Mennyt elämä) eikä ollenkaan raikkaalla otteella.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Piti ihan tarkistaa, mutta ei sentään. Chad Hodge -nimiselle hepulle menee tuo kunnia. Tosin paljon se olisi selittänytkin mikäli Shyamalan olisi tämän takana ollut, mutta on vain ohjannut tuon eka jakson ja ollut joissain jaksoissa tuottamassa.
Katsos joo. Metro-lehdessä taisi olla juttua sarjasta ja siinä jotenkin annettiin sellainen käsitys, että Shyamalan luotsaa koko juttua suuremminkin.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Supernaturalin neljäs kausi tuli päätökseensä. Taso on laskenut ajoittain aika paljonkin enkä pidä ollenkaan uudesta taivaallisesta bullshitista.

Kannattaa väijyä viides sesonki ja palata uudestaan asiaan. Tuo kyseinen kausi kun on melko monessa mielessä sarjan viimeinen ja spoilaamatta sanottava että ainakin allekirjoittaneen makuun perusteltu setti. Nimimerkillä "kymppikauden finaalia odotellessa".
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Supernaturalia on sillä silmällä tullut vilkuiltua joitain jaksoja vuosien kuluessa. Visuaalisesti kivaa settiä mutta vähän hahmotonta tarinaa. Tulee mieleen X-Files, joka kaatui myös usein hutaistun oloiseen kässäriin erityisesti loppuratkaisuissa. Tai joku Buffy, Angel ja mitä näitä on tullut. Lasken vahvasti osastoon teinisarjat. Yliluonnollisuus on kyllä ollut kovin trendikästä viime vuosina, vanhan kunnon Friday the 13th -sarjan tai Twilight Zonen tasoista tuotantoa en kyllä ole huomannut. Outer Limits (remake) näistä henkilökohtainen suosikkini.

Tuo Shyamalaninkin edustama sarja kuulostaa aivan hirveältä kalkkunalta. Pitäisi varmaan alkaa väijyä, olen tavallaan miehen fani!
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
En esimerkiksi ole nähnyt Ozia enkä Sopranosia (tai olen nähnyt näistä muutamia jaksoja), mutta en menisi sanomaan että ne olisivat yliarvostettuja vaikka oma motivaatio ja kiinnostus ei näiden riittänyt sarjojen katsomiseen kokonaisuudessaan. Toisaalta esimerkiksi The Wire (jonka taas olen katsonut kokonaan) on mielestäni aika keskinkertainen sarja yhtä henkilöä (McNulty) ja muutamaa aivan huikeata kohtausta lukuunottamatta (esimerkiksi Omarin aamumurojen hakureissu).

Mulla myös noi Sopranos ja The Wire sellaisia sarjoja, jotka eivät oikein ole edes yrittämällä ikinä jaksaneet kiinnostaa. Sopranosia muutamaankin otteeseen ruvennut katsomaan, mutta jotenkin tuo on aina muutaman jakson jälkeen lopahtanut. Wire vaikutti muutaman jakson perusteella peruspoliisisarjalta, jota katselee silloin kun ei muutakaan tarjolla, mutta ei kyllä mitenkään koukuttavana toiminut omalla kohdallani.

Pääsääntöisesti ne omat suosikit ovat kyllä näitä BB, SoA yms. Imdb >8 osastoa poikkeuksena nuo kaksi, sekä kaikki Game of Thronesin/Galactican tyyppiset fantasia, scifi jutut joita ei vaan pysty, koska fantasia/scifi..
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mad Menin vihoviimeisestä jaksosta:

Olin kyllä tavattoman pettynyt, ettei sarja jollain tavalla pääättynyt siihen, että Don olisi vielä näyttäytynyt kaiken tämän tuotantokauden sekoilun jälkeen täydellisesti sliipattuna ja "back in business". Toki tuosta lopun hymynkareesta jäi sellaiseen käsitykseen, että Don saisi kasattua itsensä (?), ainakin itse ajattelen näin.

