olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Hyvä kyttä vai paha kyttä -asetelma sekä väsynyt sarjamurhaajajahti nyt ei vain satu hirveästi kiinnostamaan. Mopo on mopo ja vaikka hyvä mopo olisikin, niin se ei silti ole moottoripyörä. Sama pätee poliisisarjoihin. Niistä ei nyt vaan saa kuin korkeintaan kouluarvosanoin seiskan arvoisia tekeleitä. Olen yrittänyt antaa mahdollisuuden muutemille ylihypetetyille poliisisarjoille kuten The Wire, The Killing tai Luther (ja nyt True detective), mutta ainuttakaan edellämainituista en ole saanut loppuun asti.
Miten minusta tuntuu, että sarjan ns. pointti on mennyt sinulta vähän ohi. Ainakin minulla on sarjan kolmen jakson perusteella ollut sellainen olo, ettei tämä ole ns. poliisisarja ollenkaan, vaan enemmänkin psykologinen draama/trilleri, jonka keskiössä ja tarkastelun kohteena nyt sattuu olemaan poliisi(t) (tosietsivät, kuten sarjan nimestäkin voi lukea). Juonesta varsinainen poliisityö/tapaustutkinta käsittää ehkä n. 1/3 tarinan sisällöstä.
Luettelemistasi sarjoista olen katsonut myös The Wiren, jota sitäkään en lukisi "muiden poliisisarjojen" joukkoon kovin helposti. Sen viisi kautta luovat katsauksen rikollisuudesta kärsivän kaupungin eri toimijoihin, joiden toiminnan summa uhkaa aina upottaa kaikenlaisen muutosvoiman sameold-mereen. Yhteiskunnallinen draamasarja se ennen kaikkea on.
Yhteistä näille sarjoille (TD, The Wire) on, että ne ovat valmiiksipureskellun viihteen vastakohtia rakenteeltaan ja luonteeltaan. Etsivätyö on niissä pääosin sivuroolissa, jonka avulla sarjan maailmaa ja sen tapahtumia pystytään lähestymään. Eivät varmasti sovi kaikille TV-sarjojen ystäville, mutta mielestäni kritisoit niitä hieman väärin perustein.