Vaikea näin hienoa sarjaa on mennä dissaamaan, mutta loppua kohti Donin eksistentialistista kriisiä kuvattiin vähän liiankin läheltä, vähempi flippailu olisi riittänyt minulle. Ja enemmän sitä loistavaa Donia, eli mainostyötä!

Plussaa vikalle jaksolle siitä, että lankoja solmittiin kunnolla kiinni ainakin Peten, Bettyn, Peggyn ja monen muun kohdalla. Sarjaa ei siis näiltä osin jätetty ilmaan "roikkumaan" ja siis katsojia siinä samalla.

Haikea olo kun sarja on päättynyt.. ja tämän lisäksi palstalla puhutaan jostain supersankareista ja muista örrimönkiäisistä...
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Mad Menin vihoviimeisestä jaksosta:

Olin kyllä tavattoman pettynyt, ettei sarja jollain tavalla pääättynyt siihen, että Don olisi vielä näyttäytynyt kaiken tämän tuotantokauden sekoilun jälkeen täydellisesti sliipattuna ja "back in business". Toki tuosta lopun hymynkareesta jäi sellaiseen käsitykseen, että Don saisi kasattua itsensä (?), ainakin itse ajattelen näin.

Vaikea näin hienoa sarjaa on mennä dissaamaan, mutta loppua kohti Donin eksistentialistista kriisiä kuvattiin vähän liiankin läheltä, vähempi flippailu olisi riittänyt minulle. Ja enemmän sitä loistavaa Donia, eli mainostyötä!

Plussaa vikalle jaksolle siitä, että lankoja solmittiin kunnolla kiinni ainakin Peten, Bettyn, Peggyn ja monen muun kohdalla. Sarjaa ei siis näiltä osin jätetty ilmaan "roikkumaan" ja siis katsojia siinä samalla.

Haikea olo kun sarja on päättynyt.. ja tämän lisäksi palstalla puhutaan jostain supersankareista ja muista örrimönkiäisistä...

Että semmonen vika jakso. Pieni pettymyt ehkä, tuo hippeily ei miestäni oikein "sovi" Mad Menin maailmaan. Aikakauteen kylläkin, mutta jotenkin jäi sellainen olo että olisi tämän paremminkin voinut hoitaa. Mielenkiintoinen ratkaisu silti.

Tosiaan, langat solmittiin hyvin kiinni. Odottamattomia ratkaisuja muutaman henkilön kannalta, mutta mielestäni esim. Joanin ja Bettyn kanssa tehtiin hyvää työtä. Hyvää käsikirjoittamista kaikinpuolin. Henry kutsuu Bettyä "stubborniksi", ja seuravassa kohtauksessa tämä syöpäpotilas onkin jo bölli huulessa. Aikamoista. Peten kohtalo oli arvaamaton, vaikka kyllähän sen tiesi jo sarjan alussa että miehestä leivotaan jonkin sortin menestyjää. Aluksi hänestä piti tulla niljakkaampi versio Donista Donin tilalle, mutta lopussa nähtiinkin yksityiskoneella lentelevä onnellinen perheenisä. Hauskaa, että Pete teki kaiken samalla tavalla kuin Don, mutta käänsi kurssinsa viime hetkellä. Tarinan opetus? Pidä kiinni vaimostasi.

Roger Sterling oli mukava nähdä onnellisena. Ehdoton lempparini heti ykköskaudesta lähtien, ja matka on kyllä ollut pitkä tälle kaverille. Pettämistä, huoria, alkoholia, ekstaasia, pari sydänkohtausta, Donin temppuilut, Lucky Strike... ja lopussa Roger löytää rakkauden ja onnen. Hohhoh. Täydellistä. Coopperille kävikin hieman toisin, mutta haamu-Bert oli kyllä hauska veijari.

Sitä Donin itsemurhaa tuli odoteltua vitoskauden lopusta saakka, sääli että se jäi nyt näkemättä. Olisi ollut hieno tapa lopettaa sarja. Don tajuaa olevansa yksin ja onneton, kiipeää McCann & Ericksonin toimiston ikkunaan ja intro lähtee pyörimään. Animoitu Don tippuu ja tippuu, mutta ei voida olla varmoja hyppäsikö hän oikeasti. Weinerhän itse sanoi, että Sopranosmaista lopetusta lähdetään työstämään, ja jotain tollasta odottelin. Ehkä se olisi ollut liian ilmiselvää, tai sitten coca-cola maksoi todella kovat rahat loppukohtauksesta ja suunnitelmat pistettiin uusiksi ;).

Kaiken kaikkiaan sarjasta jäi todella hyvä fiilis. Sitä voisi sanoa eräänlaiseksi kokemukseksi, kurkistukseksi menneisyyteen jopa. Kaikki yksityiskohdat puhelimista kenkiin ja tuoleista aurinkolaseihin hoidettiin mallikkaasti, montaa virhettä ei löydy jos lähtee tutkimaan mitä vikaa lavastuksessa on. Uniikki sarja, ja erinomainen katselukokemus.

Mad Menissä parasta oli mielestäni henkilöhahmot. Tarina itsessään jää näille persoonille kakkoseksi, jokainen hahmo on kirjoitettu siten, että niiden takana voisi olla oikeita ihmisiä. Ei ole brucewillismaisia sankareita, saatika javierbardemmaisia roistoja. On vain ihmisiä, joilla on omat ongelmansa. Ongelmien ratkaisemisesta sitten syntyi tarina, eikä sekään huono ollut. Monilla sarjoilla on se ongelma, että hahmot jäävät junnaamaan paikoilleen. Mad Menissä jokainen hahmo kehittyi, ihmiset muuttuivat ja kirjoitus pysyi laadukkaana loppuun saakka. Oikeastaan sarjasta ei ole pahaa sanaa sanottavaksi. Flashbackit, tunnelma, hahmot, juoni... kaikki meni ihan nappiin. Juoni etenee hieman hitaasti, mutta hahmojen monipuolisuus kompensoi tätä hyvin. Hahmojen syvyys oli Mad Menin tapauksessa ehkä jopa tärkeämpää kuin se, että tarina olisi edennyt yhtä nopeasti kuin joissakin B-luokan sarjoissa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Että semmonen vika jakso. Pieni pettymyt ehkä, tuo hippeily ei miestäni oikein "sovi" Mad Menin maailmaan. Aikakauteen kylläkin, mutta jotenkin jäi sellainen olo että olisi tämän paremminkin voinut hoitaa. Mielenkiintoinen ratkaisu silti.

Tosiaan, langat solmittiin hyvin kiinni. Odottamattomia ratkaisuja muutaman henkilön kannalta, mutta mielestäni esim. Joanin ja Bettyn kanssa tehtiin hyvää työtä. Hyvää käsikirjoittamista kaikinpuolin. Henry kutsuu Bettyä "stubborniksi", ja seuravassa kohtauksessa tämä syöpäpotilas onkin jo bölli huulessa. Aikamoista. Peten kohtalo oli arvaamaton, vaikka kyllähän sen tiesi jo sarjan alussa että miehestä leivotaan jonkin sortin menestyjää. Aluksi hänestä piti tulla niljakkaampi versio Donista Donin tilalle, mutta lopussa nähtiinkin yksityiskoneella lentelevä onnellinen perheenisä. Hauskaa, että Pete teki kaiken samalla tavalla kuin Don, mutta käänsi kurssinsa viime hetkellä. Tarinan opetus? Pidä kiinni vaimostasi.

Roger Sterling oli mukava nähdä onnellisena. Ehdoton lempparini heti ykköskaudesta lähtien, ja matka on kyllä ollut pitkä tälle kaverille. Pettämistä, huoria, alkoholia, ekstaasia, pari sydänkohtausta, Donin temppuilut, Lucky Strike... ja lopussa Roger löytää rakkauden ja onnen. Hohhoh. Täydellistä. Coopperille kävikin hieman toisin, mutta haamu-Bert oli kyllä hauska veijari.

Sitä Donin itsemurhaa tuli odoteltua vitoskauden lopusta saakka, sääli että se jäi nyt näkemättä. Olisi ollut hieno tapa lopettaa sarja. Don tajuaa olevansa yksin ja onneton, kiipeää McCann & Ericksonin toimiston ikkunaan ja intro lähtee pyörimään. Animoitu Don tippuu ja tippuu, mutta ei voida olla varmoja hyppäsikö hän oikeasti. Weinerhän itse sanoi, että Sopranosmaista lopetusta lähdetään työstämään, ja jotain tollasta odottelin. Ehkä se olisi ollut liian ilmiselvää, tai sitten coca-cola maksoi todella kovat rahat loppukohtauksesta ja suunnitelmat pistettiin uusiksi ;).
...

Niin, minulle jäi se käsitys, että Don kävi kyllä lähellä itsemurhaa, mutta sitten jotenkin ihan lopuksi löysikin uudestaan itsensä, se pieni klassinen donmainen hymynkare palasi huulille. Hyvä loppu mielestäni siinä mielessä, että kyllähän tuota Donin sekoilua ja juomista ja synkkyyttä oli hivenen liikaa vikat pari kautta. Alkoi olla stressaavaa katsottavaa.

Mutta juuri tämän takia joku ihan vika spotti olisi voinut olla Don uudestaan täysin sliipattuna, palaamassa toimistolle, tämä olisi mielestän "sulkenut ympyrän"...
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kiinnostus leffoihin on hiipunut viime vuosien aikana melkoisesti. Osatekijänä on tietysti elämäntilanne, kun aikaa johonkin 2-3 tuntiseen pläjäykseen ei hirveästi ole, mutta yksi iso juttu on se, että tv-sarjoissa on nykyään niin paljon valinnanvaraa ja laatu on useissa hyvää. On mielenkiintoisempaa uppoutua tarinaan kymmenen tunnin ajaksi 12 kertaa kuin istua kerralla se parituntinen. Ei nyt sillä, että leffat tietenkään kokonaan jäisi pois, mutta selkeästi ainakin mulla on käynyt niin, että enemmän sitä odottaa uusia tuotantokausia joihinkin sarjoihin kuin useimpia leffoja.
 
On mielenkiintoisempaa uppoutua tarinaan kymmenen tunnin ajaksi 12 kertaa kuin istua kerralla se parituntinen.

Parhaita tv-sarjoja ei kuitenkaan kannata katsoa tv-kanavien määräämällä tahdilla. Mulla meni kuusi vuotta sitten kesälomalla pahimmillaan 6-7 jaksoa The Wirea päivässä. Sen jälkeen en olekaan hirveästi tv-sarjoja katsellut, sillä ko. ohjelma pisti riman liian korkealle.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Parhaita tv-sarjoja ei kuitenkaan kannata katsoa tv-kanavien määräämällä tahdilla. Mulla meni kuusi vuotta sitten kesälomalla pahimmillaan 6-7 jaksoa The Wirea päivässä. Sen jälkeen en olekaan hirveästi tv-sarjoja katsellut, sillä ko. ohjelma pisti riman liian korkealle.
Ei ehkä parhaita ikinä, mutta The Walking Deadia katsoin kolmisen kautta putkeen ja suht nopeasti neljännenkin siihen päälle. Oli kieltämättä vaikea totuttautua viidennen kauden kerran viikossa -tahtiin. Siksipä tykkään pantata kesälomalle Vikingsin ja Game of Thronesin.
---
Daredevilin eka kausi katsottu ja ihan hyvähän tuo oli. Pari ekaa jaksoa fiilis ehkä hiukan jäpitti, mutta sarja alkoi rullata lopulta ihan hyvin. Kokonaisuus hyvä, vaikka kyllästyin Fiskin hahmoon loppua kohti. Myös hiukan yliampuva iskujensietokyky joissain tapauksissa häiritsi, vaikkei toki tuollaisissa tekeleissä se pointti olekaan. Naisvalinnat aika ihania, Karen ja Claire, uhh mama.

Fear the Walking Dead alkaa ilmeisesti heinäkuussa, mutta alkaako Suomessa?
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Aloin katsoa Homelandia ja olen erittäin hämmentynyt. IMDB:ssa on 8.5, vaikka ei ole ainuttakaan ylipitkää ja turhaa dialogia ollut. Johtunee toisaalta siitä, kun ei oikeastaan kovinkaan paljon ole neljään jaksoon tapahtunut.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Kannattaa väijyä viides sesonki ja palata uudestaan asiaan. Tuo kyseinen kausi kun on melko monessa mielessä sarjan viimeinen ja spoilaamatta sanottava että ainakin allekirjoittaneen makuun perusteltu setti. Nimimerkillä "kymppikauden finaalia odotellessa".

Viides sesonki väijytty. Menin metsään, kun arvelin että tämä kausi tulee olemaan täyttä paskaa. Pakko myöntää, että oli kyllä hyvä tuotantokausi. Hieman hämmentävä viimeinen jakso, mietin jo hetken että kusettaako imdb ja oliko tämä nyt tässä. No ei sentään, vaan kuudes kausi pyörimään... ...josta en muuten pidä vieläkään, vaikka muutama jakso on tullut katseltua.

Lucifer, eli kirjaimellisesti itse pääpiru, on päihitetty ja sarja jatkuu vieläkin? Tässä on menty pahasti metsään. Mietinpä vaan että mikä voi olla pahempi vastus kuin saatana. Lätkäpalstalla kun ollaan, niin voisi esittää pienen vertauksen NHL:n pudotuspeleihin. Supernaturalin maailmassa kausi menee näin: runkosarja, konfrenssifinaalit, stanley cup, ja loppuhuipennuksen jälkeen oletettavasti palataan divisioonan pudotuspeleihin... Sössitty mikä sössitty, sarja olisi voinut loppua viidenteen kauteen,
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mad Menin vihoviimeisestä jaksosta:

Olin kyllä tavattoman pettynyt, ettei sarja jollain tavalla pääättynyt siihen, että Don olisi vielä näyttäytynyt kaiken tämän tuotantokauden sekoilun jälkeen täydellisesti sliipattuna ja "back in business". Toki tuosta lopun hymynkareesta jäi sellaiseen käsitykseen, että Don saisi kasattua itsensä (?), ainakin itse ajattelen näin.
Eikö tuo nyt itseasiassa juuri niin loppunut, että Don keksi yhden historian kuuluisimmista mainoksista ja palasi siis McCann Ericksonille (jonka asiakas Cokis on, ihan IRL:kin).
Hyvä lopetus ja helvetin hyvä sarja. Josta tulikin mieleeni, että eikös Happy Valley ala Yleltä nyt. Aloin viikonloppuna katsoa sitä, vika jakso on vielä katsomatta ja todella hyvältä vaikuttaa, uskallan jo suositella.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Eikö tuo nyt itseasiassa juuri niin loppunut, että Don keksi yhden historian kuuluisimmista mainoksista ja palasi siis McCann Ericksonille (jonka asiakas Cokis on).
Hyvä lopetus ja helvetin hyvä sarja. Josta tulikin mieleeni, että eikös Happy Valley ala Yleltä nyt. Aloin viikonloppuna katsoa sitä, vika jakso on vielä katsomatta ja todella hyvältä vaikuttaa, uskallan jo suositella.

Aivan niin, jumalauta miten en tuota tajunnut!

Loistavaa!!!

Siis ihan törkeän hyvä lopetus sittenkin.
 

Kafrom

Jäsen
Aloitin tuossa viikko sitten ihan huvinvuoksi katsomaan New Girl nimistä sarjaa, ei ole mitenkään hehkutettu IMDB:ssä tai muuallakaan. Yllätyin positiivisesti, löytyy omaan makuun sopivaa huumoria, perus sitcomien ihmissuhdedraamahössötykset ja muut. Muistuttaa ennenkaikkea paljon HIMYMiä. Kyllähän tätä katsoo, jos ei mitään muutakaan tekemistä ole.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Viides sesonki väijytty. Menin metsään, kun arvelin että tämä kausi tulee olemaan täyttä paskaa. Pakko myöntää, että oli kyllä hyvä tuotantokausi.

Muistelisin lukeneeni että Eric Kripken(sarjan luojan) ajatus oli tehdä tästä viiden kauden mittainen kokonaisuus. Niin hän osaltaan tekikin ja siirtyi tuon jälkeen takavasemmalle vaikkakin jäi vielä pörräämään luomuksensa ympärille. En kuitenkaan itse hahmottanut että miksi sarja piti jättää nuoren fanitytön Sera Gamblen käsiin vaikka hän Kripkelle uskollisesti hommaa onkin vienyt eteenpäin. En vain näe kovin fiksuna ratkaisuna että tehdään jo kerran hyvin tehtyjä asioita, mutta paljon huonommin. Viides kausi oli mielestäni Supernaturalin ääriraja tarinallisesti, draamallisesti sekä komediallisesti.

Muista sarjoista mainittava että Revenge tuli päätökseensä ja hyvin odotettuun sellaiseen. Nimelleen uskollinen ja sijoittuukin suoraan sinne alempaan keskikastiin. Tämän sarjan osalta kolme tuotantokautta olisi ollut aivan riittävästi ja luultavasti tuolloin myös tekijät olisivat saaneet tehdä haluamansa päätöksen. Nyt kuitenkin ahnehdittiin neljäs kausi ja sen myötä pakotettu päätös kun viidennelle ei enää lupaa annettu.

Arrow saapui myös maaliinsa, mutta vain kauden osalta. Kolmas otos oli varsin hyvä vaikka supersankarihommat menettävätkin merkitystä jos kärjistetysti sanottuna päähenkilön koko suku sekä lähipiiri toimii sidekickinä. Sen verran spoilattava että kauden päätösjakson lopetus olisi kyllä toiminut koko sarjan lopetuksena. Sarjan hahmoista Thea on kyllä jostain käsittämättömästä syystä varastanut huomioni aivan täysin.

Blacklist on tullut myös siihen pisteeseen että seuraavan kauden myötä homma olisi laitettava pakettiin. Spaderin karisma ei kanna loputtomiin, mutta on kantanut tähän saakka. Juonikuvio rupeaa karkaamaan tekijöiden käsistä ja olisikin parempi että solmitaan langat yhteen kun vielä voidaan.

Olen myös sitä mieltä että kaikkien aikojen suosikkisarjani 24 saisi tykitellä eetteriin sen vihoviimeisen kautensa. Lontoo loi hyvät pohjat kunnolliselle lopetukselle ja nyt tekijöiden tarvitsee vain viedä homma kunnialla loppuun. Tämä sarja ei ansaitse enää pitkittämistä eikä lisädollareiden pohtimista vaan asiansa osaavat tekijät hoitamaan the endin.
 
Viimeksi muokattu:

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Torstaina alkaa tv2:lla "Bates Motel" joka kertoo Norman Batesin tarinan näihin loistaviin Psyko-leffoihin saakka. Mielenkiintoista nähdä onko loistavasta aihiosta saatu aikaan jotain laadukasta vai rahastusmielessä kasattu pökäle?
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Eilen alkoi TV1:llä Britannian parhaaksi draamasarjaksi BAFTA-gaalassa valittu Happy Valley. Oli kyllä mainio aloitus, realistista elämää ja hyvin rakennettu rikostapaus. Suosittelen.

Yorkshiren kreivikunnassa sijaitseva pikkukaupunki tunnetaan Onnen laaksona. Idyllisen lempinimen takaa paljastuu kuitenkin huumeiden ja rikollisuuden piinaama yhteisö. Ylikonstaapeli Catherine Cawood työskentelee uupumatta ongelmien kitkemiseksi ja työstää samalla syvää henkilökohtaista traumaa: oman tyttären itsemurhaa. Pian Catherine saa selvitettäväkseen uransa isoimman jutun, kun paikallisen toimitusjohtajan tytär joutuu härskin kidnappauksen uhriksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös